Vanhukset sivuraiteilla

Tarja Tallqvist kysyy viimeisimmässä blogissaan valvotaanko edunvalvontaa.

Yhteen Tarjan blogeista (Ainutkertainen elämä 18.8.2009) jätin tällaisen kommentin:

Empatiaa ja rakkautta, tahtoa ja asenteita saamme huutaa vaikka joka kadun kulmassa, mutta jos ja kun se niin vähän kuin se nyt tuntuu ylimpiä päättäjiä esimerkiksi vanhustyön osalta kiinnostavan, niin tälläkään meuhkaamisella emme pääse tästä tuohon!

Ja toiseen Tarjan blogiin ( Minkä Jumala on yhdistänyt, sitä ihminen älköön erottako 19.8.2009) kommentoin näin:

Voin kommentoida ihan samalla tavalla kuin mitä eilen!

”Empatiaa ja rakkautta, tahtoa ja asenteita saamme huutaa vaikka joka kadun kulmassa, mutta jos ja kun se niin vähän kuin se nyt tuntuu ylimpiä päättäjiä esimerkiksi vanhustyön osalta kiinnostavan, niin tälläkään meuhkaamisella emme pääse tästä tuohon!”

Yksi vaikuttamiskanava ikäihmisten asioihin kyllä löytyy. Se löytyy senioriliikkeestä ( perustettu 2.12.2008)!

..

Kysymys ja ihmettelyni: Mikähän siinä on, että vanhusten asiat jäävät/jätetään aina vaan/kaiken aikaa jonnekin sivuraiteille?

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu