Antikapitalistin käsikirja

Ilmastonmuutoskeskustelussa törmää vähän väliä ns. antikapitalistiseen ajatteluun. Antikapitalistin mielestä nykyjärjestelmän on oltava mätä, koska se on johtanut ilmastonmuutokseen. Antikapitalismi ei ole kovin tarkkaan määritellyt mitä se kannattaa, vaan joukossa on erilaisia vaihtoehtoisia talousteorioita perinteistä marxilaisesta keskitetystä suunnittelutaloudesta hyvin uusiin vaihtoehtokonsepteihin, kuten osallisuustalouteen. Ihan aina antikapitalisteillä ei tosin ole muuta näkemystä kuin se, että nykysysteemi ei toimi, koska ilmastomuutos. Ajattelinkin siis kirjoittaa pienen oppaan siitä, miten antikapitalistin kannattaisi toimia, jotta tämän näkemykset herättäisivät laajempaa kiinnostusta.

Älä vertaa teoriaa käytäntöön

Klassisin virhe tehdään, kun verrataan ”nykysysteemiä” ja jotain uutta tai vanhaa teoriaa. Nykysysteemi edustaa valtavirtaisen talousteorian käytännön toteutusta hyvinkin epätäydellisine toimijoineen. Teoriasta kun puuttuu mm. talousrikollisuuden eri muodot. Informaatio on todellisuudessa epätäydellistä ja kuluttajat eivät toimi rationaalisesti – eivätkä aina edes yritykset. Teoriassa näin ei ole, ei valtavirtaisessa, mutta ei myöskään vaihtoehtoisissa talousteorioissa. Jos siis vertaa ”nykysysteemiä” johonkin uuteen teoriaan, tulee verranneeksi keskenään teoriaa ja käytäntöä. Kun käytäntö edustaa eri teorian pohjalta syntynyttä käytännön toteutusta, ei vertauksesi erotu miltä osin erot johtuvat teorioiden eroista ja missä määrin yleisestä teorian ja käytännön erosta. Vertauksesta ei siis voi päätellä mitään.

Perehdy ensin syvällisesti valtavirtaiseen talousteoriaan

Jotta voisit tehdä valideja vertailuja jonkin vaihtoehtoisen talousmallin ja nykytalouden välillä, on sinun tunnettava nykyinen talousteoria. Kannattaakin siis perehtyä syvällisesti siihen, kuinka nykyinen talous teorian tasolla toimii. Teoria kun eroaa merkittävästikin käytännöstä. Samalla tulet perehtyneeksi siihen, mitä eroja teorialla ja käytännöllä on, ja saatat pystyä soveltamaan tätä tietoa myös uusiin talousmalleihin, joihin myöhemmin perehdyt.

Vertaa uutta talousmallia ja nykyistä talousmallia teorian tasolla, huomioiden aiemmin havaitsemasi piirteet teorian ja käytännön eroista

Teoreettisessa tarkastelussa olennaista on vertailla eri talousteorioiden keskeisiä teoreettisia mekanismeja. Talousteorioiden ytimessä on mm.  allokaatio, eli millä mekanismilla valitaan, mitä asioita pyritään tekemään ja kuinka paljon. Koska resurssit ovat yleensä aina rajallisia, ja kysyntä suurempaa kuin tarjonta. Eli jotenkin pitää valita myös kuka saa kuluttaa ja kenen pitää odottaa omaa vuoroaan, ja tämä on toinen keskeinen ero eri talousjärjestelmissä. Näiden lisäksi olennaisia ovat kannusteet – eli miten talouden toimijoita kannustetaan toimimaan mallin kannalta optimaalisella tavalla?

Vertaa käytäntöjä keskenään, jos evidenssiä on olemassa

Varsinkin erilaisia marxilaisuuden variaatioita on maailmassa ollut ja on vieläkin käytössä. Perehdy näiden käytäntöön – kuinka talousmalli on onnistunut tuottamaan hyvinvointia verrattuna valtavirtaa seuraaviin talouksiin ja mistä erot johtuvat. Miten teorian ja käytännön erot selittävät toteutuman eroja? Olettavatko eri talousteoriat erilaista käyttäytymistä ihmisjoukoilta, ja kuinka ihmisjoukot käytännössä käyttäytyvät ja ovat käyttäytyneet? Onko jokin muuttunut?

Pyri tunnistamaan yksittäisiä asioita, joissa uudet mallit sopivat paremmin havaittuun toimintaan

Jos onnistut löytämään jonkin uuden mallin osan, joka vaikuttaisi käytännön erot huomioiden toimivan paremmin kuin nykyinen toimintatapa, niin olet löytänyt sellaisen kritiikin kohteen, joka todennäköisesti alkaa kiinnostaa jo kansantaloustieteilijöitä ja poliitikkoja. Nykyinen talousmalli ei ole staattinen, vaan erilaisia kokeiluja esim. perustulosta tai aktiivimallista tehdään jatkuvasti. Nämä ovat pieniä palasia, mutta niiden on analyysin pohjalta uskottu mahdollisesti toimivan paremmin kuin vanhojen toimintatapojen. Kokeilut sitten mahdollisesti kertovat, toimiiko teoriassa parempi malli käytännössä, vai törmätäänkö odottamattomiin ja teorian ulkopuolisiin ilmiöihin, kuten vaikkapa kokemukseen oikeudenmukaisuudesta – joka tosin sekin on kyllä tunnettu käsite, mutta pikemminkin johtamistieteen puolella.

Älä pety, jos et löydäkään parempaa maailmaa

Ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella. Kun lukee kirjaa jostain uudesta talousteoriasta tai käy innostavalla luennolla, vaikuttaa siltä, että kaikki maailman ongelmat ratkeavat jollain uudella ajattelutavalla. Tämä kokemus lienee tuttu kaikille, jotka ovat joskus käyneet kuuntelemassa jonkun amerikkalaisen luennoitsijan luentoa. Uusien teorioiden kehittelijät saattavat itse palavasti uskoa keksineensä parannuksen maailman ongelmiin, tai vähintäänkin myydä omaa kirjallisuuttaan ja luentojaan olemalla mahdollisimman innostava. Todennäköisyys sille, että joku keksisi jonkin vallankumouksellisen mallin, joka sopisi ihmiskunnan ominaisuuksiin paremmin kuin hitaan evoluution kautta kehittynyt valtavirtainen talousteoria on kuitenkin erittäin pieni. Vähintään se vaatisi vuosien kehitystyön suuren taloustieteilijäjoukon toimesta, jonka jälkeen kokeilujen kautta sitä pitäisi sovittaa käytäntöön.

MalkusLindroos

Olen 40 -vuotias DI, kiinnostuksena energia, talous, ilmastonmuutos ja IT. Vattenfallin energia-asiantuntija. Olen toiminut pysyvänä asiantuntijana TEM:n Älyverkkotyöryhmässä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu