Saavutettavuus ja yhdenvertaisuus
Melkoista menoa. Suomi saa ihan itse päättää, miten alkoholilakinsa kanssa toimii. Tänään on taas ollut sen suhteen näytön paikka. EU ei tässä asiassa meitä määrää eikä patista, ei myöskään suojele. Mutta tässä seuraavassa asiassa se suojelee vai mitä tästä direktiivistä pitäisi ajatella?
Saavutettavuusdirektiivillä halutaan taata ihmisten yhdenvertaisuus digitaalisessa yhteiskunnassa. Saavutettavuusdirektiivin tavoitteena on:
. edistää kaikkien mahdollisuutta toimia täysivertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa
. luoda yhdenmukaiset minimitason vaatimukset julkisen hallinnon verkkopalveluiden saavutettavuudelle
. parantaa digitaalisten palveluiden laatua.
Ei ole paljon aikaa siitä, kun jossain viuhahti uutinen, että Suomessa olisi 65 vuotta täyttäneitä digisyrjäytyneitä n. puoli miljoonaa. Mites EU:n direktiivi heidät tavoittaa?
Tästä direktiivin hehkutuksesta "Saavutettavuus kuuluu olennaisena osana suunnittele kaikille -periaatteeseen. Sen tavoitteena on varmistaa kaikille käyttäjille tasavertaiset mahdollisuudet käyttää palveluita riippumatta käyttäjän kuulo- tai näkökyvystä, motorisista vaikeuksista tai muista toimintarajoitteista. Saavutettavat verkkopalvelut mukautuvat erilaisiin käyttötarpeisiin ja erilaisiin käyttäjiin. Palvelusuunnittelussa tulee huomioida erilaiset käyttäjät ja käyttötilanteet sekä erilaiset päätelaitteet " puuttuu täysin se, miten toimitaan kansalaisen kanssa, jolla ei nettiyhteyttä ole. Ei ole sellaista edes suunnitelmissa. Miten heidän saavutettavuutensa ja yhdenvertaisuutensa hoidetaan?
Suomi.fi-verkkopalveluakin työnnetään käytettäväksi aivan liian nopeaan tahtiin.
Pörrää päässäni vielä yks ihmetys?
Mitä sitten tapahtuu, mitä tehdään, miten toimitaan, kun joku päivä tulee sellaiset myrskyt tai jotain muuta katastroofia, että meiltä menee sähköt päältä pois?
Mistä sitä kaikkea katso-netti-piste-fi -infoa silloin haetaan?
Välillä parutaan jo muutaman tunnin katkosta.
Ilmoita asiaton viesti
Palvelujen epäinhimillistäminen (=digitalisaatio) on nyt kovasti muotia. Pankistakaan ei saa enää rahaa, kun ovat epäinhimillistäneet palvelun, esimerkkinä.
Ilmoita asiaton viesti
Eilen kävin 80 -vuotissynttäreillä. Syntymäpäiväänsä viettävä on fiksu kun mikä, mutta nettiä hänellä ei ole, eikä tule!
Sähkökatkoksen hän kyllä kestää. Tupa ei kylmene, sillä hänellä on komea takkauuni ja pihalla näytti olevan iso pino klapeja!
Ilmoita asiaton viesti
Näin on, kyllä iäkkäät ihmiset fiksuja ovat. heitä täytyy vaan innostaa pääsemään alkuun, noin vaikka harrastuksena. Jos heitä opastaa alkuun käyttöjärjestelmän sorkkimiseen niin saa sitten käydä eheyttämässä konetta. 2000 luvulla tuli jonkin verran kierrettyä ikäihmisten kotona lähinnä juuri koneen eheytystä, sovellusten asennusta ja sähköpostin luomista. Ajurit koneelle oli aika tyypillisiä asioita. Ja tietysti noin kaikki ilmaisohjelmat ja niiden rekisteröinti (jos oli pakollinen).
Se oli vielä sitä aikaa kun käyttöjärjestelmän tiedostot eivät olleet niin massiivisia.
Hyvää ja rauhaisaa Joulua
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos ja kyllä.
Tämän päivän iäkkäät ne vasta fiksuja ovatkin. Ja jos on PeriKuntaa, tarkoitan lapsenlapsia, sellaisia kouluikäisiä, niin ne vasta hyviä ovat. Osaavat auttaa ilman mitään käyttöohjeita, jos Mammalla tai Pappalla on esim. kännykkä tai kameran asetukset sekaisin.
Mutta: kyllä tässä maassa vielä on todella mittava joukko ihmisiä, joilla nettiyhteyttä ei ole, eikä sitä myöskään tule. Ei enää. Vaikka pää vielä sen opettelun kestäisikin, niin he eivät nettiä edes halua.
80 -vuotissynttäreillä kun 14.12.2017 istuin, niin samassa kaffeepöydässä istui päiväänsä juhlivaakin vanhempia ihmisiä. Ja netittömiä. Ja kun tätä nettielämää nykyään niin eletään (katso-netti-piste-fi), niin kyllä se pöytäkeskustelussakin esiin tuli. Että mihin tämä kaikki oikein johtaa? Ja sit se, että mitäs todella tehdään, kun joku päivä on enemmän kuin yhden päivän sähkökatkos? Millaiset ovat varasuunnitelmat tiedon saantiin, kun netti piste fi on täysin pimee?
Ilmoita asiaton viesti
”Saavutettavuusdirektiivin kansallinen toimeenpano kuuluu valtiovarainministeriön vastuulle. Toimeenpanon työryhmä on asetettu 31.1.2017.”
Noin informoidaan.
Mutta saa sitä tavallinen kansalainenkin informoida. Minä meinaan tuupata tämän puheenvuoroni po. asiasta lisätietoja antavalle erityisasiantuntija Markukselle.
Tässä nyt joku päivä! Ennen joulua kuitenkin..
Ilmoita asiaton viesti
Digitalisaatio on levinnyt kaikkialle yhteiskuntaan kulovalkean tavoin. Mm. pankit opastavat ihmisiä verkkopalvelujen käyttöön. Muita vaihtoehtoja ei juurikaan esitetä eikä suvaita. Mutta läheskään kaikilla ei ole mahdollisuuksia, halua tai muuten eivät ole kiinnostuneita ottamaan sähköisiä palveluja käyttöön. Miksi tämä olisi pakko?
Minusta on lähdettävä siitä, että se joka palvelun tarjoaa, on otettava huomioon nämä ns. digisyrjäytyneet, heitä kun on ja tulee aina olemaan, siten että heille tarjotaan muuta palvelua, eikä niin, että yhteiskunnassa kaikki pakotetaan digitalisaation piiriin.
Tässä on haaste, miten heitä nyt ja tulevaisuudessa tullaan palvelemaan tasavertaisesti muiden kanssa. Ei yhteiskunta voi olla sellainen, että kaikki kangistetaan samaan kaavaan, oli sitten halua tai ei.
Maailakin olisi paljon värikkäämpi ja kansalaiset onnellisempia, jos palveluja saisi ja kanssakäymistä viranomaisten välillä olisi ihan kasvotusten.
Ilmoita asiaton viesti
Samaa mieltä olen.
Ja niinkuin jo uhkailin, meinaan kyllä tuupata tämän puheenvuoroni po. asiasta lisätietoja antavalle erityisasiantuntija Markukselle, herralle, joka löytyy tämän linkin takaa:
http://vm.fi/saavutettavuusdirektiivi
Ilmoita asiaton viesti
Melkein syrjäytyneeksi koin itsenikin illansuussa. Tietokonetta käytän (tämä tällä sivustolla esiintyminen sen jo kertookin) ja jonkunsortin älypuhelinkin käytössäni on, vaikken siitä tykkääkään.
Illansuussa kävin salolaisessa apteeksissa.
VoiVoi sentäs kun se ilmoittautuminenkin reseptilääkkeensä saamiseksi on tehty olevinas hianoks!
Selvää tai yksinkertaista se ei ole.
Ei minun mielestäni.
Minä läpäisin itseni jonotuslapun saajaksi, kun kuittasin, jotta ohita tunnistettavuus tai mitä siinä nyt infona seisoikaan.
Ei siinä edellisellä kerralla apteekissa käydessäni semmosta ilmoittautumista, jonolapun saamista ollut kuin tänään.
Kone näytti samalta, mutta tekstiä oli tullut lisää!
Kotimatkalla mietin, että mites siitä jonolapun saamisesta selviytyy mummo, joka ei ole moiseen ilmoittaumiskoneeseen tottunut? Terveyskeskuksessakin on samantapaista. Ja hammaslääkärin vastaanotolle mennessä. Huhhuh!
Ilmoita asiaton viesti