Kuinka vanhana potilasta ei enää tutkita?

Nappaan aiheeni edellisestä puheenvuorostani, itse siihen liittämästäni kommentista ja kysyn  ”Kuinka vanhana potilasta ei enää tutkita?”

Salon Seudun Sanomissa, sen tätä mieltä -palstalla tuollaista yks päivä kysyttiin.

89 vuotias oli saanut pyörtymiskohtauksen, mutta kun hän yritti päästä lääkärille, jotta pää olisi kuvattu, niin siihen ei lähetettä annettukaan!Perusteena oli ollut ikä!

Tätä mieltä -palstalle kirjoittanut 89 vuotiaan ystävä kysyi ja ihan aiheellisesti kysyikin, että ”onko nykyvanhuuslaissa pykälä, ketä hoidetaan ja mitä hoidetaan tai jätetään tutkimatta iän perusteella. Onko tämä lääkäreiden yleinen kanta ikärajasta?”

Minä en nk. vanhuslaista ole tällaista ikäpykälää löytänyt. Mahtaako sellaista olla lääkäreidenkään käsikirjaohjeistuksissa?

Iän perusteella ihmistä ei todellakaan kannattaisi määritellä. 

Viime vuoden puolella kohtasin asuntoa ostavan ikäihmisen. Rouva, jota en edes  vanhukseksi olisi kehdannut sanoa, oli päättänyt, että hän ostaa uuden kämpän ja muuttaa. Kerran vielä.

Uuden ja vanhan asunnon välimatka ei pitkä ollut, mutta  rouvalla oli niin kutsutusti hommat hanskassa. Hän tiesi, mitä hän tahtoi ja sen hän päätti myös toteuttaa. Kun kaupat oli tehty, niin rouva lähti kotiinsa. Hän lähti pakkaamaan. Rouva kertoi, että muuttoauto oli tilattu. Se tulisi seuraava päivänä klo 10.00.

Ei siinä mitään, reipasta menoahan tuo oli, mutta arvaas mikä oli rouva-asunnonvaihtaja-muuttajan ikä? Oikein arvasit. Kyllä sitä jo oli, sitä ikää. Rouva täyttää tänä vuonna 90 vuotta.

Tämän valtakunnan ylimmät päättäjät hehkuttavat, että vanhusten kuuluu saada olla kotonaan, ja jos he apua tarvitsevat, niin heitä autetaan sinne.  

Jos käy kuin ensimmäisen tapauksen, pyörtyilee, mutta ei selvitetä syytä, niin mihis sellainen tapaus sosiaali- ja terveystoimen auttamislistalla kirjataan?