Euroopassa edetään jatkossa vahvemman oikeudella

Me varttuneemman sukupolven edustajat muistamme ajan, jolloin suurempien ja vahvempien kanssamatkustajien ärsyttäminen saattoi johtaa fyysisiin seurauksiin. Ravintolaillan jälkeinen nakkikioskijono oli tyypillinen paikka saada aikaan konflikti. Joskus pienempien ja heikompien itsesuojeluvaisto petti ja seuraukset olivat kivuliaat.

 

Maailmaa ympärillämme on kuitenkin rakennettu toisen maailmansodan jälkeen sopimusvaraiseksi. Mukanaolo kansainvälisellä areenalla on tuonut pienillekin valtioille kokoaan mittavamman roolin. Samalla on vahvistettu uskomusta siitä, että kansainväliset pelisäännöt poistaisivat maailmasta sodat ja muut murheet.

 

Tämä megatrendi huipentui ilmastohysteriaan. Näkyvä ilmastoaktivismi vaati nopeita toimia erityisesti fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi. Kaikessa hypetyksessä Suomessa ja muualla Euroopassa näyttää unohtuneen, että Venäjä on rakentanut tulevaisuutensa öljyn ja maakaasun myyntitulojen varaan. Läntisen Euroopan riippuvuus näistä järjestelyistä on myös tunnettu tosiasia.

 

Venäjän sotaretki Ukrainaan muutti hetkessä kaiken. Alun optimismista ja nopeiden ratkaisujen tavoittelusta on läntisessä Euroopassa luisuttu hiljalleen kohti realismia. Vahvemman oikeutta harjoittava aggressiivinen Venäjä ei vaatimuksista huolimatta lopettanutkaan sotatoimia, vaan näyttää jatkavan niitä tarkoituksenaan alueellisten voittojen saavuttaminen Ukrainassa.

 

Myös toinen merkittävä valtio – Kiina – jatkaa vaikutusvaltansa levittämistä Etelä-Kiinan merellä. Tätäkin ekspansiota tehdään vahvemman oikeudella, mutta monin verroin hienostuneemmin kuin Ukrainassa. Kiinan tavoitteet ovat selvät ja rajatut erityisesti Taiwanin kysymyksen suhteen. Niiden oikeutus on sitten kokonaan toinen asia.

 

Historiaan matkattaessa myös Yhdysvallat on aika ajoin syyllistynyt vahvemman oikeuden käyttöön. USA:n asevoimien vaikutus on saatu kokea erityisesti lähialueen maissa – Kuubassa, Meksikossa ja Väli-Amerikassa. Tosin kaukaisemmillakin alueilla on toimittu vastaavin periaattein. Tunnetuin tapaus lienee Vietnam 1960-luvulta.

 

Vahvemman oikeuden korostunut käyttöönotto johtaa meidät ainakin kahteen keskeiseen johtopäätökseen. Ensimmäinen niistä koskee kansainvälisen vastavoiman rakentamista naapureitaan häiriköiville valtioille. Tätähän Euroopassa juuri parhaillaan tehdään vaihtelevalla menestyksellä ja siihen liittyy myös Suomen hakeutuminen Nato-sateenvarjon alle.

 

Toinen, pienemmälle huomiolle jäänyt toimintakenttä, on kansallisen valmiuden rakentaminen sen varalta, että joudumme aidosti Ukrainan kaltaiseen tilanteeseen. Puhtaasti sotilaallisella puolella eletään yhä edelleen 1990-luvulla alkaneen puolustusvoimien määrällisen supistamiseen aikakautta. Läntisten poliitikkojen ja sotilaiden ajatuksiin piirtynyttä väittämää laadun korvaamisesta määrällä ei käännetä yhdessä yössä.

 

Kuitenkin Ukrainassa nähdään tapahtuvan juuri päinvastaista. Vanhat aseet ja taistelumenetelmät on otettu käyttöön, kun uudet eivät toimineet. Venäjä myös näyttää saavuttavan menestystä ainakin paikallisesti ja alueellisesti.

 

Suuret henkilötappiot ovat Ukrainalle todellinen ongelma, sillä etulinjan poterossa ollaan yhä – vuonna 2022 – venäläisten tykistön armoilla. Kranaatti tappaa ja laskee sotilaiden moraalia samalla tavoin kuin toisessa maailmansodassa.

 

Eihän 2000-luvun teknosodassa nyt näin pitänyt käydä. Jälkiviisaana voisi todeta, että Suomessakin olisi takavuosina pitänyt ilmeisesti hakea enemmän oppia idästä kuin lännen ihmemaasta. Luotan kuitenkin siihen, että sotilaat oppivat virheistään. Järjestelmästä löytyy kykyä korjata itseään Ukrainasta saatujen kokemusten myötä.

 

Kokonaan toinen kysymys on läntisten yhteiskuntien yleinen kyky kääntää suuntaansa. Monet vuosikymmenet on pyritty häivyttämään vahvemman oikeuteen liittyvät realiteetit ja korostettu sen sijaan velvollisuutta heikompia kohtaan. Siinä on menty monessa tapauksessa toiseen äärilaitaan, joten paluu realismiin on tuskin helppoa.

 

Läntinen lainsäädäntö on rakennettu lähtökohdista, missä ihmisellä on loputon määrä perustavaa laatua olevia oikeuksia, muttei juuri lainkaan velvollisuuksia! Uusien oikeuksien synnyttämisessä läntiset poliitikot ovat myös parhaimmillaan.

 

Pienenä yksityiskohtana todettakoon, että mahdollisuus välttää aseelliseen palvelukseen joutuminen olisi viipymättä poistettava yksilön valinnanvapauden piiristä Suomi-nimisessä Venäjän rajavaltiossa. Tämä väittämä perustuu siihen, ettei yhdelläkään asepalvelukseen kykenevällä yksilöllä ole oikeutta sälyttää maan aseellista puolustusta kanssaihmisten harteille. Kaikkien on osallistuttava maanpuolustustyöhön kykyjensä puitteissa.

 

Strategisen tason valintoja ovat myös yhteiskunnan energiapolitiikkaan ja teollisuuden toimintakykyyn vaikuttavat päätökset. Juuri nyt näyttää siltä, että aggressiivisen Venäjän kainalossa tullaan viettämään pikemminkin vuosikymmen kuin kuluva vuosi. Niinpä kotimaisen puu- ja turve-energian käytöltä tulee poistaa kaikki käytännön esteet, jottei tulevina talvina ajauduta itse aiheutettuun kurjuuteen.

 

Samalla on hillittävä kunnianhimoisia pyrkimyksiä hiilineutraalin Suomen suhteen. Sähköautot ja muut viherhärpäkkeet ehditään kyllä hankkia myöhemminkin. Juuri nyt pitää tehdä valintoja tunnettujen ja toimintavarmojen teknologioiden puolesta.

 

Suomi tarvitsee myös epävarmojen toimitusketjujen maailmassa maatalouden ja perusteollisuuden, jotka tuottavat ihmisten kaipaamia hyödykkeitä. Jos näitä joudutaan jatkossa odottamaan Aasiasta ja muualta laivarahdin takaa, voi tilanne muodostua kestämättömäksi. Toimitusvarmuudesta on ihmisten oltava myös valmiita maksamaan.

 

Poliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna eläminen vahvemman oikeutta korostavassa maailmassa ei ole loistokasta. Keskittyminen kansalliseen selviytymiseen on raakaa arjen puurtamista, mistä puuttuu lähes täydellisesti kansainvälinen julkisuus.

 

Myös medialle haaste on suuri. Matka, globaalia maailmaa hipovista otsikoista metsähakkeen tuotantoon Iisalmessa, ei liene suomalaisille toimittajille aivan tämän päivän peruskauraa.

+10

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu