Sukupuolta ei saa liikaa korostaa eikä kysellä turhaan
17.6.2010 oli minulle tärkeä päivä. Helsingin maistraatti teki asiakirjojen perusteella juridisen sukupuolenkorjauksen. Sain naisen henkilötunnuksen.
Enää ei kaikista papereista heti näkynyt se vääräksi kokemani tieto, että olen juridisesti mies, vaikka minulle oli vahvistettu naisen etunimet. Sain myös anoa uuden passin ja ajokortin, joissa tärkeäksi osoittautunut kirjain M vaihtui kirjaimeen F.
Nyt vireillä olevassa henkilötunnuksen muutoksessa häivytetään sukupuolitunnus. Pidän sitä merkittävänä edistysaskeleena, koska omasta kokemuksesta ja monien ystävien kertomuksista tiedän, miten paljon harmia, vaikeuksia ja syvää surua sukupuolileimaaminen voi aiheuttaa.
Sukupuolijako kun ei ole jako kahteen eli että jokainen olisi selvästi mies- tai naispuolinen. On myös ihmisiä, jotka ovat siltä ja väliltä, ja heidän osanaan on ollut saada lunta tupaan.
Ole aina ihmetellyt, miksi melkein joka lipussa ja lapussa kysytään, onko sen täyttäjä mies vai nainen. Tasa-arvon kärkimaassa kummalista.
Monissa kielissä sanoissa on suku, ja se pitää tietää, että puhuu ja kirjoittaa oikein. Suomalais-ugrilaisissa kielissä tuota hankalaa ja tarpeetonta ominaisuutta ei ole. Se näkyy helposti yksikön 3. persoonan persoonapronominista: meillä se on hän. Kun mennään indoeurooppalaisiin kieliin, täytyykin muistaa han-hon, er-sie, he-she jne.
Minulle oli elämän uudelleen järjestymisen takia tärkeä saada oikea sukupuoli kirjoihin ja kansiin. Pitemmän päälle olisi parasta, ettei sukupuolta älyttömästi korostettaisi tai turhaan kyseltäisi. Se voi joillekin olla arka asia.
Ymmärrän kyllä, että sukupuolitiedusteluun vastaaminen voi olla vaikea asia teille. Ja ehkä monelle muulle vastaavassa tilanteessa olevalle.
Itse suhtaudun kuitenkin ihmisiin miehinä ja naisina. Käyttädyn eri tavalla eri miehiä ja naisia kohtaan.
Toiveenne on siis kuultu, mutta kyllä päättelen sukupuolet aivan samalla tapaa kuin ennenkin. Se vasta olisikin erikoinen tilanne, jos joutuisin sukupuolta tiedustelemaan: ”oletteko mies”…. mikä kauhea loukkaus miestä kohtaan ja vielä suurempi jos toinen vastaakin ”nainen”.
Onko se sitten ”korostuksessa” kun se sukupuoli on oleellinen vuorovaikutusprosessiin vaikuttava tekijä? Noin ainakin itselläni.
Ilmoita asiaton viesti
Minulle se ei ole mitenkään tärkeää vaan se, että pidän häntä ihmisenä ja tasaveroisena, oli värkit sitten miten päin? Ikävää on se, että jos ajattelet eri tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Tasaveroinen kohtelu on normi Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa tai ainakin pitäisi olla. Mutta ei siitä pääse mihinkään, että vanhanaikaisen (?) kasvatuksen saanut mies pyrkii kohtelemaan naiseksi kuvittelemaansa henkilöä nimenomaan naisena. Tämä taas minun nähdäkseni ei tarkoita vähättelevä tai aliarvostavaa suhtautumista vaan erityyppistä kunnioitusta kuin mitä osoitetaan toisia miehiä kohtaan.
Esim. naiseksi oletetulle ollaan korostetun kohteliaita eikä lauota ns. jätkähuumoria, mitä myös voidaan nimittää ystävällismieliseksi piruiluksi tai vittuiluksi. Miesporukoissa tämä ”ystävällinen vittuilu” on aika normaalia.
Kun olen joutunut selvittelemään oppilaiden kiusaamistapauksia, on tämäkin näkökulma tullut vastaan. Olen yrittänyt vääntää asiaa niin, että jos tasaveroisessa poikaporukassa heitätte karua läppää, se voi olla aivan ok. Mutta älkää odottako kenenkään tytön ymmärtävän tätä ja loukkaantuminen on ihan oikeutettua.
Ilmoita asiaton viesti
Joo. Siihen asenteiden muutokseen vaatii kyllä aikaa ja se ei tapahdu ihan hetkessä.
Ilmoita asiaton viesti
”
Pitemmän päälle olisi parasta, ettei sukupuolta älyttömästi korostettaisi tai turhaan kyseltäisi. Se voi joillekin olla arka asia.
”
On sinulla mitään arviota siitä, että miksi viranomainen ainakin perinteisesti vanhoina aikoina jotenkin korostuneesti on kysynyt kansalaisen sukupuolta?
Ilmoita asiaton viesti
Indonesiassa oli kuolemantapaus, jossa miehestä naiseksi muuntautunut tv julkkis kuoli. Tuli isoja kysymyksiä alkaen ruumiin pesemisestä. Uskonnollinen tulkinta oli lopulta, että haudattiin miehenä, koska oli mieheksi syntynyt. Elämänsä aikana oli saanut peuhata tyylillään. Vainajan tahdolla ei sinänsä ollut merkitystä. Huonompi vaihtoehto olisi ehkä ollut tumpata vainaja silmistä jonnekin eikä mitään hautajaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Sukupuolen tulisi olla pääsääntöisesti niin selvä asia, että sitä ei tarvitse kysyä. Vanhat luonnonoikeuden mukaiset sukupuoliroolit olisivat mainio apu em. tavoitteeseen pääsyssä.
Ilmoita asiaton viesti