Median musta piste turvallisuuspolitiikassa. Miksi presidenttitenteissä toimittaja ei kysynyt tätä?

Kansainvälisillä foorumeilla kestävän kehityksen kysymykset ja ilmastonmuutos ovat yksi suurimmista maita ja maailmaa koskevista turvallisuusuhista. Suomessa media kavensi turvallisuuspoliittisen keskustelun valtakunnallisissa presidentinvaalitenteissä NATO-kysymykseksi.  

Mediat ovat vakuuttaneet koko kisan ajan painottavansa tasavallan päämiehen tehtävänkuvaan kuuluvien asioiden tarkastelua. Siis ulko- ja turvallisuuspolitiikan vetäjän ja arvojohtajan roolia. 

Seurasin aika monta tv-tenttiä ja kysymykset kiersivät kaukaa merkittävän turvallisuusteeman, ilmastonmuutoksen ja sen taustakehikon kestävän kehityksen. 

Vuosittain Davosiin huippukokoukseen kokoontuvan Maailman talousfoorumin (World Economic Forum) “Global Risks Report 2023” -raportin  TOP10-listauksessa ilmastonmuutos on yksi suurimmista riskeistä sekä kahden vuoden että kymmenen vuoden aikaperspektiivin tarkastelussa.

Yhdysvaltain puolustusministeriö on kirjannut ilmastokysymykset korkean tason sisäiseksi turvallisuusriskiksi. Ministeriön uhkaraportissa, (Homeland Threat Assessment 2024 ) aiheesta todetaan mm. näin:

Ilmastonmuutoksen ja luonnonkatastrofien vaikutukset aiheuttavat akuutteja ja systeemisiä uhkia. jotka usein yhdistyvät perinteisempiin kansallisen turvallisuuden uhkiin. Ilmastoon liittyvät katastrofit – kuten helleaallot, kuivuus, maastopalot, rannikkojen myrskyt ja sisämaan tulvat – voivat häiritä alueellisia talouksia, lisätä terveyskriisejä, kuten tautiepidemioita, ja kuormittaa poliisien toimintaa.”

Vuonna 2021 Pentagon teki ensimmäisen kerran suunnitelman ilmastonmuutokseen sopeutumiseen (Climate Adaptation Plan ) . Sen yhteydessä puolustusministeri J. Lloyd Austin III totesi:

“Ilmastonmuutos on maamme turvallisuudelle eksistentiaalinen ongelma. Puolustusministeriön on vastattava nopeasti ja rohkeasti tähän haasteeseen ja valmistauduttava vahinkoihin, joita ei voida välttää.”

Pentagon on alkanut myös simuloida sotaharjoituksissa ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Asia on selkeästi konkreettinen osa tulevankin Suomen presidentin tonttia eli turvallisuuspolitiikkaa, mutta ei ollut osa toimittajien kysymyslistaa tv-tenteissä. Jotkut presidenttiehdokkaat ottivat ilmaston spontaanisti esille vastauksissaan turvallisuudesta, mutta suurempaa keskustelua asiasta ei käyty.

Presidentti Halonen: uusi presidentti elää kestävän kehityksen ruuhkavuosia

Tällä viikolla vihdoin sekä Maikkarin että Ylen viimeisissä isoissa tv-tenteissä asiasta kysyttiin suoraan. Kysymyksiä ei tarjoilleet kuitenkaan toimittajat, vaan kuvaruutuun ilmestyi presidentti Tarja Halonen esittämään “yleisökysymyksen” kummassakin lähetyksessä. Maikkarin tentissä Halonen kysyi ehdokkaiden tulevista toimista kestävän kehityksen suuntaan. Ylen tentissä esillä oli konkreettinen esimerkki sodan eskaloimasta öljytankkerionnettomuudesta Itämerellä ja presidentin toimista tilanteessa. Näin presidentti Halonen taustoitti asiaa eilen minulle sähköpostitse:

Kun sekä Yle että MTV pyysivät minulta toisella kierrokselle ns. yleisökysymyksen, jonka he toivoivat liittyvän kestävään kehitykseen, vastasin pyyntöön myöntävästi. Kysymyksiin tulivat lyhyet vastaukset, mutta hyvä näinkin.”

Se, että toimittajat itse eivät kuukausien aikana ole nostaneet asiaa esille, on hämmentävää. Se, että sekä Yle että Maikkari pyysivät presidentti Halosta asian airueeksi ei ole yllättävää. Hän on pitkään toiminut kestävän kehityksen teemojen parissa. Tuoreeltaan asia oli esillä tammikuun lopulla, kun järjestettiin jouluaattona 80-vuotta täyttäneen presidentin juhlaseminaari Hanasaaressa.

“Kun viime jouluna tiesin täyttäväni pyöreitä vuosia, päätin jo etukäteen pitää seminaarin kestävän kehityksen merkeissä. Pidin tilaisuuden presidentinvaalien takia vasta tammikuussa. Olihan arvattavissa, ettei mm Ukrainan sodan johdosta vaaleissa kovin paljon puhuta kestävästä kehityksestä tai yleensä edes ympäristökysymyksistä. “, kertoo Halonen.

Presidentti Tarja Halonen kysyi viikolla presidenttitenteissä tärkeitä kysymyksiä.
© Tasavallan presidentin kanslia, kuvaaja: Irmeli Jung

Valtakunnalliset mediat kuuntelivat vaalitenttikuukausien aikana kuumeisesti sitä, mitä kansalaiset halusivat kysyä presidenttiehdokkailta ja kanavoivat näitä kysymyksiä tv-tentteihin. Toisaalta kansalaiset pitävät usein tärkeinä asioina niitä, joita media nostaa esille. On median ammattitaitoa poimia olennainen.

Halonen olisi toivonut, että vaalikeskusteluissa olisi käytetty enemmän aikaa ja osoitettu enemmän mielenkiintoa kestävään kehitykseen. Hän kuitenkin muistuttaa, että keskustelun tarve ei lopu siihen, kun uusi tasavallan presidentti saadaan valittua:

“Tuli nyt presidentiksi valituksi kumpi tahansa, kannattaa keskustelua jatkaa. Uuden presidentin toimikausi päättyy juuri 2030, joten hänen aktiivisuutensa tulee olemaan tärkeää.  Sodan paluu Eurooppaan lisää kaiken muun tuskan lisäksi myös kasvaneen riskin ympäristötuhoista Itämerta unohtamatta.”

Vuosi 2030 on merkittävä etappi kestävässä kehityksessä. Agenda 2030 on YK:n jäsenmaiden vuonna 2015 sopima kestävän kehityksen laaja toimintaohjelma. Siinä sovittujen 17 tavoitteen toteutumisen takaraja on vuodessa 2030. Myös Suomi on sitoutunut niiden saavuttamiseen. Tiivistäen tavoitteena on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville elämisen mahdollisuudet, joissa otetaan tasavertaisesti huomioon ympäristö, talous ja ihminen.

Siinä on uudelle presidentille paljon työsarkaa. Toivotetaan työhön onnea ja menestystä!

 

MarjaHeinonen

Pitkän linjan ajattelija ja kirjoittaja. Tieteen ja taiteen maailmoissa viihtyvä moniottelija. Kirjoittanut väitöskirjan verkkomedian tulosta Suomeen ja runokirjan elämän ihmeellisyydestä - ja muita kirjoja niiden välimaastosta. Lisäksi satoja lehtijuttuja ja blogeja. Intohimoina ajattelun haastaminen ja kestävä kehitys (laajasti ymmärrettynä).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu