Mitä suomalaisista kaupungeista jää jäljelle, jos luonto otetaan pois?
Haastan lukijan pieneen ajatusleikkiin blogin otsikossa esitetyn kysymyksen muodossa. Luontoa ei niin vain oteta pois, vaan sen tilalla on oltava jotain ihmisen rakentamaa. Toisaalta rakentamalla hyvin tiiviisti voidaan luonto käytännössä hävittää.
Metsät, puistot ja muut luontoelementit luovat viihtyisyyttä kaupunkiin. Rumuutta ei luonnosta löydä niin helposti kuin suomalaisesta rakennuskannasta. Rakennuksen kauneutta tai rumuutta on tosin vaikea määritellä. Kenellä on oikeus sanoa, onko rakennus kaunis vai ruma? Kesäaikaan kiinnitämme huomiota kaupunkien vehreyteen, jolloin usein rakennuksetkin näyttävät paremmalta. Kannattaako asunto siis ostaa kesän vehreyden vai syksyn harmauden aikaan?
Kaikkien vihreiden elementtien poistaminen esimerkiksi kuvanmuokkauksen keinoin saisi huomiomme kiinnittymään pelkästään rakennuksiin, toki hieman keinotekoisesti. Miltä rakennukset oikeasti näyttävät? Ovatko ne olleet siedettäviä vain luonnon ansiosta? Onko se edes mahdollista rakentaa kaupunkia ilman luontoelementtejä? Helsingin kantakaupungissa on paikoin minimoitu luonnon rooli. Helsingin kauneimmaksikin kaduksi äänestetyllä Katajanokan Luotsikadulla ei ole vehreyttä nimeksikään. Puistoja on kuitenkin lähialueilla useita. Katua reunustavat yli 100 vuotta vanhat rakennukset, joissa asunnot maksavat yli 8 tuhatta euroa neliöltä.
Luonnon poistaminen ihan keinotekoisestikin saa myös meidät paremmin kiinnittämään huomiota kaupunkirakenteeseen ja kaavoitukseen. Kuinka lähellä rakennukset ovat toisiaan ja miten ne on sijoiteltu? Näyttääkö siltä, että rakennukset olisi vain ripoteltu sinne tänne? Miten pitkiä ovat etäisyydet teitä pitkin paikasta toiseen? Jokaisen rakennuksen ympäriltä vaikuttaisi löytyvän pysäköintialueina käytettäviä asfalttikenttiä, osa ihan tyhjiä. Kuinka paljon pysäköintialueet vievät tilaa? Ovatko pysäköintialueet kauniita?
Suomessa tilaa on riittänyt, joten tiiviiden kaupunkien rakentaminen ei ole ollut välttämätöntä. Suomalainen on saanut ympärilleen tarvitsemaansa tilaa. Se sopii kai jotenkin hyvin suomalaisen mielenlaadulle. Osa muuttaa kokonaan kaupunkien ulkopuolelle maaseudun rauhaan tai lähtee sitten viikonloppuisin mökille luonnon keskelle. Kaikki ovat kai tyytyväisiä.
Luonto vaikuttaa hyvinvointiimme, mutta niin vaikuttaa myös ihmisen rakentama ympäristö kokonaisuudessaan. Riittääkö luonto kompensoimaan rumaa arkkitehtuuria ja muuta rakennettua ympäristöä? Toisaalta monien mielestä rakennuksissa ei ole mitään vikaa. Ei edes nähdä tarvetta unelmoida paremmasta, vaan ollaan tyytyväisiä jo olemassa olevaan.
Helsingin Malmillakin aiotaan kaunis kiitorata poistaa laakealta alueelta.
Ilmoita asiaton viesti
Siellä tuhotaan arvokkaat niityt lentokentän alueelta. Vihreitä aikaansaannoksia.
Ilmoita asiaton viesti
Jep, kun alueen suunnitelmat aikoinaan tulivat julki, kentältä ja sen ympäristöstä alkoi löytyä korvaamattomia luonto- ja eläinarvoja. Itse vuosia kenttää ympäri juosseena en moisia ollut havainnut.
Ilmoita asiaton viesti
”Riittääkö luonto kompensoimaan rumaa arkkitehtuuria ja muuta rakennettua ympäristöä?”
Ei riitä, sillä luontomme on suuren osan vuodesta harmaa ja väritön. Kaupunkien ja teiden lumikin on likaisen harmaata. Kaikki on harmaata lumi, taivas ja arkkitehtuuri useimmiten rumaa. Eli kauniita rakennuksia todella kaipaan. Ei niiden tarvitse olla yhtä taidokkaita kuin Eiran rakennukset, mutta väriskaalasta ja kattojen muodoista voisi kyllä ottaa mallia. Nämä rakennukset ovat värikkäitä olematta räikeitä.
Ilmoita asiaton viesti
Kaiken sen loan,ja lian keskellä voisi olla jotain ikivhreää. Valitettavasti se ei kaupungissa taida onnistua.
Ilmoita asiaton viesti
Asun Lappeenrannassa, joiltain osin laitakaupungilla.
Tänään iltapäivälllä käväsin metsässä vähän kauempana. Oli (pyörä)retkeilyä, tosin muutama pannu sieniä samalla, mikä motivoi käymistä. Luontoyhteydessä voi minusta olla vähän tätä, koska on tavan elämistä.
Jos kaikki asettuisi erilleen, metsät katoaisi muun tieltä, ja kaikkien osa olisi maantiet ja muu rakennelmiin jääminen.
Vaikka elämä olisi esim pääkaupunkiseudulla tuota, ken luonnossa elänyt joskus, hänelle merkitsee sellaisen olemassaolo kaukanakin.
On aivan eri asia, jos ei ole kuin teknoa, ja luonto hävitetty kokonaan, vaikka luonnossa ei tulisi juuri käytyä.
…
Isot asumis- ja toimintayksiköt ovat hölmöä rakentamista, jos menevät hajoituksen hyväksi. Tästä samaa mieltä, ja käyttäisin mieluummin tuota käsitettä kuin esim kaupunkeja ja maalaiskuntia.
Tiivis kokonaisuus, ja perus-palveluja on luontevaa ja (logistisesti) kannattavaa iskeä sopivasti kylkeen. Kaupunkia jos ajattelee nimikkeenä ja rakenteena,… enemmän voisi olla jokin muodostelma tällaisia, tietyn kuvioisena, mikä nyt on perustiestön, ja vesistöjen, … mukaista.
Tuollaisen yhteyteen voi rakentaa järkevästi tehokkaita kulkuyhteyksiä, jolloin väljyyttä jää muuhunkin. Vaikea ajatella isona kuviona muuta tolkullista.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on vähän suurempi juttu kuin ahne urbaani uskaltas edes ajatolla.
Ilmoita asiaton viesti