Ilmastonmuutoksen ja ilmastotoimien talousvaikutukset alkavat näkyä
Uutisissa on viime viikkoina samaan aikaan ollut nähtävissä oleva polttonestehintojen nousu sekoitevelvoitteen laajennuksen vuoksi (https://moottori.fi/liikenne/jutut/ministeri-timo-harakka-bensiinin-litrahinnan-nousupaineista-40-senttia-nyt-ainakin/) ja tuki poronhoidolle lauhojen talvien vuoksi (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/lapissa-tuhansia-poroja-on-kadonnut-ja-niita-etsitaan-jopa-helikoptereilla-porot-eivat-pysty-kaivamaan-jaata/8320138#gs.kiflu2).
Ilmastotoimet nostavat kustannuksia liikkumisessa, asunnon lämmityksessä(https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008284121.html) sekä yleisesti kaiken ostettavan tavaran hintaa mm. logistiikkakustannusten kasvun kautta. Myös sähkö on viime aikoina ollut hyvin kallista, vaikka viimeaikainen sähkön hintapiikki ei suoraan ilmastotoimiin liitykään. Kasvavat kustannukset tarkoittavat, että samalla työmäärällä ei enää voi ostaa yhtä paljon kuin ennen – käteen jää vähemmän rahaa kulutukseen sen jälkeen, kun pakolliset asumisen ja liikkumisen menot on katettu. Ilmastotoimet toisin sanoen heikentävät tuottavuuskehitystä – yhdellä työtunnilla saa vähemmän aikaan, kun tarvittavan energian tuottaminen muuttuu aiempaa työläämmäksi. Myös ulkomailta tuotu tavara kallistuu tulevaisuudessa, kun CBAM -mekanismi nostaa tuontitavaran hintaa valmistusmaan päästöistä riippuen.
Samaan aikaan myös ilmastonmuutoksen ensimmäiset vaikutukset alkavat näkyä kustannuksissa. Vielä muutos on aivan alkutekijöissään, mutta sen vaikutuksista on saatu pientä esimakua poronhoidon ongelmien kautta. Vastaavia ongelmia on luvassa kautta yhteiskunnan, kun meitä ympäröivät olosuhteet muuttuvat sellaisiksi, joihin nykyinen taloudellinen toimintamme ei ole soveltuvaa. Rakennuksiamme tai vaikkapa liikenneinfrastruktuuriamme ei ole suunniteltu Saksan olosuhteisiin.
Ilmastotoimien ja ilmastonmuutosten kustannusten välillä on yksi merkittävä ero. Ilmastotoimet ovat investointikustannuksia siitä, että kehitämme uutta teknologiaa, uusia ratkaisuja, jotka eivät aiheuta haittaa tulevaisuudessa ja vaadi toimiakseen fossiilisia polttoaineita. Investointiluonteisina niiden aiheuttamat kustannukset tulevat tulevaisuudessa pienenemään, kun investoinnit saadaan maksettua ja teknologia ja skaalaedut painavat hintoja alaspäin kilpailuilla markkinoilla. Ilmastonmuutoksen kustannukset sen sijaan jatkavat kasvuaan vielä vuosikymmeniä, vaikka saisimme päästöjämme vähennettyä kaikkein kunnianhimoisempienkin suunnitelmien mukaisesti.
Yhdessä ilmastotoimien ja ilmastonmuutoksen kustannukset tarkoittavat sitä, että pakollisten menojen jälkeen käteen jää yhä vähemmän rahaa kulutukseen. Tämä on osaltaan hyväkin asia, koska se automaattisesti ohjaa kulutusta sellaiselle tasolle, jonka luonto kestää. Samalla se kuitenkin tarkoittaa sitä, että meidän on tehtävä valintoja siinä, paljonko tingimme elintasostamme ja paljonko olemme valmiita tekemään enemmän tuottavaa työtä. Todennäköisesti parannamme työmme tuottavuutta, teemme enemmän töitä ja tingimme hieman myös elintasostamme.
Aika karsea kirjotus. Alkuun höpöjä ”sähkön hintapiikki ei suoraan ilmastotoimiin liitykään” nojoo suoraa kausaliteettia ei ole, mutta Putin vie hölmöiltä rahat mutkan kautta. ”ilmastonmuutoksen ensimmäiset vaikutukset alkavat näkyä kustannuksissa.” niin Suomessa. Maissa joita ilmastonmuutos ei kiinnosta tilanne on toinen. Karsein kohta on kuitenkin lopussa, koska ei tämä kosketa esim. diplomi-insinööri blogistia lainkaan. Kustannusten nousu koskettaa pientuloisia ja niitä jotka tarvitsevat auton.
Jos meidän maamme, Suomi, unohdetaan on luvassa ainakin Euroopassa melkoista liikehditään ilmastotoimien tuoman kustannusten nousun myötä. Jos vähänkin historiaa miettii tämä ei kuulosta kovin valoisalta visiolta.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se kustannusten nousu koskettaa ihan kaikkia, ei vain pienituloisia, suurituloisia tai auton tarvitsijoita. Tämä tulee olemaan monelle ikävä yllätys. Kun esimerkiksi logistiikkakustannukset ja energiakustannukset kasvavat, nousevat kaikkien tuotteiden hinnat.
Kun inflaatio laukkaa palkankorotuksia nopeammin, laskee ihan jokaisen ostovoima tuloluokasta riippumatta.
Ilmoita asiaton viesti
Tietysti. Nämä ovat kuitenkin tasaveroja ja tuntuvat sitä pahemmin mitä matalemmat tulot. Suomalaiset nyt eivät barrikaadeille nouse sitten millään kun taas jossain Ranskassa sillä pitkät perinteet joka kyllä sitten heijastuu tännekin jos vaikka jossain visiossa alkaa maita erkaantumaan kunnianhimoisimmista ilmuiluista
Ilmoita asiaton viesti
Tasaverolle on toki monta määritelmää, mutta inflaatio vaikuttaa prosentuaalisesti ja vähentää ostovoimaa siis sitä enemmän, mitä enemmän tienaa. Ei se toki progressiivinen ole.
Ongelmanahan ilmaston suhteen on juuri se, että valtioiden välillä ilmastotoimet ovat osin ulkoiskustannuksia. Eli se, että Ranska tai Suomi erkanisivat linjasta ei haittaa vain ranskalaisia tai suomalaisia, vaan myös niitä, jotka pysyvät linjassa.
Tästä johtuen tarvitaan esimerkiksi EU:n CBAM -mekanismia, jotta linjasta erkaneville voidaan lätkäistä tullimaksut eikä erkaneminen siis kannata.
Ilmoita asiaton viesti
Samaa mieltä, harvinaisen heikko esitys oppineelta mieheltä. ”Mielipiteet omia, faktat eivät” Yhteenvetona voisi todeta, että varsin kiistanalaiset skenaariot eivät ole faktoja vaan blogistin mielipiteitä, just niitä omia.
Ilmoita asiaton viesti
Glopaali lämpötila on nyt huimat 0.2°C korkeampi kuin 1979-2000 keskilämpötila, sen takia et vissiin uskaltanut mainita lämpenemisestä mitään vaan normaalia muutostuubaa.
Ilmoita asiaton viesti
https://public.wmo.int/en/media/press-release/wmo-confirms-2019-second-hottest-year-record
Ilmoita asiaton viesti
Sadasosilla kikkailua.
Ilmoita asiaton viesti
” Ilmastotoimet ovat investointikustannuksia siitä, että kehitämme uutta teknologiaa, uusia ratkaisuja, jotka eivät aiheuta haittaa tulevaisuudessa ja vaadi toimiakseen fossiilisia polttoaineita.”
Esimerkiksi tuulivoimaloihin ( osin verovaroin subventoitujen ) nojaavien teollisuuslaitosten pystyttäminen on jo itsessään iso kysymysmerkki. 300 m lapakorkea voimala kun edellyttää aina n neliökilometrin varoalueen, tiestö jokaiselle laitokselle on raivattava ja ne satojen kilometrien siirtolinjat vedettävä luontoon. Suuret hakkuuaukeat eivät muuten paikallisia asukkaita kiinnosta, käärmeöljykauppiaiden lobbauksista huolimatta.
Lisäksi tuurivoiman rinnalle on pystytettävä kuitenkin tyynellä toimivia voimaloita. Tuplakulut, mutta vain yksinkertainen tulos. Lisäksi vielä kovin lyhytnäköistä höperehtimistä ja noiden suurten teollisuuslaitosten jättämät arvet tulevat näkymään mukavasti maisemassa satoja vuosia.
Todellista ja aitoa vihreää typeryyttä, luonnon kustannuksella.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoimaloiden rinnalle ei ainakaan Pohjoismaissa ole tarpeen rakentaa muuta tuotantoa, koska meillä on paljon olemassa olevaa joustavaa vesivoimatuotantoa, jonka koko joustopotentiaalia ei ole käytetty. https://neon.energy/Hirth-2016-Market-Value-Flexibility-Wind-Hydropower.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Pitääkö tämä paikkansa? Jos tuulivoiman tuotanto laskee hetkellisesti nollaan, pystyisikö vesivoima sen paikkaamaan? Nythän jatkuvasti tuodaan vähintään 20% sähköstä. Eikö olisi järkevää rakentaa tuotantoa niin paljon, että tuontia tarvittaisiin vain hetkellisesti ja pääosin oltaisiin vientipuolella?
Ilmoita asiaton viesti
Suomen tason tarkastelu on vähän harhaanjohtavaa, koska meillä rajoittava tekijä on rajasiirtokapasiteetti, ei pohjoismaisen vesivoiman saatavuus. Pohjois-Ruotsissa olisi nytkin halpaa sähköä, mutta sitä ei saada Suomeen.
Ruotsin kantaverkkoyhtiöllä on aika hyvä sivu, joka kokoaa yhteen niin rajasiirrot, aluehinnat kuin tuotantomuodotkin, ja näitä voi tarkastella maittain, mutta myös koko alueena ”Totalt”:
https://www.svk.se/om-kraftsystemet/kontrollrummet/
Tuosta näkyy, kuinka vesivoima on käytännössä ainoa merkityksellinen säätö koko alueella. Se riittää mainiosti, vaikka tuulivoiman tuotanto putoaisi nollaan. Juuri nyt vesivarastot ovat vähissä, mutta niiden vaihtelu on neljännesvuositasoa, ei viikkotasoa, kuten tuulivoiman. Tosin sanoen tuulivoiman lisärakentaminen parantaa vain vesivoiman kykyä toimia järjestelmässä säätövoimana, kun se lyhentää tarvittavan säädön aikajännettä. Nykyisellään vesivoima varastoi syksyltä talveen.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos. Aina oppii jotain uutta.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän se noin mene.
Ruotsi ei enään toimi Pohjoismaisen sähkösopimuksen mukaan,ja Norjakin vie sähköä piuhat punaisena Saksaan.(paremman hinnan persolla)
Meillä Suomessa tasamaan tallaajilla ei säätövoima veden suhteen riitä,vaikka patoaisimme viimeisetkin puromme.
Olemme liian kaukana Kölin vuoristosta.
Ilmoita asiaton viesti
Tutkipa nyt vähän tarkemmin hintahistoriaa ja siirtojen tilannetta. Pohjois-Ruotsissa riittää säätöä aivan mainiosti, ja sinne ollaan nyt myös uutta siirtoyhteyttä rakentamassa. Toistaiseksi ongelmana on ollut, että Suomen hinta kiinnittyy Tukholman alueeseen ja Viroon eikä Pohjois-Ruotsiin.
Tähän vaikuttaa merkittävästi se, missä ja kuinka paljon on siirtoyhteyksiä sekä oma perusvoiman tuotantomme. OL3 käynnistyminen lisää perusvoimaa kesällä 1600 MW, mikä vapauttaa saman verran siirtokapasiteettia säätövoimaa varten. Tällä hetkellä siirtoyhteydet ovat perusvoimakäytössä, eli tuonti Pohjois-Ruotsista on lähes jatkuvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin. Ruotsissa, jossa on vesivoimaa merkittävästi enemmän tarjolla kuin Suomessa ei vesivoiman tuottoa voida hyödyntää talviaikaan tehokkaasti, koska jäätyminen ja hyydepadot ovat turbiineille riski. Energiapulasta johtuen on viime keväänä jouduttiin em syistä sulkemaan teollisuuslaitoksia tilapäisesti.
Lisäksi vesivoimaloiden käyttämä padotusjärjestelmä ei saa EU n varauksetonta kannatusta, koska se ei tue luonnonmukaisuutta, pikemminkin päinvastoin.
https://ec.europa.eu/environment/nature/info/pubs/docs/brochures/HYD_Summary_FI_PDF_HR_rev_18.pdf
Ruotsi on jo saanut huomautuksen vesivoimalaitosten ohitusjokien puutteellisuudesta, tai siitä, ettei niitä ole lainkaan perustettu. Edellisen pikku jutun seurauksena mm ssa ankeriaat kuolevat turbiineihin. Se on sitä ympäristömyötäisyyttä ilman mitään vastuuta luonnosta.
https://www.svt.se/nyheter/nyhetstecken/vattenkraftverk-bakom-utrotning-av-al-1
Ilmoita asiaton viesti
Vesivoimallakin on omat haasteensa, varsinkin kun sillä yritetään tasata vuodenaikojen välistä vaihtelua. Siksi tuulivoima, jonka vaihtelu on päivä- ja viikkotasoista ja vuositasolla tuotanto painottuu talvikuukausille sopiikin niin mainiosti juuri vesivoimavaltaiseen pohjoismaiseen sähköjärjestelmään.
Ruotsissa on sähköstä ”pulaa”, eli se on kallista eteläosissa, Pohjois-Ruotsissa sähkö on halpaa, joten ei, energiapula ei johdu vesivoiman puutteista vaan liian vähäisistä siirtoyhteyksistä pohjoisesta etelään (tai toisaalta liian hyvistä siirtoyhteyksistä Saksaan).
Keski-Euroopassa tilanne on toisenlainen, kun vesivoimaa ei ole läheskään samassa mittakaavassa, haetaan vakautta mm. aurinko- ja tuulivoiman yhdistämisestä – niiden tuotannot osuvat vuositasolla mukavasti ristiin, jossain määrin jopa säiden suhteen, mutta täydellinen tämäkään yhdistelmä ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
” Ruotsissa on sähköstä ”pulaa”, eli se on kallista eteläosissa, Pohjois-Ruotsissa sähkö on halpaa, joten ei, energiapula ei johdu vesivoiman puutteista vaan liian vähäisistä siirtoyhteyksistä pohjoisesta etelään (tai toisaalta liian hyvistä siirtoyhteyksistä Saksaan).”
Energiapulan alueellisena ja suurimpana syynä pidetään kalliita siirtokustannuksia. Eteläisessä Ruotsissa mietitäänkin nyt kuumeisesti ydinvoimalle jatkoaikaa. Lisäksi SMR reaktorit ovat nyt vahvasti tapetilla.
Ruotsi myy kernaasti sähköä Saksalle, koska parempi tuotto näkyy suoraan viivan alla. Eihän se ole tyhmä, joka pyytää, vaan se joka maksaa. Pörssisähkö tuottaa hyvin.
Btw. Tuulivoimapuiston ( teollisuuslaitosten oikealla nimellään ) rakentaminen Pohjanmaalle Närpiöön ja sieltä sähkön vieminen satojen kilometrien päähän, typerien päätösten runtelemaan Helsinkiin on oikein huono business luonnolle ja stadilaisille.
Käärmeöljykauppiaille ei niinkään.
Ilmoita asiaton viesti
En nyt saa oikein kiinni pointistasi, mutta joo, ongelmana ovat Ruotsin sisäiset siirtoyhteydet pohjois-eteläsuunnassa. Sähkö on energiamuodoista helpoimmin kuljetettavissa, eikä satojen kilometrien siirto ole sinällään mikään ongelma ja energian siirtäminen sähkönä on halvempaa kuin muissa muodoissa. Ruotsin ydinvoimapäätökset ovat kyllä olleet typeriä.
Närpiön tuulituotannolla ei ole mitään suoraa yhteyttä Helsinkiin, sähkö menee aina lyhintä reittiä tuotannosta kulutukseen.
Ilmoita asiaton viesti
”300 m lapakorkea voimala kun edellyttää aina n neliökilometrin varoalueen”
Eihän tuo ole huono asia että saadaan aluetta siivottua pois ihmisistä. Nähtiin tsernobylistäkin miten luonto itseasiassa elpyi kun ihmiset lähti pois säteilyä karkuun.
Voisi olla ideaa pystyttää niitä voimaloita vaikka sinne missä peltoja. Siellä ei muutenkaan ole muita ihmisiä kuin joku siellä traktorin kopissa välillä eikä metsiäkään tarvitse hakata kun teitä menee jo sinne pelloille. Pellot on jo raivattu että siellä on se luonto hävitetty.
”Lisäksi tuurivoiman rinnalle on pystytettävä kuitenkin tyynellä toimivia voimaloita.”
Ne on jo suurelta osin jo tehty. Näitä kutsutaan vesivoimaloiksi ja niitä on skandinavia täynnä. Lisäksi voi olla voimaloita missä poltetaan yhteiskunnan jätettä. Voisi sen kertakäyttöisen hyödykkeen tehdä sitten biomassasta että saisi poltettua.
Ilmoita asiaton viesti
Erämaassa kilometrien kokoiset hakkuuaukeat eivät ole luonnonsuojelua. Suomessa ehkä, mutta ei Ruotsissa.
Nykyinen energiatuotanto Ruotsissa ei kata poistuvien ydinvoimaloiden aiheuttamaa energiavajetta. Tuulivoimaloiden lisäämiseen ei myöskään ole paikallistasolla halua.
Vastaavasti myös merialueelle suunnitellut tuulivoimalat ovat nekin vastatuulessa. Ruotsin puolustusvoimat ei edelleenkään tule hyväksymään merelle rakennettavia korkeita voimaloita.
Lisäksi jäätyvälle merialueelle rakennettavat tuulivoimalalaitokset ovat mahdollisesti vaarallisia, koska masiivisten ahtojäiden muodostaman paineen vaikutuksen seurauksia voimalaitosten rakenteisiin ei vielä riittävästi tunneta.
Tuulivoima ei ole tulevaisuuden energiaratkaisu, koska se vaatii rinnalleen aina myös toisen energialähteen.
Tuplakulut eivät ole kestävää kehitystä. Päinvastoin.
Ilmoita asiaton viesti
”Tuulivoima ei ole tulevaisuuden energiaratkaisu, koska se vaatii rinnalleen aina myös toisen energialähteen.”
Se toinen energianlähde on jo tehty, sitä kutsutaan vesivoimaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Niin. Toimiiko vesivoima ? Talvella, kun on kylmä eikä tuule, niin vesivoimaa piinaa vastaavasti jäät ja hyydepadot. Turbiineja ei voi ajaa täydellä teholla.
Joten toimii huonosti.
Lisäksi vesivoima ei kaikin osin ole ympäristömyötäistä, eikä nauti EU n varauksetonta tukea, kuten on jo aiemmin aiheesta mainittu. Tuossa alla hieman paikallista infoa suuntaa antamaan :
https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vasternorrland/han-fruktar-att-miljoanpassningen-blir-en-flopp
Ilmoita asiaton viesti
”Yhdessä ilmastotoimien ja ilmastonmuutoksen kustannukset tarkoittavat sitä, että pakollisten menojen jälkeen käteen jää yhä vähemmän rahaa kulutukseen. ”
Tuossa on vasta miinusmerkkiset tekijät huomioitu. Yhtälöön olisi syytä lisätä ilmastotoimien myönteiset talousvaikutukset, kuten cleantech-toimialaosaamisesta aiheutuvat hyödyt ja pienentyneet tuontienergiahankinnan kulut.
Ilmoita asiaton viesti
Vähän epäselvä muotoilu tuossa, hain tätä vaikutusta maininnalla siitä, että kehitettävä teknologia ei tarvitse fossiilisia polttoaineita.
Startuppeja, mutta myös työpaikkoja vanhoihin yrityksiin syntyy kyllä enemmän kuin on tekijöitä tarjolla. Se oikeastaan on kirjoituksen pääpointti – ratkaisu ei ole tehdä vähemmän, vaan enemmän ja entistä tuottavampaa työtä.
Kovimmin nousevat kustannukset iskevät sinne, missä työn tuottavuus kärsii joko muutoksen tai ilmastotoimien kautta. Tällöin voi osua sekä tulo- että menopuolelle.
Ilmoita asiaton viesti
Jos tulevaisuuden miettimisen skaala menee aina kyynisestä pessimismistä yltiöoptimismiin niin sitä tietysti toivoisi, että nämä jutut ilmun suorastaan hyödyistä jopa talouteen olisivat totta, toteutuisivat. Ja vaikka toteutuisivat, että kansat jaksaisivat odottaa niitä. Kovin lupaavalta tämä vuosi 2021 ei ole tähän asti näyttänyt. Eli kuinka innokkaasti eri maat ovat nämä nousseet kustannukset ottaneet vastaan.
Historioitsija Teemu Keskisarja valaa meihin onneksi toivoa ja kirjoittaa siitä, että luojan kiitos on some ja interwebs. Se pitää meidätkin poissa kaduilta, sirkushuvit rahvaalle. Toistaiseksi.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008501322.html
Ilmoita asiaton viesti
Hyötyjäkin toki on, mutta esimerkiksi startupit eivät tee tyhjäksi ilmastonmuutoksen aiheuttamia tuhoja ja niiden kustannuksia, jotka vain jatkavat kasvuaan vielä satoja vuosia.
Toisaalta onnellisuus ei välttämättä ole sama asia kuin ostovoima, ja työn kysynnän kasvu voi olla hyväkin asia. Ilmastotuhojen korjaamisessa on työtä niillekin, joilla ei ole akateemista loppututkintoa.
Työn lisääntyminen näkyy siis myös työttömyyden ja osattomuuden vähentymisenä. Merkityksellistä työtä riittää siis yhä useammalle, tässäkin suhteessa ikään kuin palataan ajassa taaksepäin.
Ilmoita asiaton viesti
”startupit eivät tee tyhjäksi ilmastonmuutoksen aiheuttamia tuhoja”
Osaatko kertoa mitä tuhoa ilmasto on aiheuttanut nykyään verrattuna vaikka edelliseen lämpimään aikaan -30 lukuun vaikka?
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastonmuutos on niin sanottu sateenkaaritermi että siihen liittyy myös se väestönkasvu, kulutuskiima ja luonnonvarojen ehtyminen. Siis ihmisen toiminta. Ei pelkästään lämpötila.
Nähdään satelliittikuvista vaikka se miten metsät häviää ihmisen aiheuttamana.
Ilmoita asiaton viesti
Varsin pessimistinen on pakko olla niin ilmastonmuutoksen kuin ylikulutuksenkin suhteen, sillä en mitenkään jaksa uskoa kansalaisten tyytyvän vapaaehtoisesti entistä vähempään. Lisää liksaa pitää saada menivätpä maailman asiat miten päin tahansa.
Ajatellaanpa vaikka cityvihreitä. Kuka heistä olisi valmis luopumaan vaikkapa maailmanmatkailusta tai mistään muustakaan? Esimerkiksi kaupungistuminen tulee kuitenkin kääntymään toiseen suuntaan, sillä meidän on pakko luopua huvitus- ja kulutuskeskusajattelusta kestävän elämäntavan hyväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kovia aikoja on edessä, koska vielä ollaan kaukana sen ymmärtämisestä mitä kulutuksen vähentäminen todellisuudessa tarkoittaa. Vasemmistossa esitetään vakavissaan, että sen kun vaan otetaan rennosti ja tehdään vähemmän töitä.
Käynnissä olevat työmarkkinaneuvottelut ovat ensimmäisiä koetinkiviä. Polttoaineiden, lämmityksen ja sähkön hinta nousee ja kasvattaa inflaatioita, mutta työnantajien kassaan hinnannoususta kolahtaa pienempi osa rahan mennessä veroihon ja päästömaksuihin. Työntekijät ovat tottuneet siihen, etttä huononakin aikana paökka nousee vähintään inflaation verran.
Vaikka juhlapuheissa on helppo julistaa hiilineutraaliutta, unohtuu ylikulutus siinä vaiheessa, kun omaa ostovoimaa leikataan.
Ilmoita asiaton viesti
”Polttoaineiden, lämmityksen ja sähkön hinta nousee ja kasvattaa inflaatioita”
Ei nämä nousisi ilman poliittista typeryyttä, näitä hintoja nostetaan ”keinotekoisesti” ja ihan ite aiheutetaan se inflaatio.
Ilmoita asiaton viesti
Markkinatalous perustuu siihen, että myös ulkoiskustannukset hinnoitellaan. Nyt korjataan se, että poliittisella typeryydellä ja ahneudella on aikanaan jätetty ulkoiskustannukset hinnoittelematta ja ajauduttu ylikulutustilanteeseen.
Nyt korjausliike on käynnissä, ja tällä kertaa inflaatio ei ole fiskaalista alkuperää vaan reaalitalouden ilmiö. Se tarkoittaa, että kaikkien ostovoima pienenee.
Ilmoita asiaton viesti
Päästökauppa ja ihan kaikki tuulesta temmatut co2 verot on niitä fiskaalisia turha lisiä jotka pahentaa infaaltiota. Noiden kautta ihmisten liikkuminen lakkaa ja verotulot tipahtaa entisestään. Tää on ikiliikkija kurjuuden suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Eivät ole, vaan ulkoiskustannuksia, joita ei ole aiemmin virheellisesti hinnoiteltu. Markkinatalous edellyttää kaikkien kustannusten sisällyttämistä järjestelmään toimiakseen, tämä on eräs järjestelmän oletuksista. Näiden oletusten huomioimatta jättäminen tietoisesti olisi sulaa hulluutta.
Kun kaikki kustannukset hinnoitellaan, markkina optimoi sen jälkeen resurssien käyttöä niin, että ne tuottavat mahdollisimman paljon sitä, mistä ihmiset haluavat maksaa. Tästä seuraa myös, että verotuloille on suurin mahdollinen potentiaali kun arvo maksimoidaan. Jos jokin kustannus jätetään hinnoittelematta, tuottavat markkinat näitä kustannuksia suhteettoman paljon. Aiempaa kokemusta tästä on Suomessakin, vasta 60-70 luvulla herättiin metsäteollisuuden vesistöpäästöihin, joista aiheutui mittavia siivouskustannuksia jälkikäteen.
Harmi sinänsä, että ilmastopäästöihinkin on herätty samaan tapaan myöhään, ja kustannukset ovat suurempia kuin mitä ne olisivat olleet, jos hinnoittelu olisi ollut kohdallaan jo aiemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, aiheuttaahan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuuden nousu 0,03%:sta (esiteollinen aika,käytännössä vaihteluväli on ollut 0,02 …pariin kymmeneen prosenttiin) 0,04%:iin valtavat ulkoiskustannukset. Tosiasiassa mitään kustannuksia ei tuosta synny eikä myöskään ilmaston muuttumista, enemmänkin tuloa ja elinolojen parantumista vihertymisen vuoksi. Enkä nyt tarkoita Vihreää puoluetta.
Ilmoita asiaton viesti
Toisilla sukupuolia on loputtomasti, toisilla tosiasioita. Tiedä sitten kumpi on parempi.
Ilmoita asiaton viesti
Tällainen peloitteluterrori, tulisi lailla kieltää. Samoin hypotettisilla meno.
Jos Ilmu toteutuu, oli syynä Auringon perusenergia, tai muutokset Maassa, lämmönsitomisen osalta, näihin tulee hakea osuvaa reagoimista, eikä mitä sattu.
Arvailun varaan perustuvat ratkaisut ja satsaaminen, ovat kallista leikkiä, ja pahentaa tilannetta.
Ilmoita asiaton viesti
http://ilmasto.org/ilmastonmuutos/usein-kysytyt-kysymykset/usein-esitettyja-ilmastoskeptikoiden-vaitteita.html
Ilmoita asiaton viesti
Ilmasto lämpenee jatkuvasti ihmisen toimesta, tässä ei ole epäselvyyttä. Toteutuu parhaillaan.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä ja realistinen kirjoitus, mutta yksi asia, kulutusessa säästäminen puuttui.
Tässä pari esimerkkiä säästämisetä: Jos tavaroista tehtäisiin pitkäikäisempiä, niitä tarvitsisi valmistaa vähemmän ja silti meillä olisi käytössä yhtä paljon tavaroita.
Työmatkoissa voidaan säästää, jos työpaikat ja asutus ovat lähekkäin, jolloin työmatkat voidaan tehdä ilman autoa.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeastaan pointtini on, että kulutuksessa säästämisestä tulee pakollista sen kautta, että hinnat nousevat, mutta palkat eivät. Nuo mainitsemasi ovat sitten keinoja, joita jokaisen on jälleen opeteltava. Ei kannata ostaa sellaista tavaraa, jota ei pysty korjaamaan, koska ei olekaan enää varaa ostaa uutta heti kun vanha rikkoutuu.
Työmatkat tulevat olemaan mielenkiintoinen kysymys. Tuota työmatkakustannusta haastaa tehokkuusajattelu, eli juuri oikeanlaisen asiantuntemuksen haaliminen kokoon käsillä olevan ongelman ratkaisemiseksi. Jos yrityksen rekrytointialue kutistuu kävelymatkan etäisyydellä konttorista tarjolla olevaan työvoimaan, tehokkuus todennäköisesti kärsii ellei tuolla etäisyydellä ole poikkeuksellisen erilaisia asuinalueita.
Korona on toisaalta opettanut, että töitä voi tehdä kaukaakin, jopa maan rajojen yli. Mielenkiintoista nähdä kuinka erilaisia ratkaisuja nähdään – veikkaisin itse, että mitä kapeamman alan asiantuntemuksesta on kyse, sitä enemmän se siirtyy etätyöksi, ja asiantuntija voi tulevaisuudessa tehdä töitä vaikkapa Savukoskella Palo Altossa pääkonttoriaan pitävälle työnantajalle. Toisaalta kaupan myyjää tuskin kannattaa rekrytoida 100 kilometrin päästä.
Ilmoita asiaton viesti
”asiantuntija voi tulevaisuudessa tehdä töitä vaikkapa Savukoskella Palo Altossa pääkonttoriaan pitävälle työnantajalle”
Toisaalta voidaan spekuloida, että asiantuntijaksi on useimmiten mahdotonta kehittyä ilman työyhteisöstä saatavaa hiljaista tietoa. Savukoskelle voidaan helposti kyllä siirtää ”sentraalisantran” tyyppiset työt. Tuottavuuskehitys ja täydellinen etätyö ovat vaikea yhdistelmä.
Ilmoita asiaton viesti
Perinteisesti etätyö on mielletty niin, että suurin osa muista työskentelee yhdessä toimistolla, ja sitten olisi yksi, joka työskentelee etänä jostain muualta. Tällöin tietysti hiljainen tieto jää saamatta, koska se jaetaan toimistolla paikalla olijoiden kesken.
Korona-aikana keskeinen muutos olikin, että ei ollutkaan sitä toimistoa, eikä etäilijä jää ulkopuoliseksi hiljaisesta tiedosta. Näin on toimittu jo pitkään hajautetuissa malleissa, vaikkapa avoimen lähdekoodin kehityksessä ympäri maailmaa. Moni IT -kehittäjä hankkiikin kannuksensa avoimen lähdekoodin projekteista.
Tämän ahaa-elämyksen myötä osa varsinin kansainvälisesti toimivista yrityksistä on huomannut, että on tehtävä valinta sen välillä, halutaanko työskennellä konttorikeskeisesti vai henkilökeskeisesti. Konttorikeskeisen mallin etuina on tietysti kaikkein helpoin kanssakäyminen, mutta haittana paikallisuus.
Sellainen perinteinen etätyömalli, jossa suurin osa henkilökunnasta on päivittäin konttorilla ja sitten yksi olisi etänä on tuhoon tuomittu jatkossakin.
Ilmoita asiaton viesti
Softakehitys lienee toimialana helpoimmin etäiltäviä. Kuitenkin Supercell haluaa että kalliisti palkattavat spesialistit muuttavat paikan päälle Helsinkiin.
Monien kokemus (myös omani) on, että lockdownin aikana hiljainen tieto jää puuttumaan kokonaan. Taustalla toki voi vaikuttaa että digiloikka on ikäpolvessa vielä kesken.
Ilmoita asiaton viesti
Supercell on nimensä mukainen yhtiö, joka ei edes tavoittele suurta kasvua, koska ymmärtää, ettei tapansa toimia olisi enää tehokas 10000 työntekijän yrityksessä. Esimerkiksi Spotify on valinnut päinvastaisen strategian.
Varmasti jatkossakin on niitä, jotka keskittyvät pieneen paikalliseen tiimiin ja niitä, jotka rakentavat organisaationsa virtuaalisesti globaalisti. Strategioiden menestys riippuu varmasti ennen muuta siitä, mitä ollaan tekemässä.
Aiemmin myös suuremmissa ja globaaleissa organisaatioissa on ollut maakohtaiset toimistot, eikä yhteistyötä niiden välillä juurikaan ole ollut. Tällainen malli on saamassa kovimman kilpailun niiltä, jotka pystyvät paremmin rakentamaan organisaatioita rajojen yli etätyön avulla.
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin kukaan nytkään sataa kilometriä ajaa kauppaan töihin. Jos lähempää ei myyjää löydy,niin kauppa on väärässä kohdassa.
Kyllähän näitä voi pyöritellä vaikka hamaan tappiin.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos yrityksen rekrytointialue kutistuu kävelymatkan etäisyydellä konttorista tarjolla”
Polkupyörän ja sähköpyörän käyttö laajentaa työssäkäyntialueen jo aika laajaksi. Pienet kaupungit hajasijoitettuna ympäri maata olisivat autottoman työssäkäynnin kannalta paras vaihtoehto.
Ilmoita asiaton viesti
Löytyisikö pienistä kaupungeista juuri se osaaminen, jota yritykset kaipaavat? Lisäksi pitäisi verkottua asiakkaiden ja alihankkijoiden kanssa.
Sitten tietysti talvi, pyörä on hyvä kulkuneuvo sulan maan aikaan, mutta lumisateen jälkeen kovin kiikkerä.
Fyysiseen liikkumiseen Suomen oloissa on hankala löytää autoa parempaa vaihtoehtoa. Siksi koko fyysisen liikkumisen tarpeellisuus täytyy arvioida uudelleen.
Ilmoita asiaton viesti
Poronhoidon ongelmat liittyvät lähinnä karjan ylisuureen kokoon suhteessa laitumiin. Tyypillistä ahneutta.
Ilmoita asiaton viesti
Karjasta tulee ylisuurta, kun ilmasto muuttuu. Samanlaisia ovat muutkin ilmastonmuutoksen vaikutukset globaalisti. Haitallisia ilmiöitä tapahtuu aiempaa useammin, jolloin niistä syntyy enemmän kustannuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Kovin viisaalta vaikutat.
Ei ilmastonmuutos ole Saamenmaalta jäkälää syönyt,vaan ylisuuri porokarja. Miksi he muutoin niitä ruokkivat kesäisinkin?
Ilmastonmuutoksen syytä toki saattaa olla se,että väärään aikaan sataa vettä. Ja vielä jäätyykin.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, muitakin ongelmia toki poronhoidolla on. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia sen sijaan tuo artikkeli kuvaa hyvin – ennen harvinaisista haitoista tulee entistä yleisempiä, jolloin taloudellisesti syntyy keskimäärin vähemmän tulosta.
Ilmoita asiaton viesti
Yleensähän vihreät ovat syyttäneet meitä puupelloista ja luonnon monimuotoisuuden häviämisestä.
Piru kun ei osaa asennoitua oikein.
Ilmoita asiaton viesti