Viisikon valtapeli

Kun katsoo kuvaa nykyisistä hallituspuolueiden puheenjohtajista, on kuin katsoisi kuvaa matriarkasta ja hänen neljästä tyttärestään.

Nämä neljä tytärtä ovat vain kahden vuoden ikäerolla samanikäisiä, heillä on kohtalailla samanlaiset taustat, he ovat yhtälailla kouluttautuneet ja he jakavat keskenään hyvin samankaltaisen aatemaailman.

Tämähän voisi olla hyvä asia. Neljä samanlaista tytärtä puhaltamassa yhteen hiileen äitinsä kanssa.

Kuitenkin tämä asetelma tuo pakostakin kutkuttavasti mieleen jonkin shakespearemaisen näytelmän. Tyttäret juonivat väkisin toisiaan vastaan erottuakseen joukosta ja tehdäkseen puumerkkinsä. On myös pidettävä omien joukkojen ja kannattajien tahdot mielissä.

Kun on päässyt valtaan, haluaa siellä yleensä myös pysytellä. Silloin on tehtävä kompromisseja, on puukotettava selkään, jahka on juoninut tämän selän takana, ja joskus vain hyväksyttävä toisen ehdotus, mikäli haluaa vallan kahvassa pysyä. Eli toisin sanoen, on pelattava poliittista peliä.

Mieleen nousee myös väistämättä mainio tanskalainen tv-sarja Vallan linnake. Jos Suomesta löytyisi oikeasti taitavia käsikirjoittajia, ohjaajia ja tuottajia, ja riittävä budjetti, voisivat he saada nykyisestä hallituksesta kokoon vaikka kuinka nautinnollista draamaa. Neljä vallassa olevaa nuorta naista, jotka heräävät aamulla aina ensiksi kysyen, kerro, kerro kuvastin, ken on maassa kaunehin? Ja tietysti kuvastin antaa vastaukseksi jonkun kilpailijattaren nimen. Päämääränä olisi tietysti kuulla oma nimi.

Aamutoimiensa jälkeen nämä tyttäret ratsastaisivat machiavellimäisiin puuhinsa.

Tornion suurherttuatar Katariina pyrkisi lepyttämään joukkojaan ja osoittamaan näille olevansa kelpo johtaja, joka vie armeijansa voittoon. Ritarit ja talonpojat eivät kuitenkaan uskalla vielä luottaa tuoreeseen päällikköönsä.

Vantaankosken jääprinsessa Marialla taas on suitset tiukasti käsissään. Minne Maria osoittaa, sinne joukot seuraavat. Valtaan hänet on auttanut abdikeerannut vanha kuningas, joka tällä hetkellä taistelee nimensä puhtoisuuden puolesta, sillä eräs hänen hovinsa neuvonantajista on mahdollisesti antanut väärän valan kuninkaastaan. Tästä kuninkaasta olisi jääprinsessan myös pyrittävä tekemään koko valtakunnan hallitsija, jolloin tämä olisi ensimmäinen laatuaan ollessaan juuri kyseisen joukon edustaja.

Koko valtakunnan sivistyksen ja synnyn kehdosta kohonnut paronitar Sigrid, on myös kiistatta joukkojensa luottamuksen ansainnut komentaja. Hänen asemaansa ei horjuta oikeastaan mikään. Hän on hallitsevan pentarkian vakain pylväs sitten itse matriarkan. Jääprinsessa kokee paronitar Sigridin liittolaisekseen.  Tornion suurherttuatar Katariina sen sijaan kadehtii tämän aseman vakautta.

Suurin kivi suurherttuattaren lasikengässä on kuitenkin koko Hämeen piirin, ja koko valtakuntaa hallitsevan pentarkian puheenjohtaja, prinsessa Mirella. Alun perin puheenjohtajana toimi torpparien ja käsityöläisten asioita ajanut Uuden ja Maan kuningas Antonius. Suurherttuatar kuitenkin joutui patruunoidensa, ja aikaisemmin hallinneen triumviraatin puheenjohtajan painostuksesta, syrjäyttämään Antoniuksen istuimeltaan. Hän ehkä uskoi samalla näyttävänsä joukoilleen, että hänessä on kovaa johtaja-ainesta.

Tilalle tuli kuitenkin määrätietoinen ja kovasanainen Mirella. Häntä ei Katariina välttämättä voi kammeta jakkaraltaan ilman merkittäviä juonimisia. Mutta hänen joukoillaan on pitkä ja tunnettu historia kovina pettureina.

Viimeisenä pelaajana tässä Kuningas Learin ja MacBethin veroisessa draamassa on itse ylhäisön edustajana toimiva matriarkka Anna. Hänen asemansa on turvattu yhtälailla kuin paronitar Sigridin. Hän on pentarkian äitihahmo ja kaikkien luottohenkilö. Hän on harmiton, eikä uhkaa ketään. Hän voi siirtyä hovin shakkilaudalla mihin tahansa ruutuun. Hänellä ei ole paljoa vaatimuksia, ja nekin jotka hän esittää, ovat muiden hallitsijattariemme helposti hyväksyttävissä. Hän saarnaa tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta vailla niitä kierolujen taakkoja, joita muut edeltämainitut joutuvat selissänsä kantamaan.

Vielä ei ole kansan keskelle tullut mitään huhuja mahdollisista rakoiluista pentarkian riveissä. Mutta jos historia paikkansa pitää, ei neljän nuoren ja lähes identtisten naisten koalitio pysty toimimaan harmonisesti. Naisten luontainen myrkyllisyys nousee väkisin pintaan, ja lähtölaukaus kitkakertoimen kasvulle on ammuttu. Tällöin tarvitaan matriarkkaa. Hänen harmiton asemansa ja ikänsä tuoma kokemus antaa hänelle mahdollisuuden toimia välittäjänä ja sovunhierojana tyttäriensä välillä.

Näytelmä on kuitenkin vasta aluillaan. Vielä ei tiedetä, viekö naisten luontainen kateellisuus toisiaan kohtaan voiton, vai pystyvätkö he, kuin ihmeen kaupalla, puhaltamaan yhteen hiileen ja näyttäytymään yhtenäisenä rintamana. Toivomme tietysti jälkimmäistä.

Joten, jos vaikka Yleisradio tai Kansallisteatteri haluaa tehdä edellä kuvaamastani hallitustilanteestamme laadukkaan televisiosarjan tai näytelmän, olen konsultoitavissa. Pidätän luonnollisesti kaikki oikeudet muutoksiin.

MarcusPetj

Geologi, jolla on humanistisia harrastuksia. Kirjoitukseni kertovat enemmän minusta kuin käsittelemistäni asioista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu