Hei, me raportoidaan

Tuli mieleen aikaisempi juttuni, kun näin tämän otsakkeen Sairaala hukkasi satavuotiaan potilaan.

Niin. Että onko sairaalaan kirjaamisessakin joku ikäraja, kun satavuotias noin vaan hukkaantuu, on kateissa yli vuorokauden?
Tuskin on, mutta jos omalle kohdalle moinen tilanne osuisi, niin olisihan se aivan kamalaa.

Kamalalta kuulostaa eilinen Salon Seudun Sanomien tekstaripalstallakin ollut info:

”Raporttia rapsahtaa. Tk:n vuodeosastolla 7 hoitsua lasitornissa yhtä aikaa. Kellot soi, mutta kun ei ehdi. Vanhus ei ymmärrä, miksi kukaan ei auta. Osastolla omainen pesee pyllyn, hakee varastosta puhdasta, syöttää, juottaa, siivoaa oksennukset ym. Ajattelepa omalle kohdallesi.” 

Tuskin on yks yksittäinen tapaus, näkemys ja kokemus! Tuollaista moitetta terveyskeskusten vuodeosastoista silloin tällöin kuulee ja muualtakin kuin Salosta. Ei siis ole yksin salolainen ongelma.

Raportointia tarvitaan, mutta se ainainen ja ikuinen kysymys on miten se hoidetaan niin, että potilaan auttaminen ei häiriinny?

Toinen kysymys, ihmettely on se, että miksvarten, kun meillä tietokoneelle kaikki mahdolliset potilas- ym. tiedot jo kirjataan, niin ne vielä erikseen kuin jossain joukkokokouksessa kerrotaan ja selvitetään. Lukutaitoisille hoitajille!

Eikö riittäisi, että työvuorojen vaihtuessa vain yhdelle, enintään kahdelle hoitajalle asiat ja potilastilanteet kerrotaan? 

Jaa, että keille muka? No vaikkapa aakkosjärjestyksen mukaan. Kunkin työpäivän työvuoroon tuleville ensimmäisille. He voisivat vastata akuuteista tilanteista/potilaista, mutta muut hoitajat voisivat käydä kurkkimassa oman potilaansa tiedot ihan itse tietokoneelta (.. että onks kakka, pissa tullut, onko syönyt tai juonut ym.).

Sen ajan, joka nyt menee raportilla istumiseen voisi hyödyntää ja käyttää esim. potilaiden kävelyttämiseen. 

Tuliko taas peruspalveluministerille hommia?