Minäkin tunsin Kirsti Paakkasen!

Oli 2000-luvun alku. Olin tuolloin reilu parikymppinen pikkukaupungista Helsinkiin muuttanut tyttönen. Olin perustanut yrityksen ja minulla oli oma pieni kauneushoitola Bulevardilla erään kampaamon yhteydessä. Eräänä päivän kurvasi liikkeemme pihaan tummanvihreällä Jaguaarillaan ihmeellinen nainen – Kirsti Paakkanen. Tuona päivänä hänestä tuli asiakkaani, ja sain kuunnella hänen viisaita ja hauskoja ajatuksiaan melkein kahden vuoden ajan.

Astuessaan hoitolaani Kirsti kysyi ensimmäisenä minulta: ”Teethän sinä tämän työn lisäksi myös mallin töitä, kun olet noin kaunis? Älä missään tapauksessa jätä käyttämättä kauneuttasi.” Tuolloin minua lähinnä nolotti. En ymmärtänyt hänen sanomaansa ollenkaan. Mielestäni tuolloin olin vähän ruma maalta tullut ja löysin itsestäni lähinnä virheitä. En kokenut itseäni kauniiksi lainkaan. Kun nyt, yli 20 vuotta myöhemmin tarkastelen kuviani tuolta ajalta ymmärrän Kirstin sanomaaa täysin. Opetus: Älä unohda sanoa ääneen näkemääsi kauneutta ja hyveitä. Sanoilla on väliä. Tämän minulle opetti Kirsti Paakkanen.

Eräänä aamuna Kirstin odotellessa vuoroaan käveli liikkeen ohi filosofi Esa Saarinen ja hän huomasi Kirstin ja vilkutti iloisesti. Meni hetki, kun Esa Saarinen astui liikkeeseen sisään valtavan ruusukimpun kanssa. Hän ojensi ruusut Kirstille ja sanoi, että Kirsti on aivan uskomaton nainen ja että hän arvostaa tätä suuresti. Katsoin ja kuuntelin takahuoneessa ja opin taas, kuinka paljon merkkaakaan hyvän sanominen ja tekeminen. Kirsti oli haljeta ilosta ja halasi Esa Saarista pitkään.

Kerran Kirsti kysyi minulta hoitoa tehdessäni, mistä olen kotoisin. Kerroin taas hieman häpeillen ja epävarmana pienehkön itäsuomalaisen kaupungin nimen, jossa lapsuuteni vietin. Mielestäni oli jotenkin noloa puhua omasta synnyinkaupungista, helsinkiläisyys olisi ollut paljon hienompaa. Kirsti sanoi minulle: ”Eniten kadun sitä, että Womenan aikana häpesin juuriani. En kehdannut sanoa olevani kotoisin Saarijärveltä.” Kirsti oli kertonut etevillä kokkareilla olevansa kotoisin Jyväskylästä. Tuolloin se oli hänenkin mielestään jotenkin uskottavampaa. Opetus: Ole ylpeä juuristasi ja tee niistä vahvuus. Tämän minulle opetti Kirsti Paakkanen.

Noloin tilanteeni hoitolassa tuli, kun erehdyin laittaamaan Kirstin ylellisen mustan käsilaukun lattialle. Kirsti karjaisi minulle: ”Älä koskaan laita naisen käsilaukkua lattialle! Se  tietää rahojen menettämistä!” Kädet hikoillen ja anteeksi pyydellen korjasin asian heti ja tuo hetki jäi syvästi mieleeni. Myöhemmin osasin toimia aina tämän asian suhteen oikein ja Kirsti oli tyytyväinen. Nyt päätän, että otan tämän opin käyttööni heti. Käsilaukkuni ei ole koskaan enää lattialla. Sen verran menestynyt oli tuo ihmeellinen ja lämmin Kirsti Paakkanen.

Kirsti myös tiesi, kuka oli ja mitä halusi. Teimme Kirstiä kolmen naisen voimin kauniiksi itsenäisyyspäivän Linnanjuhliin. Minä huolehdin heleästä ihosta ja keveistä jaloista. Joku huolehti hiukset, joku meikin.  Lopulta jäimme kahden hoitohuoneeseen Kirstin kanssa ja hän pyysi sulkemaan oven. Topakka Kirsti kaivoi siitä käsilaukustaan oman paksun, mustan kajal-kynänsä ja vahvan pinkin huulipunansa. Hän meikkasi itsensä persoonalliseksi Kirstiksi, rajasi silmät vahvasti mustalla ja punasi huulet ihanalla pinkillä. Nyt hän oli tyytyväinen. Muistan, miten katselin illalla televisiosta Kirstin varmaa olemusta. Hän tiesi kuka oli. Opetus: Luota itseesi ja uskalla olla persoonallinen. Tämän minulle opetti Kirsti Paakkanen.

Lennä korkealla ja vapaudessa ihmeellinen Kirsti Paakkanen.

 

 

 

+4
Maija Aallas
Helsinki

Helsinkiläinen, karjalaislähtöinen yrittäjä ja äiti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu