Karhunpoika sairastaa

Olen metsästänyt rapiat 50 vuotta ja kaatanut kaikenlaisia eläimiä, viimesenä kolmena vuoisikymmenenä pelkästään suurriistaa ja omille koirilleni. Pelkkä tappaminen ei kiinnosta, mutta koiriani palkitsen hyvistä töistä kaadolla. Metsästykseni on siirtynyt kamerametsästykseen, ja kuvia joissa on raato mukana olen välttänyt. Ne jotenkin nousevat silmille, varsinkin kun katsojana on ei metsästävä henkilöitä. Some keskustelu lähti laukalle ”pieni karhu ”oli eraus joka on laillista riistaa, ”Iso joukko” oli porukka joka oli metsällä ja otti yhden karhun. Arvaisin että paikallisilla koiramiehillä oli suurempi osuus kaatoon kuin eräkerhon jäsenillä mutta pyynnissä kaikki porukan jäsenet on samanarvoisia. Harkitsematon kuvajulkaisu näinä aikoina

Tämähän taas meni tänne Persu ei persu linjalle. Metsästäjänä kuvailen tuntojani. Ammuin 2006 meidän porukan suurimman uroshirven koirani haukkuun (porukalla kaatoja 800+) . Eläin kaatui niille sijoilleen, mutta kun menin laskemaan verta ja kehumaan koiraa, mietin että onko tämä minun egoni kohottamista. Kun porukalla oli yli 40 lupaa, niin pakko siinä on sydän kylmettää. Jos lupia ei oltaisi käytetty, hirvikanta olisi räjähtänyt ja liikenne- ja taimikkovahingot olisi nousseet tappiin. Tuossa vielä koiramiehen näkymä haukulta. Siinä mietit missä koira missä hirvi. Kameralla saa hyviä elämyksiä. Kuva treeniajalta, en kaatanut mitään, https://drive.google.com/drive/folders/1qSxOp5DQvihV-yFHnupzM8s9Ozub-3q3?usp=sharing