Oikeudenmukaista sentinvenytystä?
Pääkirjoitus Aamulehdessä maanantaina 14.1. oli otsikoitu: Taitettu indeksi ei sorra eläkeläisiä. Lehden linjan mukaan ” Oikeudenmukaisuus on sitä, että kukin sukupolvi saa tuouttavuutensa mukaan; eläkeläisille pitää korvata hintojen nousu”
Mitä tällä sukupolven tuottavuudella tarkoitetaan, jää hämärän peittoon.
Ikäänkuin vastineena tähän pääkirjoitukseen, oli seuraavan päivän etusivun pääuutinen:
Ruoka kallistunut kahdessa vuodessa vuodessa jo liki 12 prosenttia.
Eläkeläisen indeksikorotus on tänä vuonna 3,5%.
Olen huomannut viimeisen puolen vuoden aikana monien peruselintarvikkeiden, kuten joidenkin liha- ja kalatuotteiden, juustojen ym. yhtäkkiä nousseen 20-50%. Jotkut hinnat ovat jopa kaksikertaistuneet.
Uutisen mukaan : ” Kallistuneen ruon vastapainoksi viihde-elektroniikka, kuten televisiot, matkapuhelimet ja kamerat ovat nyt edullisempia ”
Alle tuhannen euron eläkkeellä ei kovin paljon viihde-elektroniikka ostella.
Asuntokulujen ohella suurin osa tuloista menee ruokaan.
Taitettua indeksiä puolustava pääkirjoitus ei ota huomioon sitä tosiasiaa, ettei elinkustannus-indeksi kuvastele pienituloisen kulutusta.
Lisäksi ko. indeksin ruokaosiossa, kuten EU-ruokakorivertailuissakin painottuvat tuotteet, jotka eivät ole paljon kallistuneet, kuten jättilimsat, makaroonit ja valkoiset vehnäjauhot.
Parikymmentä vuotta sitten melko keskinkertaista eläkettä saava, saattoi vapailta markkinoilta vuokrata reilun kokoisen kaksion ja asuinpaikasta riippuen, jäi vielä noin puolet tai enemmän muuhun elantoon.
Tällainen eläkeläinen on vuosi vuodelta joutunut tinkimään elintasostaan, eläketulot ovat jo alle köyhyysrajan. Hän on luultavasti oikeutettu asumistukeen tai muuttanut halvempaan asuntoon.
Monta vuotta ilman telkkaria selvinnyt, joutuu nyt radion kuuntelustakin maksamaan veroa.
Tilastokeskuksen pitäisi laatia erikseen pienituloisenkin kulutusta mittaava indeksi.
Siten eläkeleikkuri vois olla vähän armollisempi.
Paavo Lipposen kuvalla koristeltu pääkirjoitus kertoo myös että ” työeläkkeet ovat seurausta aktiiviuran aikana tehdystä työstä ja saaduista ansioista.” Tämä väite on osittainen totuus; eläkkeiden määräytymistavat ovat vaihdelleet hyvinkin paljon vuosien varella.
En väitä, että meitä sorretaan. Vähälläkin tulee toimeen. Mutta oikeudenmukaiseksi jakoa ei voi sanoa.
Kun palkat taitetun indeksin voimassaoloaikana 1996-2011 ovat nousseet 76 prosenttia, on työeläkkeiden nousu jäänyt 36 prosenttiin.
Jäin työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 1996. Täytän huhtikuussa 50 vuotta. Tuloistani on siis leikkautunut pois noin viidennes.
”Vuonna 1995 eläköityneen henkilön eläke, joka oli alkuaan 60 % palkasta, oli tämän vuoden alkaessa enää 46 prosenttia saman ammatin ja palkan nykyarvosta.”
http://kajkarlsson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/128857…
Ilmoita asiaton viesti
Eläkeläinen tarvitsee asunnon, lämpöä, ruokaa, vaatteita, lääkkeitä ja peräti hengenkohotusta ainakin tv:n. Ehkäpä vielä muutakin. Ruokaa voi saada jonoista. Joten sinne vaan.
Ilmoita asiaton viesti
Monella alalla ei ole koskaan maksettu ns. sunnuntai tai ylityökorvauksia. Sitä ei vain uskota. Esim. myyntityössä, ei missään huuhaa hommassa, päivät venyivät ptitkiksi kun mennään asiakkan ehdoilla. No se siitä.
Pientuloisille eläkeläisille, joita loppujen lopuksi on valtaosa eläkkeen saajista järjestelmä on epäreilu. Työajan viimeiset vuodet ovat menneet pätkätöissä ja ansiotulot vähentyneet juuri niinä kriittisinä vuosina.
Eläkettä alkaa kertyä jotain 22v alkaen. Itse olen ollut työelämässä 17 vuotiaasta ja tienestit ihan ok. Vaan eipä noita eläkkeisiin lasketa.
Oikeudenmuus on todellakin kaukana, koska perusjuttujen kattamiseen menee yhä isompi osa käteen jäävästä summasta. Pelkkä ALV:n nosto elintarvikkeissa ja vastaavissa vaikuttaa siten, että viimekorotus pieniin eläkkeisiin menee pakkasen puolelle.
Ilmoita asiaton viesti
Sossukin auttaa, ellei rahat riitä esim. lääkkeisiin.
Se on väärin, ettei nuorena tehdylle työllä anneta mitään arvoa. Eikö tähän pykälään pitänyt tulla muutosta?
Myös ilmaisella, ehkä vuosiakin kestänellä ammattityö, jota työtön on joutunut tekemään erinäisten turhien kurssien yhteydessä, on vain ”itseisarvollista” pyrkimystä työhön, usein turhaakin.
Tekijä ehkä on ylpeä saavutuksistaan, jolla on tuottanut miljoonia hyväksikäyttävälle yritykselle.
Minusta se on ihmisen työn halveksuntaa. Kissatkaan eivät elää pelkällä kiitoksella, ihmiselle se pitäisi ilmeisesti riittää. Useimmiten työtöntä haukutaan laiskaksi. Jopa syytetään toisten tienaamien rahojen varastamisesta.
Ajankuluksi kelpanee sudokat ja passiansi. Henkireikänä toiminut lähikirjastokin suljetaan kohtapuolin.
Ilmoita asiaton viesti