Mihin mielipiteen esittämisen innostus katosi?

Kirjoitin tämän juuri hetki sitten sinun edelliseen blogiisi kun en huomannut tätä viimeisintäsi, joten pannaanpa tämäkin oikeaan paikkaan.

Samat sanat, näinhän se menee.. Vaalit ovat ohi ja voi taas hengähtää seuraavia rauhassa odotellen.

Katselin tuossa yhtä Hesarin launtaista juttua (27.10.) joka keskittyi Helsingin valtuutettujen haastatteluun. Sekin vain lisäsi tätä vaalimasennusta.
Moni heistä koki, että eniten valtaa on kaupunginjohtajalla ja kaupunginhallituksella.
Seuraavaksi eniten valtaa apulaikaupunginjohtajalla ja virastopääliköillä ja virkamiesjohdolla.

Masentavin mielipide oli tämä: ”Minulle oli yllätys, että pahin vastustaja kunnallispolitiikassa ei ole toiset puolueet vaan jäykkä ja muutosvastarintainen virkamieskoneisto. Vain kuusi vastaajaa oli sitä mieltä, että virkamiesvalmistelu on avointa, läpinäkyvää ja selkokielistä.” (?) Kyselyyn vastasi 57 valtuutettua.

Kun tähän listaan vielä lisätään ne puolueiden itsekkäät jarrumiehet, jotka alkavat varmistelemaan paikkojansa jo seuraaviin vaaleihin, niin miten asiat voivat yleensä mihinkään edistyä… Kysyn vaan?

Tavallista äänestäjää jo ihmetyttää tuo liiankin voimakas puoluekuri, joka näin puusta katsoen tuntuu jo liiankin ahdistavalta ajatukselta. Tunnen aika monta hyvää ja oikeamielistä politiikkoa, mutta kyllä minäkin epäilen heidän mahdollisuuttaan saada oikeasti ääntään kuuluviin. Pieni johtotroikka kertoo mitä tehdään ja sitten vain painamaan nappia. Tämä ajatus tekee monille liian pahaa ja jäädään sitten vain kotiin nukkumaan