Rajalakikiista – oire suuremmista ongelmista?

Päivittäinen uutisvirta on ollut täynnä Ukrainassa käytävää sotaa jo pitkään. Alkuvaiheen kiihkeistä kannustuspuheenvuoroista on päädytty jälkitilaan, jota voitaneen kuvata jopa ahdistavaksi. Sota ei osoita konkreettisia päättymisen merkkejä, ja sillä on laajoja heijastusvaikutuksia eurooppalaisten kansojen elämään. Monissa maissa tarvittaisiin valtavia lisäpanostuksia puolustukseen tilanteessa, jossa julkinen talous on jo muutenkin kriisissä.

Sota oli eurooppalaisille kaukainen asia aina vuoteen 2022, joten suhtautuminen muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen vaihtelee. Valtaosa ihmisistä toivoo tilanteen nopeaa normalisoitumista. Heti alkumetreiltä lähtien pelko ydinsotaan johtavasta eskalaatiosta on myös toiminut merkittävänä pidäkkeenä Ukrainan tukemiselle. Ollaan monella tapaa uuden edessä ja se johtaa pohtimaan yksilöiden, yksittäisten valtioiden ja EU:n roolia muuttuneessa turvallisuustilanteessa.

*****

Suomalainen keskustelu rajalain (käännytyslain) tiimoilta on hyvä esimerkki muutoksesta. Kokemuksesta tiedämme, että halutessaan Venäjä kykenee ohjaamaan nopealla tahdilla suuriakin määriä maahantulijoita rajoillemme ja saamaan aikaan kaaosmaisen tilanteen, missä yleinen järjestys ja turvallisuus horjuvat. Sen lisäksi, että ymmärrämme tämän mahdolliseksi, on tapahtuman todennäköisyys myös kasvanut maamme liityttyä sotilasliitto Natoon.

Suorien sotilaallisten toimien ja välineellistetyn maahantulon lisäksi on vaikea löytää muita konkreettisia tekemisiä, joilla suomalaista yhteiskuntaa kyettäisiin horjuttamaan laajalti. Toki monia arkea hankaloittavia vaikutuksia saataisiin aikaan iskemällä energian- tai vedenjakeluun, mutta paluu normaalitilaan tapahtuisi kohtuullisessa ajassa. Sama koskenee erilaisia kyberiskuja.

On tärkeää ymmärtää, ettei välineellistettyä maahantuloa voida tarkastella irrallisena ilmiönä. Toki se saattaa sitäkin olla, mikäli Venäjä päättää toimia puhtaasti suomalaista järjestelmää kuormittavista lähtökohdista, mutta laajamittaisella välineellistetyllä maahantulolla voi olla roolinsa pohjustettaessa esimerkiksi sotilaallisia toimia Suomen suunnalla. Juuri tästä syystä meillä täytyy olla mahdollisuus käännyttää ihmismassat rajalla. Jos työkalut puuttuvat, ongelmat leviävät nopeasti suureen osaan maata.

*****

Käännytyslain käsittelyyn liittyen on noussut esiin puheenvuoroja, joissa painottuu vahvasti normaaliaikojen näkökulma. Ei ole yllätys, että nämä ulostulot keskittyvät vihervasemmistoon. Myös sukupuolella näyttää olevan merkitystä, kun arvioidaan kriisitietoisuuden astetta suhteessa lainsäädäntötarpeisiin. Naiset ovat miehiä kriittisempiä. Miksi näin?

Löytyisikö osaselitys nykymallista, missä miehille on asetettu maanpuolustukseen liittyvä velvoite, mutta naisten osallistuminen on vapaaehtoista? Henkilökohtaisesti olen kallistumassa juuri tälle kannalle, mistä seuraa looginen jatkokysymys – kuinka tilannetta kyettäisiin parantamaan? Olisiko asevelvollisuuden ulottaminen myös naisiin tulevaisuuden toimintamalli?

Periaatetasolla kyllä, mutta käytännössä törmätään moniin haasteisiin. Jo nyt Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on luvattoman pieni, eikä läheskään kaikkea koulutettua reserviä saada sijoitettua perustettaviin joukkoihin. Lisäksi kyse on myös koulutuskapasiteetista – tiloista, välineistä ja kouluttajista. Rahalla voitaisiin hoitaa kaksi ensimmäistä, mutta kouluttajamäärän merkittävä lisääminen vaatii aikaa.

Mikäli naiset saatettaisiin asevelvollisuuden piiriin, tulisi koulutuskapasiteettia ja Puolustusvoimien sodan ajan vahvuutta kasvattaa merkittävästi. Muussa tapauksessa ajauduttaisiin tilanteeseen, missä asepalveluksen suorittaisi aivan liian pieni osa ikäluokasta – sukupuolinäkökulmasta tarkasteltuna. Puolustusvoimilla on omat tarpeensa, mutta yhtä tärkeää on myös maanpuolustusta koskevan kokemusperusteisen ymmärryksen kasvattaminen yhteiskunnassa. Nykytilanteessa tuota kokemusta välittynee naisille mitä ilmeisimmin aivan liian vähän ja se heijastuu mm. käsityksiin uudesta turvallisuustilanteesta.

*****

Valtioiden harjoittama aseellisen väkivalta edustaa mittavaa muutosvoimaa, jonka kaikkia vaikutuksia eivät tunnista kuin sen kohteeksi joutuneet ihmiset. Juuri nyt näitä karvaita kokemuksia hankitaan Ukrainassa, eikä niistä välity median kautta suomalaisten tietoisuuteen kuin murto-osa. Niinpä julkisuudessa päädytäänkin argumentoimaan esimerkiksi rajalakiesitystä samalla tapaa kuin tehtäisiin normaalioloissa. Tyyliin – kyllähän vuonna 2015 saatiin suuri maahantulijoiden virta hoidettua olemassa olevan lainsäädännön puitteissa, miksi ei siis jatkossakin?

Tässä unohtuu sujuvasti, ettei Euroopassa käyty vuonna 2015 laajamittaista tuhoamissotaa. Tuolloin ei myöskään ollut konkreettista uhkaa sotatoimien leviämisestä esimerkiksi Baltiaan tai Suomeen. Aika oli siis täysin toinen, mitä kuvaa hyvin esimerkiksi natojäsenyyden kannatus. Vuonna 2015 jäsenyyttä kannatti vain noin viidesosa kansasta. Jälkikäteen arvioituna voitaneen todeta, ettei Suomen tuolloin uskottu joutuvan sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi.

*****

Kriisitietoisuuden rakentuminen ei ole itsestäänselvyys. Jopa hiljattain julkisuuteen päätyneet systemaattisilta vaikuttavat murrot – suomalaiskaupunkien vesilaitoksiin – hukkunevat kesän mediakohinaan nopeasti. Puhetta riittää yksittäisten ministerien sanomisista tai henkilökohtaisista tekemisistä, mutta todellisten ongelmien käsittelyssä olemme heikoilla. Olipa sitten kyse talouskurimuksesta tai yhteistä turvallisuuttamme vaarantavista ilmiöistä. Ainakin silloin, kun niiden koetaan edes pieneltä osin rajoittavan yksilön oikeuksia.

Oikeuksia ei kuitenkaan voi olla ilman velvollisuuksia ja juuri nyt kansanedustajien velvollisuus on saattaa rajalaki voimaan pikaisesti. Jos tähän ei kyetä, rapautetaan Suomen kriisivalmiutta ja viestitetään Venäjän suuntaan suurta sisäistä heikkoutta. Tässä asiassa ei ole loppupeleissä kyse juridiikasta, vaan tarkoituksenmukaisuudesta – ihan vaan arkijärjellä mitattuna.

marcokrogars

yleisesikuntaupseeri, dosentti
25 vuotta Rajavartiolaitoksessa, Puolustusvoimissa ja Puolustusministeriössä

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu