Kenelle metsiemme marjat kuuluvat?
Taas on alkanut jokavuotinen keskustelu metsämarjojen poiminnasta ja joidenkin firmojen jokamiehenoikeuksien sekä Thaimaasta tuotettujen marjanpoimijoiden hyväksikäytöstä – tai sanoisin pikemminkin väärinkäytöstä.
Li Andersson julkaisi facebookissa marjanpoimijoiden oikeuksia puolustava kantansa.
https://www.facebook.com/lindrssn/?fref=nf&pnref=story
Laitoin pari kommenttia pitkään keskusteluketjuun:
Kaupallisesti organisoitu metsien käyttö ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Tietenkään.
Jotkut juristit ovat tulkinneet pykälät niin, että metsiin voi viedä laumoittain kerääjiä ilman maanomistajan lupa. Monessa paikaassa varpujen repiminen on tuhonnut seuraavien vuosien sadot.
Marjoja tarvitsevat ravinnokseen ne joille Luonto on niitä tarkoittanut!
—-
Tässä asiassa ei missään tapauksessa pidä matkia Ruotsin käytäntöä; se avaisi entistä suuremmat mahdollisuudet marsittaa poimijoiden armeijat toisten yrittäjien maille. Tai pitääkö Ruotsissa kysyä maanomistajan lupaa kaupalliseen marjanpoimintaan?
Ennen kaikkea luonnon suojelu on otettava huomioon. Marjoja on jätettävä myös niille, joille ne ovat elinehto.
Monelle suomalaisellekin marjojen ja sienten kerääminen on merkittävä lisäansio.
Suurin osa marjafirmojen tuotannosta viedään ulkomaille.
Oikeus metsiemme ravintorikkauksiin kuuluu lain mukaan jokamiehelle, muiden kanssa-eläjimme ohella.
Jokamiehen oikeudet tulisi tarpeettomina lopettaa.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri jokamiehenoikeus sitouttaa meidät tähän maahan ja joka niemen kärkeen ja notkelmaan.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on. Siksi sitä ei saisi röykeästi käyttää väärin!
Ilmoita asiaton viesti
Aivan. Oikeudet tuovat aina velvotteitakin.
Ilmoita asiaton viesti
”Juuri jokamiehenoikeus sitouttaa meidät tähän maahan ja joka niemen kärkeen ja notkelmaan.”
Ehkä näin on ollut ennen. Nykynuoriso ei paljoa sieniä eikä marjoja poimi. Jokamiehen oikeuden voisi säilyttää valtion metsissä ja silloinkin vain paikallista väestöä koskevana.
Ilmoita asiaton viesti
Nuorison nykytrendit ovat hetkellisiä. Sienet ja marjat kyllä houkuttelevat heidät metsiin viimeistää kolmekymppisinä.
Ilmoita asiaton viesti
Kai niitäkin lienee. Siinä vaiheessa kun ei ollut enää pakko, enkä sen jälkeen ole metsään mennyt. Jos kerran vuodessa haluaa syödä niitä tuotteita niin sitten vaikka ravintolaan mielummin.
Ilmoita asiaton viesti
#5
Ilmankos Suomesta on niin helppo lähteä. Heppoiset on sidokset.
Ilmoita asiaton viesti
Meidän kylässä on ollut jo vuosia ulkomaalaisia marjanpoimijoita. Muutama on jäänyt ympärivuotisesti marjafirmalle töihin. Mitään haittaa heistä ei ole ollut, marjoja riittää kyläläisillekin.
Ilmoita asiaton viesti
Riittääkö myös metsien asujille?
Joissaakin paikoissa taas ovat vaurioittaneet kasvillisuutta ja hyvissä marjapaikoissa ei näkynyt marjoja seuraavana vuonna.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkistin asian Googlella, ihmiset keräävät arviolta 10 % marjoista, loput jäävät eläimille. Tällaisessa paikassa, joissa on järjestettyä marjanpoimintaa, eläinten osuus jää varmaan vähäisemmäksi, mutta omat parin hehtaarin marjat jäävät kokonaan eläinten käyttöön. Ulkomaalaiset poimijat osaavat nykyään kunnioittaa kyläläisten ja mökiomistajien pihapiiriä ja pitävät riittävän etäisyyden taloista.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaiset harvoin keräävät paikat niin tyhjäksi, ettei reviirin eläimille jäisi mitään.
Toisten omistamien metsien organisoituun kaupalliseen käyttöön ei kuitenkaan yrityksillä ole jokamiehenoikeutta.
Ilmoita asiaton viesti
Se olisi kyllä hyvin valitettavaa kakille luonnossa liikkuville ja sienten ja marjojen keräämisestä nauttimisesta ihmisille. Kaiketi kaupallisuus vie voiton tässäkin asiassa ja marjastuskin tulee luvanvaraiseksi. Olishan siinä valtiolle mahdollisuus kartuttaa kassansa.
Kunpa jotkut politiikotkin huomaisivat ajoissa, että oravanahkojen eli rahatalouden aikakausi on jo ohitettua informaationvälitystä.
Ilmoita asiaton viesti
Anteeksi en ymmärtänyt miten saat rahataloudesta informaatiota, tokihan se sitäkin osaltaan lienee, mutta voisitko vähän avata termistöäsi, kiitos.
Ilmoita asiaton viesti
”Suurin osa marjafirmojen tuotannosta viedään ulkomaille.”
Marjasadosta kuulemma 90% jää yhä poimimatta. Se riittänee variksille ja muille rääkkyjille?
Ilmoita asiaton viesti
Kuulemma; kenen arvion mukaan.
Onhan Suomessa vielä tiettomiä erämaita joihin vain paikalliset asukkaat menevät marjaan. Mutta eihän kaikki marjoista riippuvaiset eläimet voi sieltä asti ravintonsa hakea. Perinteinen jokamiehenoikeus perustuu siihen, että muitakin eläjiä otetaan huomioon.
Ilmoita asiaton viesti
En ymmärrä miksei metsästys ei ole myöskään ”jokamiehenoikeus” kun marjat ja sienet ovat. Miten maanomistus oikeuttaa metsästämään, mutta maanomistaja ei omista marjoja, eikä hänellä ole siihen sananvaltaa kuka siellä poimii.
Ilmoita asiaton viesti
Niin se täällä Suomessa on, ja hyvä niin. Muuten jäisi paljon satoa metsiin mädäntymään.
”…koska on jokamiehenoikeudet, metsänomistajan kannattaa keskittyä vain puuntuotantoon. Eli avohakkuu ja auraus. ”
Avohakkuun ja auraamisen jälkeen sitten saa korvasieniä keväisin.
.
”…eikä hänellä ole siihen sananvaltaa kuka siellä poimii.”
Liian lähellä asutusta/asuntoa ei saa poimia. Jonkinlaiseksi rajaksi itse olen ymmärtänyt 100 metriä. Ja tottakai jokainen metsäpalstan keskellä asuva tuolta matkalta itse marjat kerää vaikka viisipiikkisellä. 4ha – vaan 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Minusta luontoa ei pitäisi kenenkään omistaa.
Jos maanomistajat haluavat rahallisesti hyödyntää marjat ja sienet heidän on otettava ne hallintaansa.
Olen kuullut monien maanomistajien valittaneen metsäpohjan tärvelystä kauhaajien jäljiltä. Siitä voisi tietenkin nostaa syytettä, mutta eihän sellaiseen kannata lähteä omin päin.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta on ihan selvää, ettei yritys ole ”jokamies”. Vaan jokainen marjannoukkija on oikeutettu myymään marjansa yritykselle. Tästä muodostuu sitten se ”porsaanreikä”. Yritys voi olla tuomassa marjametsään isonkin joukon kerääjiä ilman, että kyse on työsuhteesta. Jos ei muuten onnistu, niin ”matkailuyritys A” kuskaa ja ”marjayritys B” ostaa.
Mikä neuvoksi? Omatarvekeräilijän pitänee etsiä sikseen pieniä ja erillään olevia marjapaikkoja, ettei niiden hyödyntäminen ole kaupallisesti todennäköistä tai kannattavaa. Torimarjojen vanha keräilijä jää kovaan kilpailuun ja menettää tulojaan väistämättä, jos marjamatkailua esiintyy paikkakunnalla.
Karhujen houkutteleminen haaskoilla todennäköisille marjamatkailijoiden poiminta-alueille tuskin on taloudellisesti kannattavaa. Ei siitä itselleen marjoja jää.
Ilmoita asiaton viesti
#16 Mainitsemasi porsaanreikää on käytetty ja vältetty solmimasta työsuhdetta marjanpoimijoihin. Mutta itse asiassa sellaista porsaanreikää ei ole olemassakaan jokamiehenoikeuden perusteella.
Matkailuyrityksenkin kuuluisi kysyä maanomistajilta lupa jos kuskaa ison joukon heidän mailleen.
Ei sitä noin vain saa tuoda laumoittain ihmisiä tallomaan toisten maita.
Ilmoita asiaton viesti
Ei nykyihminen jokamiehen oikeutta tarvitse kun marjat saa kaupasta?
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä, Suomessa saa sitten kaupasta ostaa ulkomaisia marjoja joita suositellaan kuumennettavaksi. Omat marjat viedään varakkaille Japaniin ym.
Ilmoita asiaton viesti
Jokamiehen oikeudet kaiketi taarkoitettu suomalaisille. Kenelle kuuluvat välimerelliset tryffelit ja oliivit?
Ilmoita asiaton viesti
Niille tietenkin jotka niitä viljelevät.
Ilmoita asiaton viesti
Mää olen peloissani, että nyt ne loppuu jopa marjat metsistä perkele!!
Ja kaikki on kuitenkin lopulta turvapaikanhakijoiden vika, ne syö meitin marjat!
Persut apuun!!
Ilmoita asiaton viesti
Marjojen kasvu loppuu kun metsäpohja tuhotaan.
Ilmoita asiaton viesti
Edelliseeni lisään. Marjanpoiminta nyt on marjanpoimintaa. Enemmän huolettaa kun kaivosten valtauksetkin, kaivaminenkin on kansojen glopaalia oikeutta. Kohta on pohjavedetkin muille maille myynnissä.
No, ei hätää. Onhan meillä Talvivaara. Ainakin Talvivaaran tappiot.
Ilmoita asiaton viesti
Talvivaaran laella vedenjakajalla on edelleen se valtaisa puutarhalammikkomuovilla rakan päälle pohjustettu jäteallas joka saattaa revetä milloin tahansa.
Ilmoita asiaton viesti
Ulkomaisista marjanpoimijoista keskustellaan vuosittain.
Jostakin syystä peli on koventunut, ja aikaisemmin niin kohteliaista ja hymyilevistä thaimaalaista on tullut aika aggressiivisia. Arvelisin, että heidän työnantajansa ovat ohjeistaneet heitä olemaan tiukkana jokamiehen oikeuksista, jotka nämä työnantajat määrittelevän kuuluvan kaikille ulkomaalaisille yhtä hyvin kuin suomalaisillekin.
Olen ollut thaimaalaisten marjanpoimijoiden kanssa paljonkin tekemisissä. Muutama vuosi sitten yksi poimija kuoli metsään ja järjestimme hänen perheelleen yleisökeräyksen auttaaksemme perhettä. Saimme kokoon 6 000 €, joka toimitettiin kuolleen omaisille Thaimaahan kirkon kautta. Suomen ja Thaimaan hintaero on noin kymmen-kertainen eli keräämämme summa vastaa noin 60 000 € ostovoimaa Suomen hintatasoon verrattuna.
Ongelma ulkomaalaisten poimijoiden kanssa on muutamilla alueilla todellinen ja se on muuttunut pahemmaksi. Kun pieneen lappilaiskylään ja sen ympäristöön pölähtää 200 – 300 thaipoikaa poimimaan lakkoja yötä päivää, ei paikallisille jää mitään jakoa.
Aikaisemmin pystyimme sopimaan perinteisistä kylämme asukkaiden marjamaista siten, että ne kuuluisivat edelleenkin vain kyläläisille. Muutamaan vuoteen näitä sopimuksia ei ole enää kunnioitettu ja thaipojat saattavat tulla aivan talojen nurkille astioineen.
Tilaa Suomessa on kaikille marjanpoimijoille. Kysymys on siitä kenen täytyy lähteä kauemmaksi marjaan. Paikalliset ihmiset eivät pidä siitä, että heidän täytyy muuttaa omilta perinteisiltä marjamailtaan kauemmaksi uusille ja oudoille marjamaille, ja thaipojat saavat kerätä marjansa lähialueilta näiden paikallisten asukkaiden ostamilta mailta.
Ilmoita asiaton viesti
200-300 ihmisen pöläyttäminen tallomaan toisten maita ei kuulu jokamiehenoikeuksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaiselle poimijalle maksetaan sama hinta marjoista kuin ulkomaalaisillekin, jostain syystä suomalaisia poimijoita ei vain riitä.
Ilmoita asiaton viesti
Olisko ollut toissa kesänä, kun Ohkolan ja Metsäkulman välillä poikkesin rellullani pienemmälle kylätielle. Siellä oli ollut marjametsää aiemmin. Tievarressakin näkyi jotain käsintehtyjä kylttejä, joissa oli jotain kieltoja. Sitten siinä tuli avolavapaku, josta mies sanoi ettei ole lupa noukkia marjoja metsästä (tai jotain sen suuntaista). Puhui thaimaalaisistakin jotain. Mitäs minä. En jaksanut alkaa inttää jokamiehenoikeuksista, vaan ajelin pois.
Liekö nyttemmin levinnyt tuollainen tapa isommalle alueelle?
Ilmoita asiaton viesti