Muistutus markkinatalouden mekanismeista sähkömarkkinoilla

Markkinatalous ohjaa investointeja hinnan kautta myös siirtoyhteyksiin

Sähkön hinta on lyhyessä ajassa noussut valtavasti. Sähkön hinta on nyt vuoden verran ollut pitkäaikaista keskiarvoa korkeammalla, mutta sitä ennen se oli pitkään ollut laskussa. Kuluttajat päätyvät maksamaan keskimäärin sähköstään kymmenvuotiskaudella suunnilleen saman kuin aiemmallakin kymmenvuotiskaudella, vaikka sähkön päästöistä on tässä välissä hävinnyt suuri osa. Valitettavasti Euroopan mittakaavassa sähkömarkkinoilla tarvittava joustokyky rakentui liiaksi Venäjän kontrolloimien fossiilisten polttoaineiden varaan, ja sen poistuminen aiheuttaa huomattavan suuria joustokustannuksia, kun joustoja on toteutettava kulutuksesta luopumalla. Kovin viisaalta ei näyttäydy myöskään luopuminen ydinvoimasta, mutta onneksi Suomessa ei olla Saksan tilanteessa.

Avain tilanteen ymmärtämiseen on siinä, mitä kuluttajien nyt maksamalla rahalla tehdään. Suuret sähkön hinnan erot tuovat rahaa niille, jotka ovat investoineet fossiilittomaan joustokykyyn eri muodoissaan. Oli se sitten investointeja vesivoimatuotannon muuttamiseksi joustavammaksi, runkoverkon siirtolinjoihin, akkupaketteihin tai joustavaan sähkön kulutuksen ohjaukseen, niin nyt on näitä investointeja tehneiden aika tienata ja muiden tehdä näitä investointeja ja luopua ajatuksesta, että sähköä tuotetaan jatkossakin fossiilisilla polttoaineilla. Fossiiliset polttoaineet ovat kautta historian olleet krrisitilanteissa vallan välineitä ja energiakriisien syitä.

Markkinatalous eroaa suunnittelutaloudesta juuri siinä, että se tekee investointeja sitten, kun investointien tekemisen lasketaan olevan taloudellisesti kannattavaa. Tästä kuitenkin seuraa, että muutostilanteissa tienaamisen on oltava investoinneista päättäville selvää investoinnista päätettäessä. Varsinkaan suuria ja pitkäaikaisia investointeja ei tehdä kovin lyhytaikaisten muutosten perusteella, joten vasta kun sähkön hinnanvaihtelut jatkuvat pitkään suurina, käynnistetään suurempia ja pitkäkestoisempia investointeja sen tasaamiseksi. Nämä investoinnit on maksettava hinnan vaihteluilla.

Päättäjillä on tästä mekanismista opittavaa. Oikea tapa vähentää jatkossa kuluttajille syntyviä haittoja muutoksesta ei suinkaan ole luoda markkinoille epävarmuutta siitä, tapahtuuko muutos, vaan luoda selkeä kuvat sääntelyn kehityksestä, jonka avulla tehtäville investoinneille voidaan laskea mahdollisimman aikaisessa vaiheessa business case, eli investoinnin tuottolaskelma.

Sähkömarkkinoiden lisäksi myös polttoainemarkkinoilla kuohuu, ja sielläkin on lähdetty painamaan polttoaineiden hintaa alas politiikkatoimin. Pitkällä tähtäimellä tapa varmistaa investointien käynnistyminen synteettisten polttoaineiden, sähköautojen latausinfrastruktuurin sekä muun ilmaston kannalta välttämättömän toteutumiseksi olisi kuitenkin sopia pitkäjänteisistä toimista, joilla varmistetaan etteivät fossiilipolttoaineet tule koskaan enää olemaan kilpailukykyisiä uusiutuvien kanssa.

Lopuksi kannattaa muistaa, että muutostilanteissa hintojen vaihtelu on markkinatalouden toiminnan kannalta välttämätön mekanismi. Markkina ei voi toimia ilman ohjausignaaliaan – hinta on se signaali, joka ohjaa resursseja oikeaan paikkaan, ja joka maksaa tehtävät investoinnit. Luonnollisesti hintojen vaihdellessa nopeasti on pidettävä huolta niistä ihmisistä, joilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia sopeutua muutokseen. Jokaisella on silti vastuu tehdä kulutusvalintoja niin, että pyrkii eroon fossiilisista polttoaineista, eikä kaikkia tarvitse siinä tukea.

+4
MalkusLindroos
Sitoutumaton Espoo

Olen 43 -vuotias DI, kiinnostuksena energia, talous, ilmastonmuutos ja IT. Vattenfallin energia-asiantuntija. Mielipiteet omia, faktat eivät.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu