Tytär istuu etäkokeessa. Yliopistojen pääsykokeet lähti lapasesta

Kun kirjoitan tätä, yritän olla hiirenhiljaa. Tyttäreni istuu oven takana työhuone-makuuhuoneessani ja osallistuu netin kautta lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeeseen. Se kestää kaksi tuntia ja on ensimmäinen setti kaksiosaisesta kokeesta, jonka toiseen osaan pääsy riippuu siitä, miten hyvin ensimmäinen osa menee. Kaksiosaisen kokeen perusteella täytetään 25% uusista aloituspaikoista, 75% menevät todistusvalinnalla. Toinen koe on kesäkuun 10. päivä eikä sen muodosta, kestosta tai sisällöstä ole tarkkaa tietoa. Luultavasti “lähikoe” ja kestää useamman tunnin.

Vielä helmikuussa tyttäreni valmistautui henkisesti yhteen, fyysisesti luentosalissa pidettävään kokeeseen, joka olisi kestänyt viisi tuntia. Pääsykokeen perusteella oli tarkoitus täyttää puolet lääketieteen opiskelijoiden aloituspaikoista. Tiesimme, että urakka on kova, koska hakijoita on paljon paikkoihin nähden, mutta hän oli varannut keväänsä lukemiselle ja maksanut valmennuskurssit. Hän muutti viiden Saksassa viettämänsä vuoden jälkeen alkuvuodesta Suomeen, koska haluaa valmistua Suomessa lääkäriksi. Kaikki on mietitty, kaikkeen on valmistauduttu. Motivaatio on kova!

Mutta sitten tuli koronaviruspandemia ja mopo lähti käsistä. Ei, en puhu enää tyttärestäni, vaan nyt yliopistoista. Maalis-huhtikuun vaihteessa tuli ilmoitus uusista yliopistojen sisäänpääsykoejärjestelyistä. Perusteet sekä kiintiöiden että sisäänpääsykokeiden toteutustavan radikaaleille muutokselle olivat aika lailla heppoisia.

Unifin opetusvararehtorikokousten puheenjohtajan Petri Suomalan mukaan syy todistusvalintakiintiöiden nostoon oli valintakokeiden toiseen vaiheeseen tulevien hakijajoukkojen pienentäminen. Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä taas painotti, että kukaan muu kuin yliopisto ei pysty nykylainsäädännön mukaan päättämään valittavien määrästä tai valintaperusteista. 

Entä jos päätökset eivät ole fiksuja ja ennen kaikkea oikeudenmukaisia?  Miksi kokeiden fyysinen uudelleenjärjestely tai ennen kaikkea entisten sisäänottokiintiöiden säilyttäminen sähköisten kokeiden yhteydessä eivät olleet mahdollisia? Lähtikö mopo käsistä? Vastauksena viimeiseen kysymykseen käy eduskunnan oikeusasiamiehen saamat yli 20 kantelua korkeakoulujen menettelystä poikkeusoloissa.

Yliopiston edustajien kommenteista huokuu ennemmin yliopistojen oman selustan varmistamista ja organisaatioille asioiden helpoksi tekemistä kuin opiskelijoiden edun ja tasa-arvoisen kohtelun ajattelua. Hakijat joutuivat yllättäen sangen mielivaltaisesti eriarvoiseen asemaan.

Pettymys oli meilläkin suuri, mutta tyttäreni jatkoi lukemista pääsykokeeseen uudesta tilanteesta huolimatta. Koronan kunniaksi on sanottava se, että muut virikkeet olivat harvassa ja lukemiselle oli aikaa. Motivaatio pysyi hyvänä, koska todistusvalinta ei ollut vaihtoehto.

Lääketieteellinen ei ole ainoa ala, jossa todistusvalinnan osuutta kasvatettiin reilusti, sama tapahtui monella muullakin alalla. Ja isommilla prosenteilla. Vielä kummallisemmaksi valtavan uudelleenrukkauksen tekee se, että eri alat toteuttivat kovin kirjavasti pandemian vuoksi välttämättömäksi koettua pääsykoeuudistusta.  Esimerkiksi oikeustieteellinen eli  Suomen tulevien juristien opinahjo ei nähnyt millään tavoin tarpeelliseksi muuttaa kiintiöitään todistus- ja pääsykoevalintojen suhteen, kun toiset siirtyivät yli 90 prosentin todistuskiintiöihin.

Toivottavasti taustalla ei ole yliopistojen halu siirtää entistä enemmän painopistettä pääsykokeista todistusvalintaan. Tästä on Suomessa puhuttu paljon. Mutta tapa viedä ajattelua eteenpäin näin on väärä.  Todistusvalintojen kasvattaminen on iso periaatteellinen valinta ja se on oma prosessinsa. Esimerkiksi Saksassa seurataan tarkasti sitä, mitä tapahtuu, kun lääkäriopintoihin otetaan kokeen sijaan opiskelijat todistusvalinnalla. Maassa on enää muutama yliopisto, jotka järjestävät valintakokeen. Pääsykokeilla opiskelijansa valinneiden yliopistojen opiskelijoiden opiskelutuloksia verrataan tiiviisti todistusvalintoihin luottavien yliopistojen tuloksiin. Samantyyppinen tutkimus tehtäneen myös Suomessa ja seurataan, mitä tämän kevään railakas ratkaisu vaikuttaa niin opiskelija-ainekseen kuin oppimistuloksiin?

Valintaperusteiden ja koejärjestelyjen muuttaminen näin viime tipassa varsin kevyin perustein loukkaa räikeästi hakijoiden yhdenvertaisuutta.  Jos ylivoimaisesti tärkeimmäksi kriteeriksi opiskelijavalinnalle tulee yhtäkkiä ylioppilastodistus, hakijoilla pitäisi olla mahdollisuus valita ylioppilasarvosanojen korottaminen pääsykokeeseen osallistumisen asemesta. Jos ylipäätään ovat ylioppilaita. Nyt tätä mahdollisuutta ei ollut. Muutokset tulivat liian myöhään. Hakijat eivät ole ehtineet valmistautua niihin. Tänä vuonna sisäänpääsy yliopistoihin on ollut lottoamista. Jos sattumalta olet “oikeassa ryhmässä” eli hyvin arvosanoin kirjoittanut ylioppilas, pääset helposti sisään. Mutta jos et ole ylioppilas, arvosanojasi korottanut ylioppilas tai olet keskinkertaiset paperit kirjoittanut ylioppilas, tilanteesi on heittänyt häränpyllyä. Valinta ei valitettavasti ole ollut sinun!

Kiintiöiden muuttamisen lisäksi Suomessa yliopistoissa suuri osa kokeista muutettiin kaksiosaisiksi, joista ainakin ensimmäisen hakija tekee etäyhteydellä kotikoneen kautta. Lisädimension yhdenvertaisuuden loukkaamiseen tuo yliopistojen kyky toteuttaa niin teknisesti kuin sisällöllisesti luotettava etäpääsykoe. Itä-Suomen yliopisto järjesti päätöksen jälkeen tänä keväänä ensimmäisenä etäkokeen ja se meni teknisten ongelmien vuoksi metsään. Koe uusittiin. Nyt istun kylmä rinki takapuolen ympärillä ja toivon, että seuraavat kaksi tuntia sujuvat ilman vastaavia pulmia lääetieteellisen pääsykokeessa. Itä-Suomessa ongelmat olivat järjestelmässä, itse murehdin sen lisäksi juuri nyt kodin  internet-yhteyttä.

Istun olohuoneen pöydän ääressä, olen kytkenyt kaikki omat koneeni pois kodin internet-verkosta ja pidän koko ajan varalla oman kännykkäni verkkoa, jos tyttärellä yhteys kokeeseen katkeaa syystä tai toisesta. Yritän itse olla aiheuttamatta häiriöitä ja kuunnella, onko kaikki hyvin naapurihuoneessa. Ainakin nyt on ihan hiljaista.

Hyvä merkki?

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu