USA:n sotilaallinen läsnäolo tulevaisuuden Euroopassa

Suomen Natohakemuksen ratifiointi etenee ja prosessia seurataan maassamme tarkasti. Hiljattain uutisoitiin USA:n republikaanisenaattori Josh Hawleyn kannanotto, missä hän ilmoitti äänestävänsä jäsenyyshakemusta vastaan. Samaan hengenvetoon kotimainen media kiirehti todistelemaan riittävän määräenemmistön äänestävän kuitenkin myös USA:ssa hakemuksen puolesta.

 

Koska valtavirrasta poikkeavat kannanotot leimataan usein suomalaisessa mediassa ulkomaisten paikallispoliitikkojen kuppikuntaiseksi ”hörhöilyksi”, päätin tutkia perusteellisemmin, miten Josh Hawley ratkaisuaan perustelee. Hänen perustelunsa löytyvät ulkosuhteisiin erikoistuneen aikakauslehden The National Interest artikkelista.

 

Luettuani kyseisen artikkelin tulin vakuuttuneeksi, ettei Hawleyn ajatusmaailmaa edustava väki rapakon toisella puolella suinkaan ”hörhöile”, vaan jäsentää globaaleja haasteita varsin analyyttisesti. Senaattorin perussanoma kiteytyy siihen, ettei USA:n vastuita Euroopassa pidä laajentaa, vaan pikemminkin vähentää.

 

Perusteena muutokselle esitetään nousevan Kiinan asettamiin sotilaallisiin haasteisiin vastaaminen Tyynenmeren alueella. Nancy Pelosin juuri nyt tapahtuva matkailu Kiinan lähialueella – mahdollisesti myös Taiwanissa – tekee tästä senaattori Hawleyn perustelusta erittäin konkreettisen, ymmärrettävän ja akuutin.

 

Muilta osin Hawley käy läpi eurooppalaisten liittolaisten heikkoutta vastata alueensa puolustuksesta konventionaaliseen sotaan liittyen. Tämänhän olemme nähneet konkretisoituvan Ukrainassa, mihin on toimitettu mittava määrä aseistusta lännestä. Varastoja on tyhjennetty, mutta niiden täyttäminen onkin sitten kokonaan toinen juttu. Nykyiset varastot on voittopuoleisesti mitoitettu lännessä kovin vaatimattomiin sotatoimiin. No, eipä ole liiemmälti sotilaitakaan rivissä.

 

Trumpin presidenttikaudella Eurooppaa patistettiin ottamaan laajempaa vastuuta omasta puolustuksestaan. Jos joku kuvitteli, että tämä vaatimus poistuisi listoilta ”Sleepy Joen” myötä, niin tuskinpa vain. Seuraavat presidentinvaalit ovat USA:ssa varsin lähellä ja Kiinan pullistelu Aasiassa kasvanee lähivuosina entistä vaarallisemmaksi.

 

Ilmeinen johtopäätös nykyisestä kehityksestä on, ettei USA:n konventionaaliseen sotavoimaan voida voittopuolisesti turvata tulevaisuuden Euroopassa. Nyt ollaan aggressiivisen Venäjän kuristusotteessa energiarintamalla, mutta Pietari Suuren muisteloissa kulkeva terroristivaltio suunnittelee varmasti käyttävänsä sotilaallista voimaa Ukrainan lisäksi myös muualla Euroopassa.

 

Ongelmaksi tulee muodostumaan aika, sillä sotilaallinen suorituskyky on monissa Natomaissa luvattoman heikko. Sen nostaminen nykyistä merkittävästi korkeammalle tasolle edellyttää mittavia taloudellisia panostuksia. Niiden toteutuminen ei kuitenkaan ole kovin todennäköistä, sillä läntinen Eurooppa kahlaa juuri nyt monissa samanaikaisissa kriiseissä.

 

Nato – ilman Yhdysvaltojen vahvaa panosta – on kovin ontto rakennelma. Paperitiikeri.

+5

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu