Keinoja sähkömarkkinan “korjaamiseksi”

Sähkökustannusten tasausjärjestelmä

Voimalaitoksiin sattui tulemaan vikoja pakkasjakson aikana, ja päivän sisäisellä tukkumarkkinalla hinta kävisi päivän ajan korkealla. Vaikka sittemmin on palattu normaaliin arkeen, on nähty mielenkiintoisia ehdotuksia siitä, miten markkina pitäisi ”korjata”.

Kuluttajien vaikuttaa tuntuu olevan sähkön kulutuksen siirtäminen pois markkinoilta niin, että sähkö on samanlainen tuote kuin vaikkapa vesi – kunnan laitos tarjoaa sen aina edulliseen ja varmasti voittoa tavoittelemattomaan monopolihintaan. Todennäköisesti näitä ajatuksia esittävät ovat joko niin vanhoja, että paha dementia on päässyt iskemään, tai sitten niin nuoria, että eivät tiedä tällaisen tilanteen vallinneen Suomessa ennen sähkömarkkinan vapauttamista eivätkä paljonko sähkö silloin maksoi (kun se tuotettiin hiilivoimalla ilman päästömaksuja). Sähkön hinnat laskivat voimakkaasti markkinan vapauttamisen jälkeen, mikä on tuntunut kovin monelta jo unohtuneen. Ongelma kun julkisissa monopoleissa tahtoo olla, että työntekijöiden motivaatio tavoitella voittoa pasianssissa on herkästi suurempi kuin tavoitella voittoa vaikkapa urakkahinnoissa, ja voittoja syntyy kyllä runsaasti näiden yhtiöiden alihankkijoilla.

Sähkön tuottajien suosikki taas vaikuttaa olevan kapasiteettimarkkina. Se on tosiaan tuottajan kannalta hyvin houkutteleva vaihtoehto, koska se poistaa voimalaitoksen omistajan investoinnin tuottoon liittyvät riskit. Samalla se lukitsee sähkömarkkinan jouston tuotantopuolelle ja varmistaa, että sähkömarkkinan joustavuudesta ei ole kilpailemassa kaikenlaista epäilyttävää uutta kulutuspuolen teknologiaa, vaan joustosta saadaan tuotantopuolen bisnes. Kapasiteettimarkkina auttaisi kovasti paikkaamaan erään valtio-enemmistöisen energiayhtiön riskipitoisten pieleen menneiden investointien aiheuttamaa kassavajettakin takaamalla tasaisen tuoton investoinneille – johtajat kun eivät ole tunnetusti kovin taitavia tekemään riskipitoisia investointeja uuteen teknologiaan, joten investoinnin kannattavuus olisi mukava varmistaa lainsäädännöllä. Taitava haastateltava osasi myös johdatella toimittajan kysymään odotetun ”vaikean” kysymyksen vanhenevasta hiilivoimalasta, jolloin huomio jäi pois oikeasti ikävältä kysymykseltä – mistä Fingrid saa rahat kapasiteetin ostamiseen? Vastaus: rahat kerätään monopolien perimissä siirtomaksuissa, eikä kuluttajalta kysytä tarvitseeko tämä tätä kapasiteettia vaiko ei.

Media etsii perinteiseen tapaan syyllisiä, joskin Helsingin Sanomissa on ehkä vuoden aikana jo opittu, että kaikkea sähköä ei myydäkään sähköpörssissä, ja huomattiin että kovin isoja tilejä ei tuottopuolella päivän korkeilla hinnoilla tehtykään. Se tosin jäi puolitiehen, että mihin ne rahat sitten oikein huippuhintojen aikana menevät, jos vain pieni osa päätyy esimerkiksi vesivoimaloiden omistajille? Kun sähkö ”loppuu”, eli kaikki käytettävissä oleva tuotanto pyörii täysillä, ilmestyy jostain silti vielä sähköä ostettavaksi niille, jotka ovat valmiita ostamaan sitä hintaan mihin hyvänsä (mm. sähkön myyntiyhtiöt eivät aseta hintarajaa ostoilleen, koska niiden on ostettava ennusteen mukainen sähkö hintaan mihin hyvänsä). Tämä sähkö tulee sitten teollisuudesta, jossa on ostettu etukäteen tietty määrä sähköä. Kun hinta nousee tarpeeksi, kannattaa työntekijöiden pitää pekkaspäivä ja pistää koneet kiinni, ja myydä etukäteen ostettu sähkö sähköpörssin kautta ja tehdä voittoja tätä kautta. Eräs metsäyhtiö teki hiljattain historiansa tuloksen, kun homma osattiin hoitaa niin, että ay -liike piti ihan itse ovet kiinni ja maksoi vielä työntekijöiden palkatkin kun sähköt myytiin hyvään hintaan takaisin pörssiin.

Sähkön saatavuus Ukrainassa on huomattavasti vaikeammin ennustettavissa kuin Suomessa. Olisikohan nyt hyvä aika investoida siihen kaminaan huoneen nurkassa? Sitä kun polttelee 20 päivänä vuodessa voi sähkölämmittäjä säästää sievoisen summan. Ja siitä voi olla vielä arvaamattoman paljon iloa, jos sähkön saatavuudessa tulee ihan oikeita ongelmia.

MalkusLindroos
Sitoutumaton Espoo

DI, kiinnostuksena energia, talous, ilmastonmuutos ja IT. Vattenfallin energia-asiantuntija. Mielipiteet omia, faktat eivät.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu