Paljonko maksaa asunto tässä talossa?
Kerrostaloasuntojen hintojen vaihtelu on huimaa sijainnista riippuen. Kuvan kaltaisia 1970-vaihteessa rakennettuja taloja löytyy varmasti eri puolilta Suomea. Oikotien ilmoituksen ensimmäisen kerroksen asunnon pinta-ala on 86,5 neliömetriä. Kyse on siis varsin suuresta kerrostaloasunnosta. Taantuvassa pikkukaupungissa asunnon voisi saada suurin piirtein uuden auton hinnalla, kun taas maamme suurimpien kaupunkien keskustojen lähettyvillä hinta voi taas tuntua täysin järjettömän korkealta.
Talon ulkonäöllä ei ole asunnon hintaan kovinkaan paljon vaikutusta, sillä suurin vaikutus on sijainnilla ja asuinalueen yleisellä houkuttelevuudella. Jo siirtyminen samalla kaupunkialueella linnuntietä kymmenen kilometrin päähän voi napsaista asunnon hinnasta parhaimmillaan pois yli 300 000 euroa.
Sitä voisi ehkä miettiä, kuinka monta tuntia joutuisi tekemään töitä maksaakseen tuon 300 tuhannen euron erotuksen. Jos palkasta jäisi verojen jälkeen käteen esimerkiksi 20 euroa jokaisesta tehdystä tunnista, niin tuon summan kattamiseksi pitäisi tehdä töitä 15 tuhatta tuntia, eli normaalilla työmäärällä noin 10 vuotta. Toisaalta työmatkoissa säästetty päivittäinen tunti merkitsee 10 vuodessa reilun kahden tuhannen tunnin aikasäästöä.
Kumpi vaihtoehto siis kannattaisi valita? Sopivilla asuntopäätöksillä saa yhdellä kertaa kummatkin. Suurella osalla ihmisistä ei ole kuin yksi vaihtoehto, eli valita edullisempi kohde. Ja osalle asunnon ostaminen on liian kallista kasvavan kaupungialueen kaikista edullisimmillakin alueilla.
Ehkä parasta mitä vanhempi voi antaa lapselleen on rakkauden ohella aika. Kallis kerrostaloasunto ei takaa hyvää tulevaisuutta lapselle, varsinkin kun se sijaitsee yhtä rumassa talossa kuin tuhannet paljon edullisemmat asunnot.
Monet ihmiset sanovat arvostavansa rauhallista asuinympäristöä. Varsin rauhallista on toistaiseksi lähes kaikkialla, vaikka media yrittääkin uutisoinnellaan väittää muuta. Jos jokin asia oikeasti tuhoaa rauhallisuutta ja turvallisuutta, niin se on luultavasti vilkas autoliikenne.
Sanottakoon nyt vielä, että kuvan kerrostalossa olevasta 86,5 neliömetrin asunnosta pyydetään Oikotiellä 569 000 euroa.
Asunnon ostaminen on investointi, vaikka sillä on myös suurta käyttöarvoa. Kalliimpi asunto saattaa investointina tarkkailemalla olla kannattavampi, jos asunnon hintaan vaikuttaa sijaintialue, jossa asuntojen hintakehitys historiallisesti on ollut nousevaa. Ja kyllä se sijainti yhdistettynä rakennuksen laatutasoon monelle on merkittävä kriteeri. Moniko maksaisi vaikka kolmen huoneen asunnosta Jakomäessä saman kuin Etu-Töölössä?
Ilmoita asiaton viesti
Tuo rakennuksen laatutason määrittely onkin sitten vaikeampi asia. Kuvan rakennus ei mielestäni näytä erityisen laadukkaalta ulospäin, ja tuskin julkisivun taaksekaan kätkeytyy mitään kovinkaan erityistä. Lähinnä sijainti siis vaikuttaa tässä tapauksessa asunnon hintaan.
Kullekin asuinalueelle on muodostunut hintataso sijainnin ja asuinalueen yleisen houkuttelevuuden perusteella. Kysyisin kuitenkin, parantuuko elämänlaatu ostamalla kallis asunto kalliilta alueelta? Kannattaisiko ehkä kuitenkin valita asunto halvemmalta alueelta, jolloin työllä ansaittuja rahoja voi käyttää enemmän muuhun kuin asunnon maksamiseen tai tehdä hieman vähemmän töitä ja viettää aikaa enemmän perheen kanssa? No, elämä on valintoja.
Ilmoita asiaton viesti
Asuntojen hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kaikki eivät ole halukkaita maksamaan sijainnista kovin paljoa, mutta riittävän moni on, jotta markkinahinta asettuu halutummalla aluella korkeammaksi.
Elämä todellakin on valintoja ja jokainen tykönään niitä valintoja tekee.
Ilmoita asiaton viesti
Yksinkertaisin laatumääritelmä on ikä, eli yli 100v vanhat ovat tekemiseltään kunnon työtä ja materiaaleiltaan hengittäviä ja kun vielä lisätään, ettei ole remonteilla pilattu nykytekemisin ja nykymateriaalein, niin laatu on hyvä.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan, Suomessa ei mikään voita Helsingin kantakaupungin 1900-luvun alussa rakennettuja kerrostaloja.
Ilmoita asiaton viesti
Olikos se itse pankkimies J.K. Paasikivi, joka antoi sijoitusneuvon: ”osta kivitalo Helsingin keskustasta ja jää odottamaan.”
En ole onnistunut tuota temppua tekemään, vaan jämähtänyt muuttotappioalueelle ihmettelemään asuntovarallisuuden hupenemista. Onneksi on sitaatti tähänkin tilanteeseen, tyttäreltäni: ”älä ajattele sitä sijoituksena vaan kotina.”
Ilmoita asiaton viesti
Lankomies vainaa sanoi aina, että se on ihan sama miltä oma talo näyttää. Tärkeämpi on sen talon ulkonäkö, mikä näkyy oman asunnon pääikkunoista.
Ilmoita asiaton viesti
Asunnon lopullinen hinta on osto- ja myyntihinnan välinen erotus. Niinpä neliöhinnaltaan edullinen asunto rumassa talossa taantuvassa tumppukylässä voi osoittautua lopulta kalliimmaksi kuin hintavampi asunto kauniissa talossa hyvällä sijainnilla.
Ilmoita asiaton viesti
Pahimpia tapauksia lienevät edulliset kerrostaloasunnot taantuvilla alueilla. Korjauksia ja remontteja pitäisi taloyhtiössä tehdä, mutta lainaa ei välttämättä saa. Osassa asunnoista kukaan ei asu, vaikka joku toki nekin omistaa. Pääkaupunkiseudulla asuessa sitä helposti vieraantuu siitä todellisuudesta, joka vallitsee taantuvilla alueilla.
Itse nyt kohdistin kirjoitukseni asuntojen hintavaihteluihin ihan Kehä III:n sisäpuolella. Talon sijainti määrittää hinnan, eikä ulkonäölläkään ole paljon väliä, kuten yritin osoittaa kuvalla ja kirjoituksellani.
Ilmoita asiaton viesti
”eikä ulkonäölläkään ole paljon väliä”
Tuosta väittämästä en ole aivan samaa mieltä. Empiriassa haittaa se, että kantakaupungin ulkopuolella alueet ovat hyvin homogeenisia. Jos ajatellaan vaikkapa Arjatsalon rakentamaa Espoon Olaria, niin kaikki talot näyttävät samalta, joten valinnanvaraa ei käytännössä ole.
Omakotitalossa rakennuksen esteettisyys varmasti vaikuttaa hintaan, ja kauneuteen yleensä liittyy muitakin arvostettuja ominaisuuksia, esimerkiksi hyvä suunnittelu. Miksei sama pätisi kerrostaloasunnoissakin?
Ilmoita asiaton viesti
Maakunnista saa tuollaisia kohtuukuntoisia peruskämppiä 30.000 eurolla samoin mukavuuksin.
Uudisrakentamisen verojen osuus on rakennusteollisuuden mukaan n. 50 %.
Uusien asuntojen kauppa ja rakentaminen on nyt umpijäässä koko Suomen alueella tehtyjen kauppojen ollen vain kokonaisuudessaan alle 150 asunnon luokkaa alkuvuoden kuukausina. Myytäviä uusia on tarjolla tuhansittain ilman järjellisiä ostajakanditaatteja rahoituskorkojen nousten 5 % tuntumiin. Uusien asuntojen kauppa on laskenut v. 2022 alun jälkeen 87, 1 %.
Ilmoita asiaton viesti
Klassinen totuus on, ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan joka maksaa !!!
Ilmoita asiaton viesti
Järvenpään Jampasta tuollaisen samanlaisen kerrostaloasunnon saa jopa 150 000 eurolla eikä matkaa Helsinkiin ole kuin 40 kilometriä. Järvenpää on suomalaisittain jo keskikokoinen kaupunki.
Kaupan päälle saa sitten lähiön etniset ja sosiaaliset ongelmat.
Ihan kaikessa ei kannata säästää.
On aivan eri asia ostaa käytetty auto 100 000 km ajettuna kuin 500 000 ajettuna.
Samasta syystä samankokoinen asunto toisaalla maksaa 100 000 euroa ja toisaalla 500 000 euroa.
Toisaalta Suomessa ei juurikaan kannata maksaa merinäköalasta, koska siitä on lisäarvoa ainoastaan muutamana kuukautena vuodessa. Meri- tai järvinäköalasta alkaa olla iloa vasta toukokuussa ja riemu loppuu syyskuun lopulla. Muun ajan vesistä on likaisen harmaata, kylmää sekä erittäin luotaantyöntävää. Kaukana Välimerestä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuka sitä lopulta tietää etukäteen, kuinka paljon mahdolliset etniset ja sosiaaliset ongelmat tulisivat vaikuttamaan omaan elämään halvemmalla alueella. Kuinka todellisia ne edes ovat? Ihmiset viettävät suurimman osan ajastaan sisällä, joten suurin vaikutus asumiseen on kuitenkin seinänaapureiden toiminnalla. Meluavia seinänaapureita löytyy varmasti Helsingin keskustastakin.
Merinäköalasta on kyllä iloa täällä etelässä niin kauan kuin meri ei ole jäässä ja lumipeitteinen jäätynyt merikin on omalla tavallaan kaunis. Likaiselta vesi ei koskaan näytä, vaikka pinnan alle ei näykään. Meri näyttää joka päivä hieman erilaiselta.
Olen kyllä samaa mieltä, että merinäköalasta ei kannata maksa kovinkaan paljon. Tarkastelemalla asuinalueita kartalla voi hyvinkin huomata, että merinäköalan voi hyvässä tapauksessa saada lähes ilmaiseksi. Tätäkin kirjoittaessa on tullut vilkuiltua merelle vähän enemmänkin.
Ilmoita asiaton viesti
Nii-i, sillä kymmenen kilometrin siirtymällä saa todennäköisesti vähän erilaisen naapuruston ja päivähoidon/ koulun lapsilleen. Jotkut (hinnoista päätellen useimmat) pitää niitä tärkeämpinä tekijöinä asunnonvalinnassa, kuin henkilöautoliikennettä.
Ilmoita asiaton viesti