Keskustan neljäntuulenlakki noksahti silmille. Mitä jää näkemättä?

Saamelaiset ovat ainoa EU:ssa jäljellä oleva alkuperäiskansa. Se asuu arktisilla alueilla Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista

YK on useaan otteeseen moittinut Suomea saamelaisten ihmisoikeuksien loukkaamisesta. Sekä YK:n ihmisoikeuskomitea (2019)  että YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea (2022) ovat todenneet, että Suomi loukkaa saamelaisten ihmisoikeuksia. Jo vuonna 2019 antamassaan lausunnossa ihmisoikeuskomitea suositteli, että Suomi muuttaa saamelaiskäräjälakia niin, että äänioikeusmäärittely kunnioittaisi saamelaisten itsemääräämisoikeuksia.  

Huolimatta YK:n suosituksista Suomi on tehnyt hyvin vähän. Suomen peräkkäiset hallitukset ovat viivytelleet saamelaiskäräjälain uudistamista yli vuosikymmenen. Nykyinen lakiehdotus on ollut valmis jo vuoden, vaikka se tuotiin eduskunnan käsittelyyn vasta eilen. Pääministeri Sanna Marin sanoi muutama viikko sitten pahoittelevansa viivästyksiä saamelaisten uuden ihmisoikeuslainsäädännön toimeenpanossa. Myös kansainvälisesssä mediassa asia on herättänyt huomiota.

Uusi lakiehdotus saa kannatusta monilta asiaan perehtyneiltä tahoilta. Suomen yhdenvertaisuuusvaltuutettu Kristina Stenman on saamelaiskäräjälain uudistuksen kannalla ja haluaisi sen etenevän tällä vaalikaudella.  Myös saamelaiskäräjien enemmistö kannattaa lakiuudistusta.

Nämä faktat muistutuksena, kun hallitus vihdoin jätti ehdotuksen saamelaiskäräjälain uudistamiseksi eilen eduskunnan käsiteltäväksi. Yhtä lukuunottamatta kaikki hallituspuolueet ovat lakiuudistuksen takana. Keskusta vastustaa sitä nyt, kuten se on tehnyt useita kertoja aiemmin.

On vaikea uskoa keskustan johdon aitoon huoleen ihmisoikeuksien toteutumisesta, jos uusi laki astuu voimaan. Pintaa vähän rapsuttamalla todelliset syyt tuntuvat olevan puolueen kannatuksen vahvistamisessa ja pohjoiseen maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Yhtä kummalliselta kuulostaa keskustan ajatus, että kokonaisuutta alettaisiin pohtia yksituumaisesti jälleen kerran. Kaikkien vuosien, pohdintojen, selvitysten, asiantuntijalausuntojen ja päätösten jälkeen? Poliitikkojen häpeilemättömyys on joskus lähes hilpeää seurattavaa.

Asia on vaikea keskustan lisäksi myös saamelaisyhteisölle, vaikka enemmistö on uudistuksen kannalla.  Ratkaisun saaminen asiaan nyt on tärkeää ennen kaikkea siksi, että saamelaiset pääsevät siirtymään eteenpäin. Kiistely saamelaiskäräjälain uudistamisesta on repinyt saamelaisyhteisöä sisältä vuosikausia niin rajusti, että sitä ei soisi kenellekään.  Saamelaiset eivät ole päässeet aidosti viemään muita tärkeitä asioitaan eteenpäin.  Uudistus antaisi sille edes mahdollisuuden. 

Eilen eduskuntatalon eteen kokoontui saamelaisnuoria mielenosoitukseen. Hesarin haastattelussa  Suomen Saamelaisnuorten puheenjohtaja Petra Laiti liikuttuu Hesarin mukaan mielenosoituksen loppupuolella kyyneliin ja toteaa, miten paljon lakiuudistuksen toteutuminen merkitsisi erityisesti nuorille: 

”Jos laki menisi läpi, ei enää tarvitsisi puhua tästä laista ja käyttää siihen resursseja. Saisimme valita, mistä puhumme. Ja saisimme uuden jälleenrakentamisen mahdollisuuden tämän tuhon jälkeen.”

Kaiken kaoottisen keskustelun keskellä on hyvä muistaa YK:n laatima alkuperäiskansojen julistus, jossa todetaan alkuperäiskansojen oikeudesta määrittää itse asioistaan.  Tämän oikeuden perusteella ne määräävät vapaasti poliittisen asemansa ja kehittävät vapaasti taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä olojaan. 

Toivon, että repivä, käsittämättömän kauan poliittisessa koneistossa pyörinyt, kiista saa rakentavan ja saamelaisten itsemääräämisoikeutta kunnioittavan ratkaisun. Toivon myös, että matka päätöksen jälkeen jatkuu rakentavassa hengessä. 

Onhan se upeaa, että Euroopan ainoa alkuperäiskansa on Suomessa! 

+6
MarjaHeinonen

Pitkän linjan ajattelija ja kirjoittaja. Tieteen ja taiteen maailmoissa viihtyvä moniottelija. Kirjoittanut väitöskirjan verkkomedian tulosta Suomeen ja runokirjan elämän ihmeellisyydestä - ja muita kirjoja niiden välimaastosta. Lisäksi satoja lehtijuttuja ja blogeja. Intohimoina ajattelun haastaminen ja kestävä kehitys (laajasti ymmärrettynä).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu