Kaarin maljasta

Vedottiinhan US:n blogeissa jo viime viikolla eläinsuojelulakiin vanhustenhoidon saamiseksi kuntoon. Eläinsuojelulaki varmasti velvoittaisi huonokuntoisten vanhusten lopettamiseen.

Asiasta kai pitäisi keskustella, ei esitystavasta.
Eräs pieni periaatteellinen seikka, miksi sairaan tulee hyväksyä ulkopuolinen tahto omasta tilasta, oma ei kelpaa.

8. ”JOKAINEN VANHUS ON NIIN ARVOKAS ETTÄ ANSAITSEE NIIN HYVÄN HOIDON VANHOINA PÄIVINÄ”

Täysin subjektiivinen mielipide. Miksi esimerkiksi joku ”tehtaakadun tramppaaja” joka ei ole muuta tehnyt kuin haaveillut vallankumouksesta suurella palkalla jossain valtion suojatyöpaikassa olisi oikeutettu suomalaisten kustantamaan hoitoon? Eikä mieluummin venäläisten pitäisi maksaa syväkurkkujensa ja muiden asiamiestensä eläkkeet ja hoito? Tätä porukkaa mutten piisaa, yleensä varmoina tuntomerkkeinä kepun apilakantinen tai SKDL jäsenkirjainen virka..

Jos kokonaisesta ryhmästä puhutaan niin eläkkeet olisi laskettava uudestaan uudelta kestävältä pohjalta, nykyjärjestelmässähän suuret ikäluokat syövät kaikkien resurssit mikä ei voi olla oikein muuta kuin ko. ikäluokkaan kuuluvien mielestä. Ilmeisesti noin 40%-80% alennukset olisivat tarpeen.

Mielestäni Utrion aloittama keskustelu on vanhuksia loukkaava ja kovin yksipuolinen näkemys nyt ja tässä vaiheessa. Olisi kyllä aiheellista käydä keskustelua vanhustemme ihmisarvoisesta elämästäkin, eikä niin kevyesti kuolemasta.

Sanos muuta. Monet ikäihmiset alkavat tuntea syyllisyyttä siitä että elävät ja vieläpä nauttivat elämästään yli seitsemänkymppisinä. Hullu on maailma. Olisiko Utriolla itsellään joku ”pettymys elämään” vaihe menossa? Kaiken mielekkyyden ajoittainen epäily kuuluu sekin ihmiselämään.

No niin, tässä oli taas oikein oppikirja esimerkki ihmisestä joka osaa lukea vain pelkän otsikon ja aloittaa mellastamisen sen pohjalta.
Oletko Marjatta tullut ajatelleeksi että Utrio ehkä yliarvioi lukijoiden älykkyyden käyttäessään käänteis-psykologiaa nostamaan aiheen pöydälle, pitihän sekin arvata että joku hullu sitten alkaa vaatimaan oikeustoimia kansanmurhaan yllyttämisestä, joku vielä hullumpi huolehtii entä jos lapset söisivät näitä murhapillereitä(joita siis ei ole olemassakaan) yöpöydältä!

Täytyy sanoa, että Utrion esille nostama keskustelu on järkyttävä, ennenkaikkea tapa, miten keskustelu nousi lööppeihin. Mielestäni kyseessä on loukkaus suomalaista vanhusväestöä kohtaan.

Eutanasian ja vanhustenhoidon kytkeminen toisiinsa kuulostaa tosiaan ”erikoiselta”. Voi olla, että Suomessakin täytyy vielä pohtia tätä eutanasia-asiaa, mutta ehkä jossain muussa yhteydessä kuin tässä nyt esiintyneessä. Eutanasia ei saa olla kustannustehokas ratkaisu vanhustenhoitoon, mutta suurissa tuskissa elävälle se voi olla hyväksyttävä ratkaisu.

Itselle vanhushuolto on niin vieras, että ei kehtaa ihan kaikkia mielipiteitään laukoa. Kivelä on osaaja ja konkari, kuten Marjattakin.

Pitäisikö meidän puhua Utriosta vai vanhuksista yleensä. Varmasti moni vanhus kokee asiat kuten Utriokin provokaatisesti esittää.
Onhan meillä paljon itsemurhia juuri vanhusväestön kohdalla ja joskus puoliso väsyy ja lopputulos on kaksoissurma tai pahempaa. En tiedä miltä tuntuu kun ei enää jaksa/halua muille huolta ja vaivaa. Älkäämme aliarvioiko tässäkään vanhuksia, omien tuntemustemme ja viisautemme kautta. Mistä sitä tietää, miltä tuntuu herätä ensimmäistä kertaa ”tuhma housuissa” ja voimat vähissä. Yksinäisyys kalvaa ja huomisessa ei ole toivoa. Moni vanhus ehkä kokee juuri kuten Utrio ehdottaa?

Yhteiskunta ei ole varautunut vanhusväestön kasvuun, eikä hoivaan nähtävästi. Ei ole sellaista osaamista, koska nykyinen tilanne on äitynyt tälläiseksi ja ollut jo pidempään huonolla tolalla ellei peräti aina. Tässä on helppo kompata Sirkka-Liisa Kivelää, joka ilmaisee asian kansantajuisesti ja selkeästi. Jopa minä ymmärsin. Meillä on joka lähtöön asiantuntijaa, mutta ei kokonaisvaltaista osaamista ja suunnitelmaa. Nyt jokaisessa kunnassa osin maallikkojäsenin tehdään päätöksiä musta tuntuu periaatteella. Ja monitaitoiset lääkärit kirjoittavat lääkekoktaileita vanhuksille, joista pahinkin narkomaani olisi innoissaan. Tälläisen kuvan olen nyt asiasta saanut. Onko vanhuksen pahin kohtalo Utrion malli. Vai nykyinen malli. Päättäjiä ravistellaan. Toivottavasti.

Tämähän tässä on vaikeaa kun on vain median varassa. Ja ne hyvät uutiset eivät välity. Siksi Marjattakin on varmasti kauhistunut Utrion ”taiteilijansielusta”, kun tietää enemmän asioiden oikeasta laidasta.
Tuskin tässä on ”oikeaa” mielipidettä olemassa.

Ja minä ressukka jo halusin ”onnenpillerin”, vaikka se olikin vain pissatulehdus 😉
Enää en kuuntele Utriota vaan Marjattaa.

Tosipuheella, nämä ovat vaikeita asioita, jakavat mielipiteitä ja maksavatkin.
Inhorealismia.
Huolen kasvavasta vanhusväestöstä jakavat varmasti kuitenkin kaikki. Kuinka pystytään kaikille tarvitsijoille takaamaan hyvä hoito. Nyt puhun heistäkin, jotka ovat eläneet ikänsä vähällä ja kohta avuntarve onkin suuri.

Kuten kirjoitit, esteen syynä olivat minusta johtumattomat tietoliikenneongelmat.

Minulla ei ole mitään syytä estää keskustelua sinulta Marjatta tai keneltäkään muultakaan, joka ei häiriköi asiattomasti.

Samaan aikaan, kun todetaan kuntien palveluissa olevan paikoin huimia reikiä, puuhaavat virkamiehet normitalkoissa, joissa tarkoitus on päästä eroon jo olemassa olevista normeista.
On kiinnostavaa, että innokkaimpia esim. lasten ryhmäkokojen ym. normien romuttajia ovat kunnanjohtajat. Vanhustehoidossahan normeja ei juuri ole, on vain suosituksia ja nyt nähdään miten suosituksia noudatetaan. Kun vielä normitalkoissa päästään eroon päivähoidon jne. normeista, onkin vamasti mahdollisuus säästää suuria summia?
Kunnille maksetaan valtionosuudet, jotka muodostuvat perusopetuksen, vanhustenhoidon ja muiden kriteereiden mukaan, mutta jotka maksetaan ilman korvamerkintää könttäsummana kunnan tilille. Myös kunnan tasekirjassa on vain yksi summa ’valtionosuudet’, jonka muodostumisen kriteerit ovat luottamusmiehille hämärän peitossa. Kun valtio sitten julistaa laittaneensa niin ja niin suuren summan johonkin tarkoitukseen (eli rahaa kuntien talouteen), ei summan lopullista käyttöä valvo kukaan. Summa uppoaa kunnan säkkiin ja se voidaan käyttää vaikka jonkun ökyliikuntahallin rakentamiseen, josta vanhukset kostuvat melko vähän.

Ironista kyllä….kun tässä Suomen maassa on jo kauan kärsitty politiikan kapulakielestä, nyt pitäisi kansan vielä jokaisen ikäänsä, asemaansa ja mielipiteisiinsä katsomatta, alkaa ymmärtämään ironian ”salakieltä”.

60.

Minkäköhän alan/asian yrittäjä tässä nyt yrittää viedä asiaansa eteenpäin?

Ei missään ”vaadita” kapulakielen, eikä ironian salakielen lukutaitoa, mutta kyseisiä kieliä kummasti kyllä käytetään.

Suotavaa olisi kirjoittaa lehtijutut asiasta, eikä asian vierestä, jos haluaa tulla ymmärretyksi….oikein. Tosin nyt ja tässä tapauksessa, kuinkakohan haluttaneen ihmisten ymmärtävän ja mitä itseasiassa halutaan.

Vakavista asioista voisi puhua ja kirjoittaa asianmukaisella tavalla. Ironia puheissa ja kirjoituksissa on useinkin ihan suotavaa, mutta ainakin minä mietin aina ensin, missä asiayhteydessä sitä käytän.

Luettu on lehtijutut ja kaikki muu asiasta kehittynyt muukin kirjoitus.

No eipä liikuta toimiala, mitä nyt mielessäni olen arvuutellut. Kirjailijat kirjoittavat kirjoja, toimittajat lehtijuttuja ja kansalaiset arvostelevat kumpaakin sorttia. Ihan vakavasti ajatellen, eivät lehtijutut ole niinkään totta, kuin monesti kaunokirjallisuus, molemmissa on värittyneisyytensä.

Siis aiheesta on puhuttu? Vanhusten hoidosta vai vanhusten omaehtoisesta kuolemasta ratkaisuna suurten ikäluokkien vanhentumisesta seuraavaan hoitaja- ja hoitopaikkapulaan?

Lueskelin juuri äsken työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsausta, joka on julkaistu elokuussa 2009. Vielä ei näy pahempia merkkejä työvoimapulastakaan, joten työn ja tekijän kohtaamiseen kannattaisi panostaa, siis pyrkiä ohjaamaan väkeä työvoiman tarpeessa oleville aloille koulutuksen ja uudelleen koulutuksen kautta.

Hoitopaikkapulakaan ei ole aina ihan todellista, se on monesti järjestelykysymys. Siitäkin voin tarvittaessa hakea oivallisen esimerkin.

64.

”Lehtijutut tekee toimittaja, mutta se ketä haastatellaan voi aina tarkistaa mitä lopulliseen tekstiin tulee!”

Iltapäivälehtien juttuja ei luetuteta haastateltavilla.

”Ei kannattais kiemurrella pillerisanoman sävystä ja sävytyksestä nyt ulos.. ”

Kukaan ei kiemurtele ulos yhtään mistään, sävyn idea oli saada keskustelua aikaan ja se onnistui… valitettavasti keskustelu juuttui eräillä kirjailijaan eikä siihen aiheeseen. No, onhan aihe aika vaikea.

Aihe on aika vaikea, on myös jotenkin surullinen, murheellinen, jos tavallisen ihmisen tunneälyllä ajattelee.

Siis totta on, että keskustelua on aikaiseksi saatu sillä lehtijutulla, toivottavasti saataisiin myös sitten oikeanlaisia tuloksia.

Vielä lehtijuttuun viitaten, kaikki ihmiset eivät ole itsensä kanssa niin sinut, että ilman minkäänlaista ahdistumista voisivat ajatella omaehtoista kuolemaa itsensä tai läheisensä kohdalla etenkään juuri silloin, kun se ei ole ajankohtainen asia. Varmasti ajatukset ovat toisenlaiset tuskallisessa ja pelkkää kärsimystä olevassa tilanteessa.

Nyt esille nousi kaksi asiaa, elämän kunnioittaminen ja yhteiskunnan resurssit, siis niiden kohdentaminen. Siis aika rankkaa, oli sitten kannanoton tarkoitus mikä tahansa. Ihmisten erilaisuudesta johtuen, kaikki eivät käsitä asiaa kuitenkaan samalla tavalla, kuin Utrio.

Yrittäjä näkee tässä asiassa nyt ”tahoja” ja ”kylähulluja”, aika luokittelevaa, joten en oikein jaksaisi uskoa, että nimimerkin takana olisi henkilö, johon epäilykseni ovat kohdistuneet. Väliäkö sillä sinänsä, mutta ainakin yrittäjän suhtautuminen on kanssaihmisiä kohtaan varsin ylimielinen.
Siksi hänen tahdokseen en oikein voi uskoa ainakaan sitä, että kaikella olisi haluttu saada vain keskustelua aikaan siksi, kun se ei ole muuten vuosien mittaan onnistunut keneltäkään.