Sahan jätteitä näytillä
Onko kellään puun tarvetta? Yli 50 -vuotiasta olisi tarjolla. Nyt just sitä lojuu näytillä tuhansien neliöiden verran Salon kaupungissa, entisen Halikon kunnan Vartsalassa.
Ja mistäkö moinen puutavaramäärä? Se on vuonna 1964 toimintansa lopettaneen Vartsalan sahan jätettä.
Matala vesi paljasti jätepuurannan Vartsalassa
"Lautarantaa on silmämääräisesti arvioiden hyvinkin hehtaari – rannalta ei näy, kuinka kauas ulapan suuntaan jätepuuta on dumpattu. Puuta on joka tapauksessa kuutioittain ja tuhansien neliömetrien alalla. Puita on ladottu merenpohjaan pitkittäin, pääsääntöisesti ulapan suuntaisesti. Vesirajan rannan puolella maassa on paksulti sahanpurua. Sahanpuru sekä veden alla olleet puut ovat hämmästyttävän hyväkuntoisia ollakseen yli puoli vuosisataa vanhoja."
Lehtitiedon mukaan puurannan vieressä oleva rakennus on asuinkäytössä. Kun se kunnostettiin (2008-2014), niin sitä ennen Halikon kunnan piti poistaa tontilta kloorifenoli-, dioksiini-, furaani- ja öljypitoista maata 3800 tonnia, toimittaa se puhdistettavaksi Joutsenoon ja maksaa siitä 290 000 euroa.
Halikon kunnan teknisenä johtajana tuolloin toiminut, nykyinen Salon kaupunkikehityspäällikkö antaa ymmärtää, että hän ei ole ollut tietoinen pinnanalaisista jätepuukuutioista, hän ei osaa sanoa mikä niiden puhtaus- tai pilaantumisaste on, eikä hän myöskään osaa arvioida pitääkö jätepuulle nyt tehdä jotain vai eikö pidä.
Sanonko jotain?
En sano. Tai no ihmettelen, jotta ovatko alueen puhdistamisen aikaan mittavehkeet ja kanget olleet hukassa. Eihän tuota entisen saha-alueen rantaa olisi tarvinnut sorkkia kuin metrin verran, niin jo olisi kiinni napannut ja kangen päässä tuntunut jotain muutakin kuin mutaa.
Tuollainen reilusti yli viisikymmentävuotias puu on arvotavaraa. Vesi on hionut esiin vuosirenkaat tai tässä tapauksessa syyt, ja tuollaisista rimoista saa aikaan niin taidetta kuin upeita käyttöesineitä. Vain mielikuvitus on rajana. Mainittakoon nyt vaikka nykyisin erittäin suositut lipastot ja muut kalusteet, jotka on tehty vanhoista latojen seinälaudoista tai vastaavasta elämää nähneestä puusta.
Rimajäte on aikanaan tehokkaasti hyötykäytetty lietteisen pehmeän maaperän tukevoittamiseen. Nyt kun tätä tarvetta ei enää ole, voi tavaran uusiokäyttää ja kierrättää nykyaikaan sopivalla tavalla. Mistään ongelmajätteestä tuskin on kyse? Tai ainakaan enää on, jos puutavara on lionnut matalassa vedessä yli viisi vuosikymmentä, on vesi syvähuuhdellut puun ja UV-säteily hoitanut hommansa tehokkaasti.
Puutavara saattaa osin olla niinkin vanhaa, että on jo museoviraston omaisuutta, aivan niinkuin soista ja vesistöistä löytyneet yksipuiset soutuveneet tai haaksirikkoutuneet laivat.
Halikon kunta lienee aikanaan puhdistanut maaperän, mutta tässähän ei ole kyse ”maaperästä” vaan puutavarasta ja vesialueesta, joten mistään ”tontista” ei tässä tapauksessa voi olla kyse. Toki muistan lapsuudestani, että tällä niin sanotulla rimabrykillä oli tolppien varassa seisovia rakennuksia, joissa me lapsena seikkailimme. Pojat kuulemma matalan veden aikaan jopa kahlasivat sinne, mutta minä kävin siellä vain kaverin veneen kyydissä.
Kloorifenolin, dioksiinin, furaalin ja öljyn vaikutus lienee siivittänyt minut tähänkin kommenttiin.
Mutta se, että kunnan johtavat virkamiehet eivät aikanaan ole tienneet, mitä pinnan alla on, tuntuu kyllä uskomattomalta – kaikkihan sen ovat tienneet! Kertoisiko tämä jotain hallinnostamme, vai onko kyseessä puhtaasti henkilökohtainen ongelma?
Ilmoita asiaton viesti
Kuvan kera:
http://www.sss.fi/2016/10/matala-vesi-paljasti-jat…
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Onhan tuossa!
On näytettävää ja ihmeteltävää!
Ja oikein arvotavaraa niinkuin Outi tuossa toteaa!
Salo -city voisi pistää noista jätteistä vaikka rahoiks?
Miten olisi euro per lauta?
Ilmoita asiaton viesti
Outin ihmettelyyn, etteivätkö kunnan johtavat virkamiehet ole aikanaan tienneet, mitä pinnan alla on, yhdyn täysin.
Parhaillaan tehtävä ohikulkutie lilluu savisella pellolla. Kyllä siinä vaan on menty metriä syvemmälle.
http://www.sss.fi/2015/10/ohikulkutien-pohjustus-l…
Ilmoita asiaton viesti
Onkohan näitä tällaisia ”lautakasoja” tai muita veden alta paljastumisia muuallakin päin Suomea?
Merenpintahan on alhaalla kautta koko rannikon!
Ilmoita asiaton viesti
Ihan vastaavia ei taida olla? Mutta tapaus on sinänsä mielenkiintoinen kun vertaa sitä muihin ajalleen tyypillisiin tehdasprojekteihin. Edelleen kukoistava esimerkki 1880-luvun puunjalostuslaitoksista lienee Unesco:n maailmanperintökohteeksi valittu Verla, jossa toki valmistettiin puuhioketta ja pahvia. Perinteiselle harmaapaperille on muuten vieläkin kysyntää.
http://www.verla.fi/
Ilmoita asiaton viesti