Millaisen palasen pysäköintialueet lohkaisevat ympäristön viihtyisyydestä?

Siellä se oma auto pysäköintialueella odottelee seuraavaa tehtäväänsä parin sadan muun auton kanssa. Omaksi onnekseni tämä autoille varattu tila ei ole nähtävissä ikkunasta. Autoille välttämättömiä pysäköintialueita löytyy kerrostalojen, rivitalojen, yritysten ja julkisten palvelujen läheisyydestä.
Kuljemme helposti kuin laput silmillä tai silmät näyttöruudussa kiinni, emmekä kiinnitä erityistä huomiota ympäristöömme. Tai ehkä kyse on siitä, että ihminen on sopeutunut ja tottunut vallitsevaan maisemaan. En kuitenkaan voi olla miettimättä, miltä kaupunkiympäristössämme näyttäisi ilman suuria pysäköintialueita? Mitä saisimme pysäköintialueiden tilalle?
Aikaisemmin varastoin tilapäisesti autoani 65 asunnon kerrostaloyhtiön pihalla. Autopaikkoja oli yksi jokaista asuntoa kohti, mutta se ei ollut riittävästi, sillä joissakin asunnoissa majaili kaksikin autonomistajaa. Kaikilla asukkailla ei onneksi ollut autoa, joten autot saatiin pääosin varastoitua omalla piha-alueella. Varmaankin osa joutui tyytymään kadunvarsipysäköintiin. Vieraille ei ollut varattu yhtiöstä vieraspaikkoja. Lasten leikeille ei ollut pihalla pahemmin tilaa, sillä suurin osa pihasta oli pysäköintialuetta.
Pysäköintialueita rakennetaan usein liikeyritysten tai palvelujen yhteyteen sillä ajatuksella, että autopaikkoja riittää kaikille kaikista pahimman asiakasryntäyksen aikanakin, myös minun autolleni. Silloin saatetaan kuitenkin olla tilanteessa, että pysäköintialueet ovat suurimman osan ajasta puolityhjillään. Toisaalla virka-aikana pysäköintialue saattaa olla täynnä, mutta muina aikoina täysin hyödytön.
Autolla liikkuessa huomaan helposti mukavuudenhaluisuuteni yltyvän. Omien jalkojen käyttämisestä tulee toisinaan hyvinkin vaikeaa. Mihinkään ei oikein jaksaisi lähteä ilman autoa. Monelle hyväkuntoisellekin parin sadan metrin kävelymatka parkkipaikalta kohteeseen on liikaa.
Auto on varsin hyödytön vempele ilman pysäköintimahdollisuutta. Parkkipaikkoja pitäisi olla riittävästi, mutta tuleeko tässä tapauksessa kaupunkiympäristöstä yhtä suurta parkkipaikkaa? Sellainen kaupunki tuskin on kokonaisuudessaan kovinkaan viihtyisä.
Helsingin kantakaupungista löytyy lukuisia kiehtovia umpikortteleita, joiden sisäpihoista voisi tehdä vihreitä, viihtyisiä ja rauhallisia ympäristöjä. Usein vain käy niin, että piha varataan pääosin autojen varastointiin. Ehkä tunnetuin asuinkäyttöön liittyvä umpikortteli on Vallilassa sijaitseva Apinalinna. Pihasta on tehty viihtyisä, eikä pihalla ole pysäköintimahdollisuutta. Siellä hetken itsekin asuneena kauhistuisin ajatuksesta, että piha-alue käytettäisiin pääosin pysäköintiin.
Amerikasta sanotaan, että kaikki siellä on suurta. Niin ovat myöskin pysäköintialueet, ainakin lukuisten YouTube-videoiden perusteella. Joidenkin arvioiden mukaan Yhdysvalloissa on kahdeksan parkkipaikkaa jokaista autoa kohti. Mikäköhän lienee tilanne Suomessa tällä hetkellä? Pääkaupunkiseudun kasvaessa lisääntyneelle automäärälle löytyy kyllä tilaa maan päältäkin, mutta viihtyisää ympäristöä tuskin syntyy silloin kenellekään, ei edes autojen käyttäjille.
PS. Kuva ei liity tekstissä kuvailtuihin paikkoihin.
Gröhn ei huomioi, että parissa vuosikymmenessä yleisimmin myytävien autojen leveys on kasvanut jopa kymmeniä senttejä, mikä pakottaa parkkipaikkojen ja hallien suunnittelijat yhä laajempien tilojen käyttämiseen.
1970- ja 80-luvun autoja mahtui samaan tilaan neljä, kuin nykyautoja kolme.
Ilmoita asiaton viesti
Kattelin toissapäivänä naakkoja, ja mieleen tuli se itsestäänselvän oloinen suhtautuminen, jolla ympäristön tuntuivat ottavan. Aivan kuin ihmisen infra olisi elämää, siinä missä madot, toukat ja siemenet.
Ihmistä jos ajattelee… ei tosiaan olla kovin paljon pitemmällä.
Sopeutuminen on voimavara, tosin että sen muotoja osaa arvioida ongelmallisesta vinkkelistä… tämä on erikoisempi juttu, jos mennään tämän kokoisiin alueisiin.
Muuten voidaan sanoa, että isojakin remppoja olisi olemassa.
Näiden jälkeen voi arvioida niitä tärkeiksi tuotavia, joita ajoittain tulee esittelyyn. Ei pohjaa, ei perustetta, menisi oletus.
Koulutus on ehkä samaa. Siinä kun ihmiset korjaa asioita… laitetaan korjaus lapsiin, kun kerran mahdollista.
Vaikka kaikki toimisi näin… tämän sentään voi sanoa yleiseksi lainalaisuuden tapaiseksi. Tulisi toistaa, yhä uudestaan, ja eri muodossaan. Mainokset vähemmälle.
Näin perin.
Hakeminen voi lähteä vähästä, ja hahmottelu. Siihen liittyy reagoiminen, ja ylipäätään mahdolliset. Tulisi tehdä paljon tunteiden ja vaikutteiden mukaista. Mutta että täysvolyymilla… tämä alkaa olla ongelmaa,… ja kun vielä ylistyksellisen arvoista,.. mikäpäs kriitikon on eläessä.
Ilmoita asiaton viesti
Otsikon kysymykseen saataneen selvyys Helsingin keskustasta ajan kanssa. Kun sieltä pysäköintimahdollisuudet vähenevät, niin miten kehittyykään viihtyvyys.
Ilmoita asiaton viesti