Korona-strategia ja tartuntatautilaki
Suomen korona-strategiana on ollut lieventää tautihuippua ja tällä tavoin pyrkiä siihen, että terveydenhuollon kapasiteetti riittää sairastuneille. Lisäksi Suomi on pyrkinyt siihen, että riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä suojellaan erityisesti. Tautia siis hidastetaan, ei tukahduteta. Tästä kertoo myös A-studiossa viime viikolla vierailleen Sosiaali- ja terveysministeriön (Stm) kansliapäällikkö Kirsi Varhilan toteamus, jossa hän kertoi, että Suomi menee kauniisti R0-luvulla 1,6.
R0-luku kertoo sen kuinka monta henkilöä tartunnan saanut tartuttaa eteenpäin. Jotta tauti voisi tukahtua, tulee R0-luvun olla selvästi alle 1. Kaikesta päätellen näyttää siltä, että Suomi edelleen hakee nk laumaimmuniteettia, vaikka varsinaisen termin käyttö on loppunutkin. Ja itse asiassa sen käytöstä pillastuu koko hallitus. Mutta mikäli toiminta lähtee siitä, että taudin annetaan tarttua ilman tehokasta testausta, jäljittämistä, eristämistä ja hoitoa, ei termin käyttämättä jättäminen asiaa muuksi muuta.
Oma hämmästelyni tässä kuitenkin lähtee siitä, voiko tartuntatautilain lähtökohta taudin leviämisen ehkäisy ylittyä sillä, että Suomi vain päättää tautihuipun madaltamisesta ja taudin hidastamisesta? Koronavirus on luokiteltu valtioneuvoston asetuksella 13.2.2020 yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi ja tartuntatautilain velvoittava lähtökohta on se, että tällaisten tautien leviäminen on pystyttävä estämään nopeasti.
Tartuntatautilain esitöissä todetaan, että Stm huolehtii poikkeuksellisten epidemioiden torjuntatoimien operatiivisesta johtamisesta ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitos antaa tarvittavaa asiantuntijatukea, mutta ei ole siis toimiva viranomainen. Lain esitöissä todetaan lisäksi, että tartuntojen jäljittäminen on kuntien ja sairaanhoitopiirien tartuntataudeista vastaavien lääkärien tehtävä, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle säädettäisiin velvoite kuntien ja piirien ohjaukseen ja tukeen sekä velvoite toteuttaa selvityksiä, kun epidemia on levinnyt usean piirin alueelle, kun tauti on erityisen vakava tai selvitys on muutoin valtakunnallisesti tärkeä esimerkiksi harvinaisuutensa takia.
Olisikin mielenkiintoista kuulla oikeusoppineiden ja lääketieteen asiantuntijoiden käsitys siitä, millä tavalla tartuntatautilain velvoitteet on toteutettu tässä epidemiassa? Millä tavalla voidaan perustella se, että hallitus nojautuu pelkästään Thl:n asiantuntijuuteen sillä mm monet virologit ovat olleet eri mieltä tehdyistä linjauksista? Kantaako Stm vastuun toimista ja sitä kautta myös ministerit? Mikä merkitys alkuvaiheessa oli kuntien ja sairaanhoitopiirien tartuntataudeista vastaavilla lääkäreillä ja aluehallintovirastoilla? Jos sairaanhoitopiirit ovat erimielisiä Thl:n toimista, onko heillä toimintavaltuus erilaisiin toimiin virka-aseman perusteella?
Ja mitä suurin kysymys, voiko hallitus ylittää päätöksillään tartuntatautilain tarkoituksen estää viruksen leviämistä linjauksella sen hidastamiseksi? Jos voi, voisiko tämä koskea myös jotakin toista yleisvaarallista tautia kuten vaikka Ebolaa? Ei oikein käy tietenkään järkeen, mutta silloin tämänkin taudin osalta tulisi tehdä kaikki tarvittava sen leviämisen tukahduttamiseksi.
Koronan tukahduttamiseksi on esitetty ratkaisuksi sekä Who:n että usean virologin toimesta aggressiivista testausta, jäljittämistä, eristämistä ja tarvittavaa hoitoa. Testaukseen ja jäljittämiseen ovat mm useat yliopistot tarjonneet apua, mutta he odottavat edelleen pyyntöä viranomaisilta, joka tässä tapauksessa lienee operatiivinen johtaja Stm. Nyt rajoitustoimenpiteiden aikana olisi varmasti paras aika laittaa asia kuntoon näiden toimenpiteiden osalta sillä nyt testaamisen lisääminen ja altistuneiden tehokas jäljittäminen on jäänyt lähinnä puheeksi, joka ei näy tilastoissa.
Mielenkiinnolla vastauksia odotetellessa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227#Pidp446168880
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2020/20200069
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_13+2016.aspx
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/helsingin-yliopisto-tarjoaa-terveydenhuollolle-apua-koronakriisissa
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006452783.html
Pasi Malmi kirjoitti hyvän selvityksen THL:n lamaantumisesta päätöksentekotilanteessa: ”Rationaalinen päätöksentekijä muodostaa epävarmassa tilanteessa joukon mahdollisia toimintavaihtoehtoja ja valitsee niistä sen, jonka hyötyjen ja kustannusten suhde on paras.” – Entä mitä THL teki.. – ei mitään, niin kuin tuulivoimaloiden infraääni haittojen kanssa, – aika hoitaa.
”Täydellisen varman tiedon vaatimus estää:
– nopean päätöksenteon vaikeissa tilanteissa
– tehokkaat lääkehoidot tilanteessa, jossa on olemassa lupaavalta näyttäviä lääkehoitoja, joita ei kuitenkaan ole vielä perusteellisten tieteellisten tutkimusten mukaan testattu
– ihmisten suojaamisen hengityssuojainten avulla, varmuuden vuoksi
– ylimääräisten hengityskoneiden ostamisen valtiolle varmuuden vuoksi
Täydellisen tiedon vaatimus johtaa myös helposti tässä kirjoituksessa kuvattuun päätelmään, jonka mukaan Jos ei voida todistaa todeksi väitettä X ==> niin voidaan päätellä että X on epätosi. Vaikka THL ei sortuisikaan suoranaisesti tähän päättelyvirheeseen, vaarana on se, että THL päättää olla tekemättä päätöksiä, ennen kuin sillä on varmaa ja tieteellisesti todistettua tietoa hallussaan. Päätöksenteko siis lamaantuu ja tärkeitä päätöksiä lykätään. Jotta THL välttäisi tämänkaltaisen lamaantumisen puutteellisen tiedon vuoksi, olisi THL:n edustajien syytä tutustua
riskinhallintaa koskevaan kirjallisuuteen sekä
hallintotieteen Nobel-palkinnon saajan Herbert Simonin tutkimuksiin siitä, miten päätöksentekijän tulee toimia kiireen sekä puutteellisen tiedon vallitessa.
On surullista, jos raja-aidat lääketieteen ja hallintotieteen välillä ovat niin korkeita, etteivät lääkärit suostu niitä ylittämään. Kriisin aikana sekä tulevien kriisien välttämiseksi olisi syytä opiskella tieteellistä tietoa myös oman erikoisalan ulkopuolelta.”
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/pasi-malmi/thln-paattelyvirheet-seka-paatoksenteko-epavarmuuden-vallitessa/
https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/melu/tuulivoima-ja-melu
Ilmoita asiaton viesti
Kovin abstrakti oli sävyltään viisikon kirjoitus Suomen Kuvalehdessä.
Suomi noudattaa WHO:n strategiaa, eikä ole millään perusteella järkevää ajatella, että ”hidastaminen” ja ”tukahduttaminen” olisivat jotenkin vastakkaisia asioita.
Kiinan esittämiin tilastoihin saa uskoa tai olla uskomatta, mutta hyvä olisi tuntea myös tämän toisen Suomen Kuvalehden artikkelin kertomat tosiasiat:
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/eurooppa/kiina-lennatti-eurooppaan-satojatuhansia-koronatesteja-valtaosa-paljastui-viallisiksi/
Ilmoita asiaton viesti
Pääminsteri Marin on kannattanut kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.
https://twitter.com/valtioneuvosto/status/1230108016441221121
Nyt hän ei ole puhunut kunnianhimoisesta pandemiapolitiikasta tai kunnianhimoisesta koronan torjunnasta. Ennemminkin sanonut, ettei ole kunnianhimoa torjua tautia. Harmittavaa, että kaikki kunnianhimo tuli käytetyksi sinne ilmastoon.
Ilmoita asiaton viesti