Mikä on yleisin väärinkäsitys vanhuksista?

Facebookissa on nostettu esille lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, hänelle esitetty kysymys: Mikä on aikuisten yleisin väärinkäsitys lapsista?

Mitenkä olisi? Jos vaihtaisin yhden sanan ja kysyn: Mikä on aikuisten yleisin väärinkäsitys vanhuksista?

Ehkä pitäisi vähän vielä täsmentääkin, kun kerta tällaisella palstalla ollaan. Tarkennan näin: aikuinen -sanan tilalle laitetaan poliitikko, ts. mikä on suomalaisen poliitikon yleisin väärinkäsitys vanhuksista?

Taitaa olla useimpien vastaus, jotta hyvin he pärjäävät. Palveluseteleitä viuhutetaan kuin viuhkaa hellesäällä, palveluja saa ja kaikki toimii. Mitä nyt pikkusen hoitajamitoituksessa takkuilee.. 

Nyt en kuitenkaan tarkoita näitä kaiken aikaa tulevia-meneviä-vähän kaikkea harrastavia-kultturelleja-tansseissa juoksevia-matkustavaisia rahakkaita eläkeläismummoja ja -vaareja, vaan heitä, jotka em. juoksemisiin eivät enää pysty ja, joilla ei ole rahaa eikä arjessa auttavaa lähipiiriä. Kuinka paljon poliitikot heistä tietävät? Kaikki hyvin heilläkin vai?

Tilille kyllä tulee eläke per kuukausi, mutta pankki on kaukana kun mikä, pankkikortin käyttö takkuilee plus kunnan tarjoamat palvelut. Ei ole kännykkää, eikä nettiyhteyttä, ei, eikä tule, kun ei enää edes opi moisia vempaimia. Ja muistikin on pettänyt jo ajat sitten. 

Kunnan vanhuspalvelun esitteet ovat lupaavat, mutta niissäkin toteaa itsensä syrjäytetyksi alta aikayksikön. Jos ei kompastu tulorajoihin, niin näihin kyllä: Palvelut sovitetaan sisällöltään ja määrältään vastaamaan henkilön kulloisiakin palvelutarpeita huomioiden olemassa olevat resurssit.

Ja nämä seliselit Kun yksityiskodissa asuminen ei ole enää mahdollista sinne saatujen palveluiden (kotihoidon tukipalvelut, lyhytaikaishoito, intervallihoito, kotikuntoutus, tukiasunto ja kolmannen sektori toiminta) avulla ja/tai terveyskeskussairaalasta tehtyjen kotikokeilujen jälkeen, selvitetään ympärivuorokautisen hoivapaikan tarvetta kokonaisvaltaisesti yhdessä mahdollisuuksien mukaan hänen omaisensa tai edunvalvojansa kanssa. viimeistään vetävät maton jalkojen alta.  

Kotona asumista ja olemista mainostetaan, myös sen edullisuutta, mutta onko laskettu mitä koko kokonaisuus maksaa? Plus onko poliitikkojen tiedossa mitä vanhuksen live -elämä voi pahimmillaan olla?

Mitä se maksaa, kun kiikukn-kaakun kotona sinnittelevää käydään minuuttipelillä katsomassa 4-6 kertaa (joitakin enemmänkin) vuorokaudessa? Ja kun siinäkään ei kukaan vastaa kokonaisuudesta. Että onko syöty, juotu, onko lääkkeet otettu ym.?

Mitä se maksaa, kun vanhus vuorokauden aikana em. minuuttihoidon lisäksi hälyyttää turvapuhelimella enemmän kuin kerran ihmisiä paikalle (13 kertaa/kk on hurjin kuulemani luku)?

Ja mitä se maksaa, kun vanhus saattaa yhden kuukauden aikana olla vielä viikon intervallihoidossa (joka kerta eri paikassa) tai kotoa käsin häntä ambulanssiajelutetaan parin päivän välein terveyskeskukseen ja takaisin?

Niin. Ja missä on se inhimillisyys? Ei pientä lastakaan yksikseen kotiin jätetä. Miksvarten niin tehdään yksikseen pärjäämättömän vanhuksen kohdalla? 

Ja mikä olikaan kysymykseni? Vissiin jotain väärinkäsityksestä..

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu