Saksalaisprofessori: pohjoismainen malli on demokratian pelastus

Matkasin eilen junalla Berliinistä Dresdeniin seuraamaan Deutschland Spricht -keskustelutilaisuutta Saksasta ja demokratiasta. Päivän anti ulottui Saksaa laajemmalle.

Matkalla Dresdeniin tapasin junassa vanhan lontoolaisen avioparin. Olivat lomamatkalla. Tietysti en malttanut olla kysymättä heidän mielipidettään brexitistä. “Maa ei ole minun elinaikanani koskaan ollut näin jakaantunut”, totesi tyylikkään hillitysti pukeutunut, yli 75-vuotias herra tuohtuneena. Hän lisäsi, miten ihmiset ovat menettäneet luottamuksensa myös maan päättäjiin ja demokratiaan.

Perillä Dresdenin Frauenkirche tarjosi upeat ja sopivat puitteet keskustelutilaisuudelle, jossa pohdittiin yhteispelin eli demokratian nykytilaa ja tulevaisuutta. 1700-luvulla rakennettu koristeellinen barokkikirkko on ollut moneen kertaan historiassa sekä rikki repimisen että rakentamisen näyttämönä. 

Liittoutuneet pommittivat Fraenkirchen maan tasalle toisen maailmansodan loppuvaiheissa. Järjettömässä pommituksessa kirkon lisäksi tuhoutui suuri osa Dresdeniä ja 25 000 ihmistä menetti henkensä. 

Seuraavan kerran kirkko oli historian näyttämönä joulukuussa 1989, kun Saksat olivat yhdistymässä. Silloin Länsi-Saksan liittokansleri Helmut Kohl puhui ensimmäisen kerran julkisesti entisen Itä-Saksan kansalaisille Paikka oli Frauenkirchen rauniot, jotka oli jätetty paikalleen muistuttamaan sodan mielettömyydestä.  Yhdistymisen jälkeen käynnistettiin kirkon uudelleen rakentaminen yksityisen rahan turvin. Se tuotti tulosta ja vuonna 2005 uudelleen rakennettu kirkko vihittiin käyttön. Eilinen keskustelupäivä oli myös merkittävä kirkon historiassa.  Tasan 14 vuotta sitten siellä pidettiin ensimmäinen jumalanpalvelus uudelleenrakentamisen jälkeen. 

Frauenkirche on konkreettinen ja kaunis osoitus siitä, mitä yhdessä tekemällä voidaan saada aikaan. 

Dresdenin Frauenkirche

Kolmetuntisen Deutschland Spricht -tilaisuuden viimeinen keskustelija oli berliiiniläinen arvostettu, arvokkaasti harmaantunut parrakas demokratiatutkija,  Woflgang Merkel.  Hän on berliiniläisen WZB (Berlin Social Science Center) demokratiayksikön johtaja ja Humboldt-yliopiston politiikan professori. Keskeinen teema iltapäivän aiemmissa puheenvuoroissa oli Saksan kahtiajakakutuminen ja poliittisen kesustelun polarisoituminen sekä Saksassa, Euroopassa että koko maailmassa. Puhuttiin paljon Saksan itä- ja länsiosien välisestä syvästä kuilusta ja nostettiin esille tuore tulos  entisen Itä-Saksan alueella olevan Thüringenin paikallisvaaleista. Siellä äärioikeistolainen AfD sai viikonloppuna yli 20 prosentin kannatuksen.  Huikea nousu aiemmista vaaleista. Onko demokratia uhattuna? kysyttiin keskustelussa.

Professori Wolfgang Merkel ZEIT ONLINEN 2. päätoimittaja Maria Exnerin haastateltavana

Tätä samaa kysyttiin myös Merkeliltä. Häneltä tiedusteltiin myös, mistä löytyy valoa demokratian tulevaisuuteen. Suomalaisittain kiinnostavinta hänen ajattelussaan on usko siihen, että pohjoismaisessa mallissa on demokratian pelastus. Se on toimivampaa kuin vaikkapa Saksan, Ranskan tai Iso-Britannian kansanvallat. Jatkoin hänen kanssaaan keskustelua junamatkalla Dresdenistä Berliiniin, kun osuimme yksiin asemalaiturilla.

Syy pohjoismaisen demokratian paremmuuteen kumpuaa Merkelin mielestä poliittisesta kulttuurista, joka korostaa yhteistä enemmän kuin eroja. Merkelin mielestä näissä maissa oppositiolla on rooli poliittisessa päätöksenteossa ja maassa voi olla esimerkiksi vähemmistöhallituksia. Syiksi hän listaa maiden pienuudesta ja kyvyn integroida tulijat paremmin osaksi kokonaisuutta.  Maiden eliitit – poliittiset, kulttuuriset, taloudelliset – kykenevät käymään keskustelua riittävän paljon samoista lähtökohdista. Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta yhteistä on riittävästi, hän kuvailee.

Ei tarvita kansainvälistä gurua sanomaan, että meillä on jotain kallisarvoista demokratian ylläpitämisen kannalta.  Mutta ehkä muistuttamaan. Se jokin eli kyky keskustella asioista ei ole itsestäänselvää. Suomessa eduskunnan  ensimmäinen puhemies Tuula Haatainen (sd)  ärähtää eduskunnan keskustelukulttuurin muuttumisesta sellaiseksi, että toisia ei enää kunnioiteta.  Suoessa kolmesta kansanedustajasta on käynnissä esiktutkinnat, joissa selvitetään mahdollista syyllistymistä kansanryhmää vastaan kiihottamiseen. Suomessa näkemykset maahanmuutosta ja ilmastonmuutoksesta lipuvat koko ajan kauemmaksi toisistaan. 

Deutschland Spricht – tapahtuman ytimessä on ajatus, että asioista on helpompi sopia, jos ymmärtää myös toisen näkökulmaa. Pohjoismaisen demokratian arvokas kulmakivi on yhä tässä kyvyssä. Demokratiassa ei ole varaa siihen, että toisen ajatuksilta suljetaan korvat eikä olla valmiita kuulemaan ja ymmärtämään, mistä tämän näkemykset syntyvät.  Kompromissit ja niihin sitoutuminen ovat osa demokratiaa. 

Kiivas ja elävä keskustelu on piristävää ja tarpeen, se kertoo intohimosta ja sitoutumisesta. Mutta yksisilmäisyys, kapeakatseisuus, ylimielisyys, halveksinta ja nöyryyttäminen eivät ole keskustelun elementtejä.  Notkahduksista huolimatta me suomalaiset olemme koko itsenäisyytemme ajan muistaneet tämän melko hyvin. 

Ainakin tähän asti.

ps. Dresden on kaunis kaupunki kävellä ja katsella.

Dresden lokakuun illassa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu