Mies kuoli, EIT tuomitsi, Suomen valtio pesi käsiään. Pesee edelleen?

Ihmisoikeudet on luotu suojelemaan ihmisiä valtioiden mielivallalta.  Ihmiskunnalla ei ole varaa asettaa niitä tulilinjalle tai tehdä kompromisseja niiden suhteen. Onko Suomi ylittänyt rajan, jota ei saa ylittää? Vahingossa? Tahallaan? Tyhmyyttään? Ahneuttaan?

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT tuomitsi Suomen valtion rikkomuksista niitä ihmisoikeussopimuksen kohtia vastaan, jotka turvaavat jokaiselle oikeuden elämään ja kieltävät kidutuksen ja muun epäinhimillisen kohtelun. Ensimmäistä kertaa Suomen todettiin rikkoneen näitä ihmisoikeussopimuksen ydinartikloja.  Pysäyttävä langettava tuomio. Suomi rikkoo  ehdottomia ihmisoikeuksia!

Viimeviikkoinen EIT:n langettava tuomio tuli kaikin tavoin selvästä tapauksesta, jossa Suomi palautti vuonna 2017 irakilaisen turvapaikanhakijan, joka surmattiin pian kotiinpaluun jälkeen. Ennen Suomeen pakenemistaan Irakissa mies mm. yritettiin ampua, perheen autossa räjähti pommi ja perheen tytär yritettiin siepata. Vähemmälläkin voi saada turvapaikan.

EIT arvosteli viime viikon torstaina julkistamassaan langettavassa päätöksessä erityisesti sitä, miten Suomen viranomaiset eivät olleet riittävän perusteellisesti arvioineet henkilökohtaista riskiä. EIT totesi myös, että  irakilaismies oli pakotettu suostumaan “vapaaehtoiseen” paluuseen Irakiin, missä hänet ammuttiin pian paluun jälkeen.

Suomen turvapaikkajärjestelmä on rikki

Suomen turvapaikkajärjestelmä on rikki. Vai mitä voi päätellä siitä, että se suorastaan tuputtaa turvapaikanhakijoille “vapaaehtoisen paluun” mahdollisuutta sen sijaan, että koneisto olisi keskittynyt riskien arvioinnin aukottomuuteen. Vapaaehtoinen paluu on toki toimiva vaihtoehto silloin, kun riskit on nähty oikein. Mutta tilanne ei ole hyvä Suomessa. 

Muut vaihtoehdot vapaaehtoiselle paluulle ovat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille tilanteen mukaan pakkokäännytys tai tipahtaminen järjestelmän ulkopuolelle paperittomaksi eli oleskelemaan laittomasti. Todellisia vaihtoehtoja?

Suomen valtio vetoasi tässäkin tapauksessa siihen, että irakilaismies oli palannut “vapaaehtoisesti” ja sen vuoksi Suomen valtio ei ole vastuussa kuolemasta. EIT näpäytti tästä Suomen valtiota selvin sanoin.

Viranomaiset ovat toki nyt pahoillaan ja lupaavat tarkastella järjestelmää. Varmasti niin tapahtuukin. Huolestuttavia ovat puheet yksittäistapauksesta tai siitä, että asiasta selvittäisiin vähän skarppaamalla. Nyt on tarve katsoa isosti peiliin ja tehdä isosti asioita.

Kerrataanpa vähän Suomen turvapaikkapolitiikan lähihistoriaa. 

Alkuvuodesta 2015 koneisto pyöri ilmeisen hyvin, koska taustalla oli pitkä kehitystyö, joka alkoi juuri kantaa hedelmää. Mutta sitten kaikki muuttui syksyllä 2015, kun lyhyessä ajassa tuli kymmenkertainen määrä turvapaikanhakijoita. Keväällä 2016 muutettiin turvapaikkakriteerejä niin, että  entistä useammin alettiin vaatia yksilöllisiä syitä hakijoilta, mikä vaatii luonnollisesti entistä enemmän resursseja.

Entä mitä tapahtui samaan aikaa hallinnossa? Maahanmuuttovirastoon eli Migriin alkattiin satoja uusia puhuttelijoita haastattelemaan tulijoita.  Heistä vain pienellä osalla oli mitään kokemusta tai osaamista turvapaikka-asioissa. Lisäksi vain harvoin haastatteluissa oli mukana ammattitulkki, koska heitä ei ollut riittävästi.

Syksyn 2016 lainmuutoksilla hakijoiden oikeusturva heikkeni selvästi. Mm. valitusaikoja leikattiin ja Migri muistutti oman henkilökunnan koulutuksessaan siItä, miten jokainen myönteinen turvapaikkapäätös maksaa paljon rahaa yhteiskunnalle  

Myös Helsingin hallinto-oikeus, jonne oli keskitetty kansainvälistä suojelua koskevat asiat ja jossa oli alan erityisosaamista, ruuhkautui pahasti. Turvapaikka-asioita alkoivat käsitellä myös Kuopion, Turun ja Oulun hallinto-oikeudet. Ne ottivat kantaa asioihin, joista niillä aiemmin ei ollut mitään kokemusta. Kansainvälistä suojelua ja ihmishenkiä koskevat asiat vaativat erityisosaamista.

EIT tuomion pohjustanut Pakolaisneuvonta taistelee olemassaolostaan

Toimintakulttuuri muuttui kaikkien pienten ja suurten askelten myötä kielteiseksi turvapaikanhakijoita kohtaan. Viranomaiset eivät ensisijaisesti enää turvanneet ihmisoikeuksien toteutumista ja suojelun tarvetta,  vaan alkoivat minimoida tulijoiden määrää. Ja silloin Suomi valtiona lähti vaaralliselle polulle, polkemaan perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia. Alkoi lähettää ihmisiä suoraan leijonan kitaan.

On kaksi isoa kysymystä – nykytila ja tulevaisuus. Suomessa on edelleen tuhansia ihmisiä, joiden kohdalla järjestelmä ei ole toiminut.  He eivät ole saaneet kunnon menettelyä, johon kuuluu olennaisena osana asiantunteva oikeusapu. Valtava kysymys on, mitä tehdä näille paperittomille tai uutta käsittelyä odottaville ihmisille. Osa on lähtenyt maasta.

Myös koko koneisto pitää korjata nopealla aikataululla.

Suomen ilmapiiriä pakolaiskysymysten hoitamisessa kuvastaa tapauksen EIT:hen vieneen kuolleen miehen tytärtä avustaneen Pakolaisneuvonta ry:n tilanne. Sen ammattitaitoiset juristit auttavat yksittäisiä ihmisiä oikeustaisteluissa, mutta nyt se itse kamppailee lainmuutosten seurauksena syvissä talousvaikeuksissa.  Suomen edellisen hallituksen aikana turvapaikanhakijoiden oikeusapua leikattiin rajusti. 

Nyt huikean kohun Suomessa herättäneen tapauksen saaminen arvostetun eurooppalaisen tuomioistuimen käsittelyyn vaati kuolleen miehen tytärtä avustaneelta Pakolaisneuvonta ryn johtavalta lakimieheltä Marjaana Laineelta suunnatonta juridista osaamista ja asiaan paneutumista. Saati tapauksen vieminen prosessin lävitse. Tätä huippuosaamista Suomen valtio ei ole viime vuosina halunnut tukea. Tähän on kutenkin onneksi nyt herätty?

Tällaisessa tilanteessa ja ilmapiirissä väkisinkin syntyy vääriä päätöksiä. Kuitenkin jokainen väärin tehty palauttamispäätös, jota oikeuslaitoksessa ei pystytä korjaamaan, on kohtalokas. Kyynikoille tiedoksi, että myös taloudellisesti paras vaihtoehto olisi se, että oikea päätös tehtäisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jo maahanmuuttovirastossa. 

Ennen kaikkea – oikeusvaltio ei voi lähettää ketään kuolemaan. Toisen henki ei voi olla arvokkaampi kuin toisen. Ihmisoikeudet eivät ole höttöä, vaan ne on luotu suojelemaan kaikkia valtioiden mielivallalta. Myös sinua ja minua.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu