Alistamisen juurtuneisuudesta

Yleensä huutaminen ja uhkailu kertovat huutajan ja uhkailijan epävarmuudesta. Hän ei luota jostain syystä tai syistä toisiin ihmisiin.

Luottamus on ollut ymmärrettävästi tärkeää entisaikoina näissä Suomen hankalissa oloissa. Oletan kuitenkin, että perheet ja yhteisöt, joissa toisiin on luotettu, joissa on tuettu ja autettu, ovat pärjänneet paremmin kuin ne, missä on eletty ns. pärstät väärinä.

”Pitää ottaa luulot pois.” Mitähän tämäkin loppujen lopuksi tarkoittaa? Että ei saa unelmoida tai haaveilla? Että ei saa yrittää elää niin kuin haluaa? On sen sijaan elettävä jonkin muiden asettaman mittapuun mukaan, mikä ei tee ihmisestä itsevarmaa ja muihin luottavaa yksilöä.

Yleensä ainakin poikaporukoissa minun lapsuudessani huutaminen ja väkivallalla uhkailu oli yleinen alistamisen keino. Veikkaan, että tämä on edelleen tapa myös monissa työyhteisöissä.
Ihminen joka on suht sinut itsensä kanssa tuskin huutaa ja uhkailee päästäkseen johonkin haluamaansa päämäärään. Huutajan ja uhkailijan päämäärä on yleensä lähemmin tarkasteltuna jotain, joka ei usein loppujen lopuksi vaikuta mihinkään millään tavoin. Yksilö vain syystä tai toisesta haluaa asioiden menevän tietyllä tavalla, vaikka lopputulos olisi sama eri tavalla tehtäen, tai merkityksetön.

Tämä Signeulin tapaus on vain tuorein esimerkki tästä suomalaisen mentaliteetin yhdestä kurjasta puolesta. ”Teet tai itket ja teet.” Pääasia, että saadaan tuloksia. Viis siitä, miltä ihmisestä tuntuu. Se ei ole tärkeää eikä olennaista lopputuloksen kannalta.
Jokaisen on ymmärrettävä ja opittava sietämään epämukavuutta, kurjuutta, huonoa käytöstä yms. koska elämä nyt vaan sattuu olemaan sellaista.
Tämän tyylisen mantran on moni varmasti sisäistänyt aikuistuessaan. Ja sen jälkeen toiminut samalla tavalla muita kohtaan kuin häntä kohtaan aikoinaan toimittiin. Ja näin ollen tapa jatkaa eloaan muhkeana.

Huutaminen, syyllistäminen ja haukkuminen ovat myös olleet, ja ovat varmasti vieläkin, hyvin yleinen kasvatuksen tapa. ”Penskat pitää laittaa kuriin.” ”Vapaata kasvatusta ollut, kun tuolla lailla käyttäytyvät.” Tällaisia kommentteja kuulee yleensä sellaisten ihmisten suista, joita ei ole kovin kannustavalla, tukevalla ja luottavalla tavalla kasvattu. Lämpöä ja rakkautta olisi suotanut olevan enemmän.

Ylen juttu Yläneen tyttökoulun julmista tapahtumista ei myöskään suuremmin hämmästytä, valitettavasti.
Nykyään tuota tyttökoulukodin meininkiä nimitettäisiin rakenteelliseksi misogyniaksi. Se on aivan käypä tulkinta sekin. Naisten piti elää ja olla tietyllä tavalla, kuten miestenkin. Juontavatko näitten käytösnormien juuret agraariyhteiskuntaan? Ihmiset tulivat maalta kaupunkiin, ja kaupungit tietyt normit sekoittuivat maalaisten normeihin. Ja, kun sekaan heitettiin vielä uskonto, niin soppa oli valmis.

Pitää kuitenkin aina muistaa, että monet käytöstavat ovat hyvin subjektiivisia. Syyt niiden olemassaololle ovat subjektiivisia. Aivomme ovat lähes samanlaiset kuin viimeisen jääkauden lopussa mutta olemme luoneet tämän rakennelman, jota yhteiskunnaksi kutsumme, ja siihen jääkautiset aivomme reagoivat, niin kuin ne reagoivat. Eivät suinkaan aina siten, kuin mitä rationaaliseksi tai sopivaksi kulloinkin kutsumme.

Ihminen ei loppujen lopuksi tarvitse muita käytöstapoja kuin sellaiset, joilla hän tulee toimeen yhteisössä niin, että hän voi siirtää geneettistä informaatiotaan seuraavalle sukupolvelle. Näin mielellään yhteisössä, joka on perustaltaan ihmiseen luottava. Joka kannusta, tukee ja rakastaa. Jossa ystävyys on arvossaan. Näin taataan jälkipolvien mahdollisimman paras menestyminen.

Ehkäpä yhteiskunnan koko ajan tavalla ja toisella muuttuessa, ajan kanssa, saavutamme jonain päivänä sellaisen tilan, jossa edes Suomessa, ei synny tilannetta, jossa joku karjuu ja huutaa vain saadakseen tahtonsa läpi, koska hän ei uskalla ajatella asioita tarkemmin.

Toivoa sopii aina.

+3
MarcusPetj
Turku

Geologi, jolla on humanistisia harrastuksia. Kirjoitukseni kertovat enemmän minusta kuin käsittelemistäni asioista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu