Vähempikin riittäisi
A-talkissa oli taas Kasvu&Kilpilu-uskovaisten keskustelukerho. Miksi ei mukaan oteta keskustelijoita jotka edes kyseenalaistaisivat talouskasvun siunauksellisuutta? Nyt jo kulutamme moninkertaisesti maapallon uusiutuvia varantoja. Eli kestävä kehitys edellyttäisi kulutuksen ja tuotannon radikaalia vähentämistä.
Tällä ylituotannon tasolla talouskasvu lisää pahoinvointia. Silti ekonomistit ja poliitikot uskovat talouskasvun siunauksellisuuteen ja tarpeellisuuteen
Parinsadan vuoden takaiseen talousteoriaan uskotaan kuin Jumalan sanaan. Vaikka kapitalistisen talousjärjestelmän perusrakenne on edelleen sama markkinatalouden ehdot ovat olennaisesti muuttuneet.
Edelleen uskotaan, että kilpailu pitää hinnat kurissa. Kuitenkin nykyaikana kaupallinen kilpailu edellyttää korkeita mainos ja markkinointikuluja jotka nostavat hintoja. Kilpailu aiheuttaa myös massiivista tuotteiden hävikkiä. Sekin laiteaan myytyjen tuotteiden hintoihin.
Kilpailun sijaan tarvittaisiin yhteistyötä ja järkevää työnjakoa. Näin säästettäisiin luonnonvaroja, parannettaisiin tuotteiden laatua ja voitaisiin kehittää teknisten laitteiden standardeja.
Tärkeitä kysymyksiä blogistilta. Muistan ajateelleni saman suuntaisesti esimerkiksi vuoden 2005 paikkeilla, ja jotain sellaista kirjoitinkin. Talkoohenkeä materiaalisen kulutuksen vähentämiseksi olisi kuitenkin pitänyt löytyä ensisijaisesti hyväosaisilta. Kun eriarvoistumiskehitys kertoi muusta, ajattelin sitten maailmanlopun tavallaan jo tulleen.
Nyt satuin lukemaan filosofi Slavoj Zizekin kirjaa Trouble in Paradise (Penguin Books, 2015). Hän näyttää ajoittavan maailmanlopun (tai sivilisaation lopun) muinaisia Maya-intiaaneja mukaillen 2000-luvun vaihteen tai alun tuntumaan. Zizek (s. 8) arvelee, että täsmällisempi vuosi lieni 2012, kun eteläkorealainen Gangdnam Style -popvideo sai täyteen miljardi katselukertaa. Massat vajosivat transsiin ja saattoivat lakata ajattelemasta lopullisesti.
Nyt kai on aika vahva konsensus siitä, että luonnonvarojen kestävyyden kannalta loppuvihellys on jo kuultu. Pelaamme siis eräänlaista jatko-ottelua. Mutta miten täältä sitten noustaan, en kykene ainakaan samassa kommentissa sanomaan.
Ilmoita asiaton viesti
Maailmanloppu ei tule yhtenä vuonna, se on pitkä prosessi. Pitäisihän sen huomata, että katastrofit lisääntyvät ja tuhovauhti kiihtyy.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, Zizek hieman viihteellisenä filosofina kärjistää maailmanloppuasiaa.
Minun on ollut sikäli vähän vaikea muodostaa kestävän kehityksen mahdollisuudesta kantaa, kun jo 1990-luvulle tultaessa luin huolestuneena Maailman tila -raportteja, muuta osa uhkakuvista oli liioiteltuja. Ajattelin 2000-luvulle tultaessa, että järkevällä kv-yhteistyöllä ja laajalla vastuullisuudella maailman kehityskulut on ehkä vielä saatavissa hallintaan.
Ehkä ovat vieläkin. Ja hyvää voi olla velvollisuus yrittää, vaikka lopputulos olisi epävarma. Vaikeaksi on maailman tila kuitenkin mennyt — useista sellaisistakin syistä, joita en ole pitkiin aikoihin edes yrittänyt täällä Usarissa kunnolla avata.
Ilmoita asiaton viesti
Kai se nyt yhtenä vuonna voi tulla, koska se 6 päivässä luotiin ja seitsemäntenä jo huilattiin.
Ilmoita asiaton viesti
Vasemmistolainen Zizek on niitä ajattelijoita, joita taitaa olla mahdotonta ymmärtää muuten kuin väärin. Jacques Derridan tai ylipäänsa ranskalaisen postmodernismin tuntemus voi auttaa vähän.
Liittyen Silvennoisen kommenttiin häntä kuitenkin kiinnostivat vanhat juutalaiset kertomukset. Zizek (ibid., p. 15) kertoo, kuinka lapsen sanottiin kysyneen rabbilta jostakin vanhasta legendasta: ”Tapahtuiko tosiaan niin? Onko se totta?”
Rabbi vastasi: ”Ei tapahtunut niin, mutta se on silti totta.”
Ilmoita asiaton viesti
Raamatun luomiskertomuksen päivät ovat vertauskuvallisia aikamääreìtä.
Ilmoita asiaton viesti
Siis siellä ei olekaan tosiasioita.
Ilmoita asiaton viesti
Kyseessä on pikemminkin kaunokirjallinen teos kuin tietokirja.
Ilmoita asiaton viesti
Sananlaskut ovat monesti osuvia niin tässäkin tapauksessa.”Ahneella on paskanen loppu”
Ilmoita asiaton viesti
Talousjärjestelmän muutos saattaisi mahdollistaa kestävän kehityksen. Kestävä kasvu sensijaan on mahdottomuus.
Ilmoita asiaton viesti