Juosten kustu!

Minä ja muistiinpanot!

Sote -uudistus, sote -uudistus ja kolmas kerta: sote -uudistus !

Eilen istuin päättäjille järjestetyssä maakunta- ja soteuudistus -infotilaisuudessa. Ja kun illalla myöhään avasin telkkarin, niin tulihan sitä sieltäkin. Puolueiden puheenjohtajat yrittivät näyttää, että kyllä hekin tästä nyt jotain tietävät!

Eivätpä kovin hyvin tienneet! Ei edes pääministeri itse!

Salolaisille päättäjille järjestetyssä tilaisuudessa saimme maakunta- ja soteuudistuksen kimpussa työtä tekevien muutosjohtajien Antti Parpon ja Laura Leppäsen viimeisimmät tiedot siitä, missä pisteessä Varsinais-Suomessa ollaan, millaisesta muutoksesta on kysymys, miten on edetty ja mitä vielä edessä.

Kyllä pikkusen tuli olo kuin olisi huutokaupassa istunut, huutokaupassa, jossa meklari aikansa MaSo -himmeliä (huomannet, että annoin uuden nimen maakunta- ja soteuudistukselle) kaupiteltuaan kopautti nuijalla pöytään ja totesi, jotta anti nyt mennä vaan, vähän tuo respottaa, eikä hintakaan ole kohdallaan, mutta voihan tuota uusi omistaja tulevaisuudessa paikata.

Eilinen paikallislehtemme kertoi sekin MaSo -tulevasta. Ministeri Rehula patisti kuntapäättäjiä sote -pöytään. Lehden sisäsivuilla se vasta uutinen oli: ”Samaan pöytään miettimään, miten uudistus juostaan kasaan!”

Minä olen sen verran kauan seurannut sosiaali- ja terveystointa, sen muutoksia ja muutosten yrityksiä, että kun nyt tätä viimeisintä uudistushässäkkää seuraan, niin en muuta voi ajatella kuin, että ei tähän nyt ministeri Rehulan sanoja voi käyttää, että tätä juostaan kasaan, kyllä tämä on minun mielestäni juosten kustu koko juttu!

Työssäoloni (yli 40 v. kolmen kunnan vanhainkotikuntayhtymän johtajana) aikana olen mankelin läpi vedetty mm. seuraavissa muutoksissa: vuonna 1984 valtionapujen tasaus, ts. VALTAVA , vuonna 1993 valtionosuudet siirrettiin suoraan kunnille, sitten sosiaali- ja terveystointa yhdistettin ja nimeksi tuli vuona 1991 sosiaali- ja terveyshallitus. Se oli lyhyt muutos se, sillä jo seuraavana vuonna em. hallitus lakkautettiin ja iso osa tehtävistä siirrettiin sosiaali- ja terveysministeriölle sekä lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastoille. Suunnittelu- ja kehittämistoimintaa varten perustettin STAKES, jne. Eli kyllä on ”rojekteja” ja muutoksia riittänyt.

Jokainen hallitus yrittää jotain. Ja lupailee! Kataisen hallitus yritti Sipilää ennen. Ei vaan päästy kunta- eikä soteuudistuksen kanssa maaliin, vaikka kuinka tohkattiin!

Ei siis mitään uutta auringon alla, jos ja kun hallitukset uudistuksia puuhastelevat, mutta! Kyllä tämä viimeisin muutos tulee olemaan sellainen, että jos sitä väkisin käytäntöön runnotaan, niin oppivuodet kaiken toimivaksi saamiseen tulevat olemaan pitkät. Ja pahat! Paljon pahemmat kuin mitä nyt Kelan murheet toimentulotukiasioitten hoitamisessa.

Mitä vielä nousi mieleen eilisestä? No ainakin se, että jos MaSo -himmeli toteutuu, niin ei ole enää potilaita. Se sana poistuu! Luit oikein! Me kaikki tämän maan kansalaiset olemme tulevassa maakunnassa (jos se sieltä nyt väkisin tulla rynnistää) sote -tarpeissamme asiakkaita. Jos tauti tai mikä tahansa sosiaali- tai terveydenhuollon tarve meitä yllättää, niin me menemme ensin kiltisti valitsemaamme sote -keskukseen. Sieltä sitten meidät ohjataan eteenpäin. Mihin, miten, kuinka nopeasti ym. siinä sitä hiomista tai hiostamista vielä riittääkiin.

Sanon uudemman kerran, jotta ei tämä uudistus etene päättäjien toimesta juoksemalla kasaan, vaan kyllä tästä tulee juosten kustu juttu! 

Anteeks vaan arvoisa hallitus: se on sitä jo nyt!