Mitä suomalaisista kaupungeista jää jäljelle, jos luonto otetaan pois?

Haastan lukijan pieneen ajatusleikkiin blogin otsikossa esitetyn kysymyksen muodossa. Luontoa ei niin vain oteta pois, vaan sen tilalla on oltava jotain ihmisen rakentamaa. Toisaalta rakentamalla hyvin tiiviisti voidaan luonto käytännössä hävittää.

Metsät, puistot ja muut luontoelementit luovat viihtyisyyttä kaupunkiin. Rumuutta ei luonnosta löydä niin helposti kuin suomalaisesta rakennuskannasta. Rakennuksen kauneutta tai rumuutta on tosin vaikea määritellä. Kenellä on oikeus sanoa, onko rakennus kaunis vai ruma? Kesäaikaan kiinnitämme huomiota kaupunkien vehreyteen, jolloin usein rakennuksetkin näyttävät paremmalta. Kannattaako asunto siis ostaa kesän vehreyden vai syksyn harmauden aikaan?

Kaikkien vihreiden elementtien poistaminen esimerkiksi kuvanmuokkauksen keinoin saisi huomiomme kiinnittymään pelkästään rakennuksiin, toki hieman keinotekoisesti. Miltä rakennukset oikeasti näyttävät? Ovatko ne olleet siedettäviä vain luonnon ansiosta? Onko se edes mahdollista rakentaa kaupunkia ilman luontoelementtejä? Helsingin kantakaupungissa on paikoin minimoitu luonnon rooli. Helsingin kauneimmaksikin kaduksi äänestetyllä Katajanokan Luotsikadulla ei ole vehreyttä nimeksikään. Puistoja on kuitenkin lähialueilla useita. Katua reunustavat yli 100 vuotta vanhat rakennukset, joissa asunnot maksavat yli 8 tuhatta euroa neliöltä.

Luonnon poistaminen ihan keinotekoisestikin saa myös meidät paremmin kiinnittämään huomiota kaupunkirakenteeseen ja kaavoitukseen. Kuinka lähellä rakennukset ovat toisiaan ja miten ne on sijoiteltu? Näyttääkö siltä, että rakennukset olisi vain ripoteltu sinne tänne? Miten pitkiä ovat etäisyydet teitä pitkin paikasta toiseen? Jokaisen rakennuksen ympäriltä vaikuttaisi löytyvän pysäköintialueina käytettäviä asfalttikenttiä, osa ihan tyhjiä. Kuinka paljon pysäköintialueet vievät tilaa? Ovatko pysäköintialueet kauniita?

Suomessa tilaa on riittänyt, joten tiiviiden kaupunkien rakentaminen ei ole ollut välttämätöntä. Suomalainen on saanut ympärilleen tarvitsemaansa tilaa. Se sopii kai jotenkin hyvin suomalaisen mielenlaadulle. Osa muuttaa kokonaan kaupunkien ulkopuolelle maaseudun rauhaan tai lähtee sitten viikonloppuisin mökille luonnon keskelle. Kaikki ovat kai tyytyväisiä.

Luonto vaikuttaa hyvinvointiimme, mutta niin vaikuttaa myös ihmisen rakentama ympäristö kokonaisuudessaan. Riittääkö luonto kompensoimaan rumaa arkkitehtuuria ja muuta rakennettua ympäristöä? Toisaalta monien mielestä rakennuksissa ei ole mitään vikaa. Ei edes nähdä tarvetta unelmoida paremmasta, vaan ollaan tyytyväisiä jo olemassa olevaan.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu