Asunto täyttää kyllä kaikki meluvaatimukset, kunhan pidät ikkunat ja parvekelasituksen suljettuina
Espoossa on viime vuosina rakennettu kerrostaloja yhtenä pääväylänä toimivan Länsiväylän varteen. Olisin kuvitellut, että Valtioneuvoston asettamat melutasojen ohjearvot olisivat rajoittaneet tämänlaista rakentamista, mutta niin vain uusia rakennuksia nousee harjakorkeuteen, ja valmistuukin aikanaan. Rakentamista tapahtuu muuallakin liikenneväylien tuntumaan.
Jo 30 vuotta vanha Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista on jo pitkään vaikuttanut rakentamiseen. Ohjearvot on määritelty sekä sisälle että ulos. Päiväaikaan (7-22) 35 desibelin ja yöaikaan (22-7) 30 desibelin keskiäänitaso ei saa ylittyä asuinrakennuksen sisällä. Suomalainen pääosin raskas betonirakentaminen, paksut lämmöneristyskerrokset ja kaksi- tai kolmilasiset ikkunat yleensä merkitsevät sitä, että asuinrakennuksissa melutason ohjearvot alittuvat melko helposti. Melutason ohjearvot eivät kuitenkaan huomioi sitä, että kesäaikaan on tarvetta avata ikkunoita, jolloin melutason ohjearvot ylittyvät kirkkaasti vilkkaasti liikennöityjen teiden lähellä. Ja tietysti jo yksittäinen yöllä ohiajava moottoripyörä voi pilata yöunet, vaikka keskiäänitasot eivät muutu miksikään yksittäisestä melulähteestä.
Asuinrakennusten piha-alueilla ei saa päiväaikaan ylittyä 55 desibelin ja yöaikaan 50 desibelin (uusilla alueilla 45 dB) keskiäänitaso. Tämä 55 desibelin keskiäänitaso ei aiheuta kuulovauriota, mutta tekee oleskelusta ulkoalueilla paljon vähemmän houkuttelevaa. Korkeat tämän melutason ylittävät piikit jäävät myös huomioimatta. Mikäli talo sijaitsee esimerkiksi Espoon Länsiväylän varressa, niin piha-alueisiin tuskin lasketaan mukaan tien ja talon väliin jääviä alueita. Miten ne piha- tai oleskelualueet määritellään, onkin sitten toinen kysymys.
Parvekkeilla sovelletaan ulkoalueiden melutasojen ohjearvoja. Kun tuo 55 desibelin keskiäänitaso ylittyy mittauksissa, niin uusissa rakennuksissa parvekkeet tulee lasittaa. Viime päivien helteillä tuskin kukaan on kuitenkaan viettänyt aikaa lasitetulla parvekkeella, lasitus suljettuna. Parveke on suurelle osalle tärkein ulkotila, ja siinä mielessä osa piha-aluetta. Harmi vain, jos parvekkeella oleskelu on melutasojen kannalta ajateltuna mahdollista vain lasitus suljettuna.
Melutasojen laskenta vaikuttaa hieman monimutkaiselta. Mielenkiintoista on myös, että 30 vuotta sitten päätetyt desibeliarvot vaikuttavat edelleen merkittävästi kaavoituksen kautta rakentamiseen. Kaikki on todennäköisesti liikenneväylien läheisyydessä asuvilla melutason puolesta kunnossa, kunhan pitää ikkunat kiinni, valitsee hiljaisimman paikan pihalta oleskeluun ja viettää aikaa parvekkeella aikoina, jolloin lasit voi pitää suljettuina.
Kaiken lisäksi Suomessa hyvin suuri osa rakennuksista on rakennettu jo yli 30 vuotta sitten, jolloin näitä melurajoituksia ei ollut edes olemassa. Asumisen idylliä saattaakin olla pilaamassa autoliikenteen valtaväylä.
On sellaistakin melua jonka kerrostalo itse tuottaa. Tuosta esimerkkeinä ilmastointi, kiertovesipumput, sähkökaapin hurisevat kontaktorit, pyykinkuivaushuoneen puhallin. lämmityspattereiden äänet, ulko-ovien ja kellarioveien paukkuminen ja lähellä olevien isojen rakennusten (usein julkiset rakennukset) ilmastointi saattaa tulla runkoäänenä sisälle asuntoon. Tärinän ääni tuntuu suorastaan tärinältä kehossa.
Tällä hetkellä minua häiritsee kadun toisella puolella olevan AA-kerhon ilmastointilaite katolla ja viereisen sairaalan katolla meluavien ilmastointilaitteiden lauhduttimet. Kohta viereisellä kalliolla ( matkaa 100-300m) käynnistyy 1700 autopaikan parkkihallin louhinta. Sairaalaan on myös tiedossa 10 vuodeksi remppaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos hyvistä lisäyksistä. Nuo katoilla olevat ilmastointilaitteet ovat minuakin häirinneet, vaikka mitkään melurajat tuskin ylittyvät niiden takia. Eipä tosiaan ole liikenne ainoa melun aiheuttaja.
Ilmoita asiaton viesti
Luultavasti mikään keskusta-alueen asunto ei täytä meluvaatimuksia ikkunat ja pervekelasitukset auki.
Ilmoita asiaton viesti