Koronastrategian aika

Koronan suhteen on saatu runsaasti uutta tietoa, ja tiedon suuri määrä ja epidemioiden eteneminen ovat yhdessä lisänneet merkittävästi varmuutta siitä, mitä tiedämme koronaviruksesta. Merkittävimmät tiedon lähteet ovat mielestäni New Yorkin epidemiatilanne, josta löytyy tietoa mm. täältä (https://gothamist.com/news/coronavirus-statistics-tracking-epidemic-new-york) sekä lukuisat vasta-ainetestien tulokset sekä Diamond Princessin lopputulos koronaepidemiasta, joka alkaa nyt olemaan varsin suurella tarkkuudella tiedossa. Kolmas olennainen tieto on Brittien viikoittainen kuolleisuustilasto, josta näkyy selvästi koronaviruksen vaikutus ikäryhmittäin (https://www.ons.gov.uk/peoplepopulationandcommunity/birthsdeathsandmarriages/deaths/datasets/weeklyprovisionalfiguresondeathsregisteredinenglandandwales).

Näistä voidaan päätellä, että koronaviruksen IFR osuu noin välille 0,4-1%, eli siihen kuolee noin 4-10 tuhannesta tartunnan saaneesta koko väestön tasolla, riippuen tietysti suuresti väestön ikärakenteesta sekä tartunnan saaneiden ikä- ja sairausprofiilista. Samoin brittidatasta voidaan päätellä, että alle 45 -vuotiaiden kuolleisuus ei kasva koronaviruksen vuoksi, eli näiden osalta IFR on häviävän pieni. 45 ikävuodesta ylöspäin koronakuolleisuus nousee jyrkkenevästi iän myötä.

Toinen strategian kannalta olennainen tieto on se, että rokotekehityksessä on edistytty useissa projekteissa ja on löytynyt rokotekandidaatteja, jotka purevat koronavirukseen apinoilla (https://www.nytimes.com/2020/04/27/world/europe/coronavirus-vaccine-update-oxford.html). Rokotteet ovat siis prekliinisessä vaiheessa lupaavia ja siirtymässä kliiniseen vaiheeseen, josta varsinaiseen rokotteeseen kuluu aikaa tyypillisesti joitain vuosia (https://www.rokote.fi/tietoa-rokotteista/miten-rokotteita-tutkitaan/).

Perinteisesti rokotteella tarkoitetaan (lähes) koko väestölle annettavaa hoitoa, joka tuottaa väestötason vastustuskyvyn, eli laumaimmuniteetin sairaudelle. Tällöin rokotteen mahdollisille sivuvaikutuksille altistuu suuri joukko, ja Pandemrix -rokote muistutti jälleen siitä, että populaatiotason rokotteiden erittäin huolellinen tutkiminen on hyvin oleellista ennen niiden käyttöönottoa. Historia tuntee lääkekehityksessä Pandemrixiä vakavampiakin tapauksia. Koronan tapauksessa perinteisen, laumaimmuniteettiin tähtäävän rokotuksen sijaan olisi siksi syytä pohtia myös rokotteen kohdistamista vain riskiryhmille tai ainakin korkeamman riskin ryhmille koko populaation sijaan.

Jos koronan aiheuttama kuolemanriski on useiden prosenttien luokkaa, voidaan hyväksyä riski sivuvaikutuksista paljon helpommin kuin jos riski kuolla koronaan on käytännössä olematon. Kaikkein selkein tilanne on vanhainkodeissa, joissa elinaikaa asukkailla on jäljellä keskimäärin vain vuoden verran. Tällöin on täysin turha pohtia rokotuksen pitkäaikaisvaikutuksia, jos rokotettava ei ehdi pitkäaikaisvaikutuksista kuitenkaan kärsimään. Toki lyhytaikaiset haittavaikutukset on tällöinkin tunnettava, jotta asukkaat eivät kuole suoraan rokotteen sivuvaikutuksiin. Vanhainkotien asukkaille rokote toisi merkittävän elämänlaadun kohennuksen rajoitusten poistumisen myötä.

Järkevimmältä koronastrategialta alkaa näiden tietojen varassa näyttämään strategia, jossa koronan leviämistä pyritään voimakkaasti rajoittamaan vuoden 2020 loppupuolelle saakka, ja samanaikaisesti kehittämään rokotekandidaatteja, joilla riskiryhmien hoitaminen aloitetaan 2020 syksyn aikana suurimman riskin ryhmistä alkaen. Koronan leviämistä kannattaa pyrkiä rajoittamaan sellaisilla keinoilla, joilla on mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia kansanterveyteen ja talouteen. Keskeisiä tällaisia keinoja ovat mm. etäisyyksien pitäminen sekä kasvomaskit tilanteissa, joissa etäisyyttä on vaikea pitää tai viruksella on mahdollisuus levitä esimerkiksi aerosolina, kuten kaupoissa ja joukkoliikenteessä. Myös aggressiivinen testaaminen ja karanteenit ovat hyvä keino torjua virusta suhteellisin pienin talousvaikutuksin. Etätöitäkin on syytä jatkaa suhteellisen laajasti, mutta huomioiden kuitenkin talous- ja terveysvaikutukset. Tarpeellisia tapaamisia ei kannata loputtomasti lykätä, mutta moni asia hoituu etänäkin.

Tämän strategian haastavin kysymys on siinä, mihin raja rokotekandidaatin antamiselle riskiryhmille vedetään. Tätä osaltaan auttaa se, että rokotekandidaattia voidaan antaa riskiryhmille aloittaen korkeimman riskin ryhmistä ja edeten kohti matalamman riskin ryhmiä, mutta koska aika on suhteellisen lyhyt, joudutaan johonkin vetämään raja, jossa rokotteen riskit nähdään korkeammiksi kuin viruksen riskit. Luonnollisesti rokotteen ottaminen on tietysti myös vapaaehtoista.

Paluu kohtia normaalia voisi näin ollen alkaa alkuvuoden 2021 aikana, jolloin riskiryhmät olisi saatu rokotettua ja loput voisivat sitten sairastaa koronan hidastettuna, jotta sairaanhoidon kapasiteetti ei ylittyisi. Täydelliseen normaaliin koronan suhteen palattaisiin tällä strategialla kuitenkin vasta syksyn 2021 aikana. Talouden suhteen paluuta aikaan ennen koronaa ei ole. Jo ennen koronaa ilmastonmuutos haastoi talouden, koska huomattavan suuri osa tuottavuuskasvusta joudutaan laittamaan ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Koronan jälkeen vuodesta 2021 eteenpäin edessä onkin ilmastojälleenrakennus. Olemme siinä suhteessa onnekkaita, että koronan aiheuttaman romahduksen jälkeen ilmastojälleenrakennuksen yhteydessä hoidetaan osittain samalla myös koronajälleenrakennusta. Mutta nyt talouspäätöksiä tehtäessä on syytä ymmärtää, että esimerkiksi lentoyhtiöiden pitäminen pystyssä valtioiden tuilla ei ole millään tavalla järjellistä toimintaa. Organisaatiopääomaa tullaan koronan vuoksi menettämään joka tapauksessa merkittävästi, joten menetykset on syytä ottaa vastaan siellä, missä ne joka tapauksessa ilmaston vuoksi toteutuisivat. Öljyä ja kivihiiltä ei kannata varastoida välivarastoihin, vaan luopua niistä nyt pysyvästi, ja rakentaa uutta kasvua ilman fossiilisia polttoaineita. Öljy-yhtiöiden ja hiilikaivosten konkurssit ovat osa välttämätöntä muutosta, jonka estämiseen ei kannata uhrata tukia. Ratkaisut kasvattaa tuotantoa ja tienata enemmän rahaa ilman fossiilisia polttoaineita löytyvät aivan varmasti, jos fossiilisten polttoaineiden ei anneta tehdä comebackia valtioiden tuilla, vaan päinvastoin kasvun sallitaan tapahtuvan ainoastaan sillä ehdolla, että se ei perustu fossiilisiin polttoaineisiin.

 

MalkusLindroos

Olen 41 -vuotias DI, kiinnostuksena energia, talous, ilmastonmuutos ja IT. Vattenfallin energia-asiantuntija. Mielipiteet omia, faktat eivät.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu