Ydinvoiman rooli ilmastokriisin ratkaisussa

Ydinvoima jakaa edelleen mielipiteitä, vaikka Suomessa keskustelu siitä onkin siirtynyt pääosin tunteista faktoihin ja rationaaliselle pohjalle. Näin ei valitettavasti ole kaikkialla edes EU:ssa, vaan ydinvoimaa vastustetaan edelleen tunnepohjaisin turvallisuusargumentein, ja EU -parlamentti pohdiskelee ydinvoiman alasajoa (http://www.europarl.europa.eu/doceo/document/B-9-2019-0174_EN.html). Todellisuudessa ydinvoima on kuitenkin energiantuotantomuodoista turvallisin (https://ourworldindata.org/what-is-the-safest-form-of-energy), mutta EU -parlamentti ”Believes that nuclear power is neither safe…”. EU -parlamentissa on näköjään enemmänkin näitä uskoon luottavia (https://areena.yle.fi/1-4584676?seek=427).

Ydinvoiman haasteet ovatkin muualla kuin turvallisuudessa. Vaikka Olkiluotoon rakentuva ydinvoimakokonaisuus onkin nykyisillä sähkön hinnoille kilpailukykyinen (https://www.talouselama.fi/uutiset/olkiluodosta-tulee-ilman-haastajia-ydinsahkon-keskus-suomen-kallein-rakennus-alkaa-tuottaa-euroopan-halvinta-uutta-ydinsahkoa/9b7f9d53-0b34-4b09-8986-8b27c9e25466), niin jo nyt USA:ssa aurinkovoimaa saa alle samaan hintaan kuin Olkiluodon vanhoissa voimaloissa sitä kyetään tuottamaan (https://pv-magazine-usa.com/2019/09/30/solar-plus-storage-pricing-record-set-in-california/). Uusiutuvan energian hinnan lasku ei ole osoittanut merkkejä edes hidastumisesta, joten jo 10 vuoden kuluttua uusiutuvien hinta on todennäköisesti murto-osa ydinvoimalla tuotetun energian hinnasta.

Energian hinta on hyvin merkittävä tekijä siksi, koska halpa primäärienergia mahdollistaa useampia konversioita ennen energian käyttöä. Esimerkiksi auton polttoaineeksi ydinsähkö sopii vain akkuun ladattuna, jotta kustannukset pysyvät tasolla, jolla Suomi pysyy liikkeessä. Mutta jos sähkön hinta onkin alle puolet ydinsähkön hinnasta, voidaankin auton tankki täyttää synteettisellä polttoaineella (https://www.bloomberg.com/news/articles/2019-08-21/cost-of-hydrogen-from-renewables-to-plummet-next-decade-bnef). Synteettisten polttoaineiden lähtöaine on vety, jonka hinta on jyrkässä laskussa johtuen uusiutuvien kehityksestä.

Siksi ydinvoiman rooli onkin kaksijakoinen – nykyinen rakennettu ydinvoimakapasiteetti antaa välttämätöntä lisäaikaa kehittää ja rakentaa uusia ratkaisuja, jotka tulevat painamaan energian hinnan ydinvoimaakin paljon halvemmaksi. Toisaalta uutta ydinvoimaa ainakaan pelkkään sähköntuotantoon tuskin kannattaa rakentaa kuin poikkeustapauksissa, koska se tuottaman sähkön hinnalla ei ratkaista ilmastonmuutoksen suhteen halvan primäärienergian tarvetta. Ydinvoiman varaan rakentuvassa ilmastoratkaisussa energian käytön on radikaalisti vähennyttävä.

Eräs tällainen erikoistapaus saattaa olla suurten kaupunkien kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto, tai ainakin lämmön tuotanto. Pienillä sarjavalmisteisilla reaktoreilla voidaan korvata fossiilipohjaisia kaukolämpövoimalaitoksia, joskin vielä on ratkaisematta kannattaako niillä tuottaa lämmön lisäksi myös sähköä, vai keskittyä pelkän edullisen lämmön tuottamiseen. Laajemmassa skaalassa energia on kuitenkin saatava muualta, ja alkaa olla selvää, että aurinko ja tuuli ovat ne energianlähteet, jotka kykenevät tuottamaan niin halpaa primäärienergiaa, että fossiiliset energianlähteet voidaan suuressa mittakaavassa korvata kaikkialla.

Aurinko ja tuuli eivät nykyisellä tasollaan myöskään enää edellytä poliittista tahtoa. Trump on pyrkinyt avaamaan hiilikaivoksia ja ylläpitämään työpaikkoja tukialueillaan ilmastosta välittämättä. Mutta Trumpkin on avuton markkinavoimien edessä (https://www.carbonbrief.org/analysis-global-coal-power-set-for-record-fall-in-2019) ja USA:ssa hiilivoimaloita ajetaan alas ja tuotanto laskee. Sama koskee Kiinaa, vaikka hiilivoimaloita rakennetaan työllisyystöinä, on sielläkin tuotannon kasvu pysähtynyt. Intiassa on jo tapahtunut jyrkkä käänne. Olisi harmi, jos EU:ssa sössittäisiin niin, että meillä ajettaisiin vanhat toimivat voimalat alas poliittisin toimenpitein ja korvattaisiin ne fossiilisella sähköntuotannolla kunnes aurinko ja tuuli ne sitten aikanaan markkinoilta syrjäyttäisivät. Se olisi aivan päinvastainen ilmastotoimi, kuin joita nyt tarvittaisiin (https://yle.fi/uutiset/3-11082187).

MalkusLindroos

Olen 41 -vuotias DI, kiinnostuksena energia, talous, ilmastonmuutos ja IT. Vattenfallin energia-asiantuntija. Mielipiteet omia, faktat eivät.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu