”Unohtumattomat Puheenvuorolaiset.”

Olen kirjoitellut Puheenvuoroon vuosikausia. On ollut ilo kohdata ihmisiä, joiden kanssa on ollut kaikesta erimieltä.

Jos haluan olla samanmielisten seurassa, keskustelen koirieni kanssa, kunnes he, laulun sanoja lainaten; kauas koirat karkaavat.

Ukrainan sodan takia olen huomannut peukuttavani monien entisten kiistakumppanien blogeja ja kommentteja.

Eilen Puheenvuoron jätti Max Jussila. Olen onnekseni ollut hänen kanssaan asioista yleensä samaa mieltä, muutoinhan olisin tietämätön ja tyhmä.

Minua M Jussilan lähtö jäi harmittamaan, joten jäin miettimään, kuinka monia mieleen jääneitä keskustelijoita olen kohdannut Puheenvuorossa. Mainitsen joitain nimiä, jätän huomiotta fb-kaverit ja he, jotka satunnaisesti vielä ilahduttavat läsnäolollaan.

Listasi muutaman mieleeni muistuneen ihmisen.

Janne Kejo, Pohjois-Korea, Ilkka Luoma, Neuvostoliitto/Venäjä. Molemmat mielestäni ääripään jääriä, mahdotonta löytää juuri mitään yhteistä.

Laura Huhtasaari ja Tossavainen. Olen Huhtasaarelle mansikkajäätelön velkaa. Erinomaisia esimerkkejä PS suuruuden ajoilta ja tietysti 2 x tri Hankamäki.

Persuaktiivisuudenssaan Ritala oli lyömätön. Toivon, että aurinkopaneelit toimivat.

Hollannin puolittainen lahja Suomelle, Ilari S(?) on jäänyt myös mieleen, vaikkei nimen kirjoitusasu olekkaan.

Kiitokset kaikille, enkä aio häipyä toistaiseksi minnekään.