Jenkkiprofessorin arvio: Uudenlainen ilmastosota on käynnissä

Glasgowssa on tällä ja ensi viikolla käynnissä valtava YK:n ilmastokokous. Ei silti ihme, jos aihe menee ohi tai yli arjen keskellä. Ilmastonmuutokseen kytkeytyy niin moni asia ja toisaalta ilmastonmuutos kytkeytyy niin moneen muuhun ihmiskunnan ja maapallon tulevaisuuden kannalta kriittiseen asiaan. Samalla asioiden mittakaavaa tai keskinäisiä suhteita on silti vaikea hahmottaa.

Tässä ihan lämmittelynä aiheesta kiinnostuneelle muutama tuore hajahuomio.

Yksi iso asia on muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana: sen paremmin julkinen keskustelu kuin poliittinen kädenvääntö ei pyöri enää sen ympärillä, onko ilmastonmuutos todellista ja ihmisen aikaansaamaa. On tieteellinen fakta, että ilmastonmuutos tapahtuu ja se on ihmisen aiheuttama.

Mutta asia ei ole sillä hoidettu. Vaikka ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on hyväksytty fakta, käynnissä on uudenlainen ilmastosota.  Näin varoittaa yhdysvaltalainen professori Michael Mann, joka on vuosikymmeniä ollut ilmastonmuutoksen kansainvälisen keskustelun ytimessä. Hän puhui eilen The New York Timesin Climate Hubin (#NYTClimateHub ) järjestämässä  keskustelussa Glasgown ilmastokokouksessa. Mann käytti ilmastonmuutoksen vastustajien toimintatavasta termiä  “uudenlainen kieltäminen”, koska itse ilmastonmuutosta ei voi enää kieltää. Tässä uudessa sodassa, jossa kyse on toimista muutoksen suhteen,  keskustelua yritetään ohjata sivuraiteille. Vastustajat haluavat harhauttaa ihmiset näkemään asian yksilötason toimintana ja ratkaisuina ja puhuvat mielellään kauaksi asetetuista päästötavoitteista ennemmin kuin tässä ja nyt tehtävistä ratkaisuista. Kyse on uudesta taktiikasta hidastaa kehitystä ja ohjata huomiota pois ytimestä, Mann totesi.

Toki ilmastonmuutokseen aikaansaamiseksi tarvitaan kaikkia – kansalaisten tekoja, yritysmaailman ratkaisuja ja poliittista päätöksentekoa niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla, mutta ilman rakenteellisia muutoksia eli poliittisia päätöksiä kehitys on liian hidasta. Glasgow on juuri nyt avainasemassa.

Vielä emme tiedä, millaisiin tuloksiin Glasgown kokous päättyy. Sen tiedämme, että isojen suunnanmuutosten aikaansaaminen on vaikeaa. Toisaalta koronaviruksen iskeytyminen maailman tietoisuuteen ja verenkiertoon on tuore historian opetus siitä, että isoja poliittisia päätöksiä voidaan tehdä nopeasti, jos tarve on riittävän suuri.  Brittiläinen taloustieteilijä Tim Jackson tarkastelee tänä vuonna ilmestyneessä mainiossa kirjassaan “Post Growth. Life after Capitalism”  sitä, miten koronaviruskriisin aikana kapitalismin ideologiat työnnettiin hetkeksi syrjään. “Valtion raha ei ollut enää kommunistien juoni vaan välttämätön väline yhteiskunnan taloudenhoidossa. Tarkoituksenmukaisuus oli päivän sana. Maat, jotka eivät ymmärtäneet tätä, pärjäsivät huonoiten Covid-19 -kuolleisuuden hirvittävissä ranking-taulukoissa. Ne, jotka asettivat terveyden tuottavuuden edelle, saivat pidettyä vahingot uskomattoman pieninä.”. Jacksonille koronaviruksen opetukset antavat toivoa sen suhteen, että tarvittava iso suunnanmuutos on muissakin isoissa asioissa mahdollinen. Ilmastonmuutos on yksi niistä.

Toisaalta Jackson tiivistää hyvin myös vallan luonteen ytimen: “Muutosta haluavat eivät yleensä ole vallassa. Vallassa olevat eivät yleensä halua muutosta.”

Ilmastonmuutoksen keulakuvaksi noussut nuori ruotsalainen Greta Thornberg tunnetusti ruoskii poliittisia päättäjiä kovalla kädellä. Thornberg sanoi jo YK:n ilmastokokouksessa Katowicessa vuonna 2018: “Jos ratkaisuja tämän systeemin puitteissa on niin mahdoton löytää, ehkä meidän pitää muuttaa itse järjestelmää.”  Glasgowssa hän totesi eilen nuorten aktivistien The NYT Climate Hubin järjestämässä paneelissa: “Rehellisesti sanottuna, todennäköisesti me kaikki tiedämme että tarvittavat muutokset eivät tule näistä konferensseista. Se on karu todellisuus.”

Toivon kuitenkin ja haluan uskoa, että tarve poliittisiin isoihin ratkaisuihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on niin kova, että Glasgowssa saadaan aikaan päätöksiä, jotka takaavat myös lapsillemme ja lastenlapsillemme tulevaisuuden, jota kohti on mielekästä kulkea.

+8

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu