Mikä alkoi mennä jo keväällä 2020 pieleen suomalaisessa COVID-19 -menestystarinassa?

Pandemiatilanne on ajankohtainen ongelma kaikille. Eikä siihen ole merkittävää helpotusta odotettavissa nykyisessä tartuntatilanteessa. Vaikka tauti pitääkin taltuttaa, entistäänkin ahdistavammaksi COVID-19 -tilanteen tekevät suunnitteilla olevat liikkumisrajoitukset. Niille olisi kuitenkin ollut vaihtoehto, mikäli jo keväällä 2020 olisi toimittu viisaasti ja asiantuntijoita kuunnellen.

Toisen tartunta-aallon nousu olisi voitu estää, tai ainakin paremmin hallita, jos Suomessa olisi jo vuosi sitten keskitytty poikkeustilan mahdollisuuksien pohtimisen sijasta luomaan nopeasti käynnistettäviä kriisifasiliteetteja pandemiatilanteen vaatimien, tieteellisestä tutkimuksesta tuotteistettujen ratkaisujen käyttöön saamiseen.

Yhteiskunta voisi jatkaa toimintaansa lähes entiseen tapaan, jos:
• kaikki käyttäisivät maskia,
• osallistujamäärät olisivat kerrallaan oikein mitoitettuja
• ravintoloihin ja tapahtumiin, varsinkin sellaisiin tilaisuuksiin, joissa maskia ei voi käyttää, pääsisivät osallistumaan vain ne, jotka sisäänpääsytilanteessa voisivat pikatestillä osoittaa, etteivät kanna tartuntaa,
• yritysten koko henkilöstöillä olisi riittävästi osaamista COVID-19 tartuntojen leviämisen estämisen keinoista, sekä
• henkilöstöt olisivat ehdoitta sitoutuneet soveltamaan osaamistaan työssään.

Nykytilanteesta katsottuna toissijaisempien rahoitus- ja fasilitointikohteiden jalkoihin jäivät alkuvuodesta 2020 Suomessa ainakin nenäsumutteena annettavan kotimaisen rokotteen kehittämisen mahdollisuudet ja hengitysilmasta nopeasti tartunnan tunnistava pikatestauslaite. Niiden avulla olisi hyvinkin mahdollisesti voitu torjua kohtuuttomat liikkumisrajoitukset sekä keventää kulttuuri-, ravintola- ja kuntosalipalveluiden ahdinkoa.

Onneksi suomalaisinnovaatiot ovat vihdoinkin saaneet sekä rahoitusta että tarvittavat testausmahdollisuudet. Suomalaisen rokotteen ja pikatestin yleistä käyttöönottoa odoteltaessa on nyt entistäkin välttämättömämpää turvautua tartuntojen torjunnan osaamiseen ja hyödyntää sitä, jottei hitaan päätöksenteon ja epätarkoituksenmukaisen priorisoinnin seurauksena horjutettaisi kohtuuttomasti yhteiskunnan kaikkia toiminnallisia rakenteita.

Osaaminen karttuu kun uskalletaan tosiasiat tunnustaen ja tunnistaen arvioida sekä omia että toisten virheitä ja onnistumisia. Ensimmäisen COVID-19 -pandemiavuoden jälkeen olisi meidän suomalaisten aika viisastua siitä missä keväällä 2020 kuvittelimme onnistuneemme, mutta mikä ilmeisesti alkoi jo silloin mennä pieleen.

+3

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu