Pojatko likkoja tyhmempiä?

Poikien huonompi koulumenestys on viime aikoina huolestuttanut. Kuka mitäkin syitä on löytänyt.

Jotkut politiikot ovat ottaneet aiheen vaaliteemakseen.

Ja onhan se huolestuttavaa ja väärin, että joitakin lapsia lytistetään häviäjiksi heti elämänsä alussa.

Olkoon sitten mitä sukupuolta tahansa.

Todellinen tasarvo ei mitata millään keskiarvoilla. Jokaisella on oikeus täysiarvoiseen yhteikuntakelpoisuuteen ja yhteisön tukeen.

Keskimääräiseti pojille on vaikeampaa istua hiljaa perseellänsä ja seurata opettajan luentomaista opetusta. Poikien hormonitoimintaa ehkä vaatii enemmän liikkumista.
Itselleni pulpetissa istuminen oli kidutusta.
Onneksi vihdoinkin alkaa olla edistyksellisiä opettajia. Onhan heitä ollut ennenkin; oma kansakoulun alaluokkien opettajani käytti jotain Montessori-pedagogiikan metodeja. Mutta heitäkin on sitonut kouljärjestelmän jäykät säännöt.
Eriarvoisuutta luovat arvosanat voisi heittää romukoppaan. Numeroasteikon sijaan tarvitaan kannustava ja sopivasti kriittinen palaute. Eihän pelkkä numero kerro mitään mistä voisi ottaa opikseen.

Läksyistä olisi syytä luopua; koulupäivä on riittävän pitkä muutoinkinkin.

Kaikilla ei ole mahdollisuutta tehdä läksyjä kotona. Joillekin vanhemmille läksyissä avustaminen muodostuu varsinainen riesaa  tai riitojen aihe. Suurimalla osalla vanhemmista ei ole minkäänlaista koulutusta kasvatukseen ja opettamiseen.

Jotkut rankaisevat huonot arvosanat vielä kotonakin, ikäänkuin ei riittäisi, että numerolla leimataan huonoksi.

Ymmärrän hyvin, että monet koululaiset turhahtuvat ja heittävät hanskansa kehään.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu