Kannattaako noutokahvien tähden kaataa reilut 250 neliökilometriä metsää vuodessa?
Nykyihmisissä on paljon rauhattomia sieluja. Lukemattomilla on niin kiire, ettei edes kahvia ehditä nauttia ravintolassa tai kahvilassa, vaan se pitää saada mukaan. Maailmassa tuotetaan vuodessa yli 500 miljardia kertakäyttömukia, ja näiden valmistusta varten on kaadettava 20 miljoonaa puuta vuodessa. Nämä luvut ovat tietysti arvioita, joihin on syytä suhtautua varauksella.
Suomen metsissä kasvaa keskimäärin 720 puuta hehtaarilla. Tuo 20 miljoonaa puuta kasvaisi siis Suomen oloissa noin 28000 hehtaarin tai 280 neliökilometrin alueella. Tämän kirjoituksen puitteissa ei valitettavasti ollut mahdollista tarkemmin arvioida, miten tuo 280 neliökilometriä jakautuisi maailman eri osiin.
Kertakäyttömukin hyötykäyttö kestää kymmenisen minuuttia, minkä jälkeen se heitetään roskikseen. Kuinka monta kertakäyttömukia tarvitaan täyttämään roskis? Ympäristöä roskaamaankin näitä kuppeja päätyy runsain määrin. Pahvisten kertakäyttömukien sanotaan olevan kierrätettäviä, mutta käytännössä ne päätyvät seka- tai energiajätteeseen.
Muovi on korvattu metsäteollisuuden tuottamalla kartongilla, mikä on varmaan hyvä asia. Öljypohjaisen muovin käyttöä on pitänyt vähentää, joten sitten kaadetaan vähän enemmän metsää raaka-aineita varten. Suomen metsäteollisuudelle tämä on tietysti hyvä asia. Ravintolat ja kahvilat toki voivat tehdä tilinsä myymättä yhtään noutokahvia, jos ihmiset vain malttavat istua rauhassa alas ja nauttia paikan tunnelmasta yksin tai hyvässä seurassa.
Vaikka metsät ovat ainakin osittain uusiutuva luonnonvara, ei niitä pitäisi silti kaataa turhaan. Onko noutokahvi riittävän hyvä syy metsän kaatamiseen?
Starbuckseissa ei taida saada kaffettansa kuin muovipäällysteisillä paffimukeilla myöskään paikan päällä. Pahvinen holkki siihen ympärille jotta ei polta käsiään kuuman kupin kyljessä.
Googlasin että Starbucks myy luokkaa 4 miljoonaa kahvia päivässä. Sitten voi pohtia, mitä sellaisen 4 miljoonan kupin valmistus lasista tai posliinista vaikuttaa, ja ennen kaikkea yli miljardin vuotuisen kupin peseminen kuumalla vedellä kemikaaleineen. Minä en osa laskea, mutta asiat eivät ole noin yksinkertaisia koska korvaava ratkaisu kuluttaa sekin.
Kauppareissuille ekologisesti järkevää on valita muovipussi ja käyttää se myöhemmin roskasäkkinä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos jollakin haluttaisiin että olisi vaikutusta, pitäisi luopua vesivessan käytöstä. Se on niin jokapäiväistä ja loputonta ja täysin turhaa.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt en ihan ole ajan hermolla lainsäädännön suhteen, mutta hiljattain oli Euroopassa ainakin vaatimuksia säätää burgeribaareille velvoite pistää tarjolle myös ’kestokuppeja’, joista voisi paikan päällä juomansa hörppiä.
Veikkaan että limukupit voisivat olla volyymiltään kuumakuppeja suurempaa liiketoimintaa – näin siis burgeripaikkojen suuren ateriamyynnin ja suuremman kuppikoon vuoksi.
Huhtamäelle kertakupit ovat suurin business ja Ensollekin varsin merkittävä.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä tahansa asia saadaan näkymään hurjalta kun lasketaan yhteen koko maailman ihmisten vuotuinen kulutus. Toki siitä voisi myös tehdä johtopäätöksen, että meitä on vain liikaa. (Ei tietysti suomalaisia kuitenkaan…)
Taannoin uutisoitiin, että ruokahävikkiä koituu 20kg henkeä kohti vuodessa Suomessa. Tästä sukeutui hirvittävä haloo somessa. Mutta eikös tuo määrä ole mitättömän pieni, kun se on vain vajaa 70 grammaa päivässä? (0,7 desiä maitoa lasin pohjalla ja sitten ei enää edes omenan raatoa tai kuivaa leivänkannikkaa mahdu mukaan). Suuri luku toi ihmisille mielleyhtymän roskiksiin kärrätyistä entrecote-pihveistä y.m.s.
Ilmoita asiaton viesti
Minulta jäi äsken paistettuja perunoita lautaselle luultavasti juuri tuo 70g.
Maailma olisi varmaan parempi paikka, jos olisin keittänyt eilen yhden perunan vähemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Hyviä huomioita. Jos jonkun tietyn tuotteen kulutusmäärät ovat maailmanlaajuisesti suuria, niin tällöin pitäisi ehkä miettiä, kuinka tarpeellinen on tämä tuote.
Ilmoita asiaton viesti
Milläs me suomalaiset päätetään, ettei kaakkois-aasiassa voi käyttää pak-soita ruunan laitossa?
Ilmoita asiaton viesti
On se varmaan hyötyluokituksella miljoona kertaa parempi kuin merituulivoima. Kerrostalon kokoinen betonikasa merenpohjaan ja 200 metrinen vippuri päälle. Kysynpä vaan, näiltä Porin Hyötytuulelta ja muilta vippureiden omistajayhtiöiltä pitäisi vaatia 3 miljoonan takaukset noiden jätteiden siivoamiseen? Villi veikkaus, ei ole vaadittu. Nyt tarvittais niitä ikuisia valittajia tehkää nyt se valitus, kun kaikista muistakin pikkuasioista olette valittaneet. valittakaa nyt sydämmenne kyllyydestä, voisitte saada vihdoin jotain hyvää aikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä tulee tuo 720 puuta/ha. Mitkä puut siihen lasketaan. Linkin mukaan keskijäreys oli 170l. 170 litrainen runko on 2 harvennus kokoinen puu. Normaalilla ensiharvennuksella 100 l runko keskipoistumalla on jo hyvä lukema.
Taimikoissa voi olla kymmeniä tuhansia runkoja hehtaarilla ja Suomessa on taimikoita paljon.
Tuo 720 runkoa/ha lienee vain ainespuiden keskijäreys. Taimikoiden rungot tai järeän puuston alla kasvavia runkoja ei ole huomioitu mitenkään.
Tuo 720 r/ha vaikuttaa jotenkin keinotekoisesti lasketulta ja määriteltyltä arvolta.
Ilmoita asiaton viesti