mikä perjantai?
Perjantai ja kolmastoista päivä!
Onneksi ollaan ja eletään jo tätä vaihetta päivää tai iltaa ennemminkin. Voiton puolella, kun ei ole mitään ikävää eikä hullua sattunut tai mitä sitä nyt tämmöseen päivään ennustetaankin kuuluvan tai liittyvän. En tiedä. Onneksi en ole mikään hirveä säikky enkä kolmastoistapäiväperjantai -pelkääjäkään.
Mutta känkkäränkkä minuun kyllä iski. Äsken.
Mikä siinä on, että toisaalla höösätään hyvistä käytännöistä, mutta toisaalla ei kukaan välitä, että huonojakin käytäntöjä on. Miksei niitäkin voisi kartottaa ja näkyvästi julkaista? Malliksi, että älkää nyt ainakaan näin tehkö. Lopetettaisiin semmoset jutut, jotka eivät toimi eikä niin, että aina vaan jatketaan ja jatketaan vaikka väkisin. Paikataan ja parsitaan ihan niinkuin nyt tätä PARAS -puitelakia.
Miksei voida tunnustaa, että Paras -hankkeelta on parasta-ennen-päivämäärä kulunut umpeen? Miksei voida tunnustaa, että se on kulunut umpeen jo aikoja sitten?
Tässä edellisestä blogistani yhden kommentoijan ajatuksia:
PARAS-hanketta ei olisi pitänyt koskaan edes aloittaa ja mitä pikemmin se lopetetaan, sitä parempi suomalaisten julkisten palvelujen käyttäjien kannalta.
..
Varsinkin PARAS-hankkeeseen kuuluvat teennäiset kuntaliitokset ovat haitallisia. Kuntiahan pitäisi olla päinvastoin nykyistä enemmän, koska pienessä, sopivan alueen kattavassa kunnassa osataan parhaiten päättää sen alueen käytännön asioista. Toisin sanoen sellaisissa yksiköissä toimii lähidemokratia parhaimmillaan.
Aivan eri asia on esimerkiksi sairaaloiden ylläpitäminen suuremman alueen väestön voimin yhteistyönä. Samoin hallinnon rutiineja, kuten usein esimerkkinä mainittu kunnan työntekijöiden palkanlaskenta, voidaan aivan hyvin toteuttaa monen pienen tai suuren kunnan yhteisenä toimintona, jos halutaan. Periaate tulisi kuitenkin olla käytännönläheisesti ja yksinkertaisesti, että jos yhdessä kunnassa pystytään maksamaan oman palkanlaskijan kulut ja sellaiselle työntekijälle on todellinen tarve, siihen kuntaan pestataan oma palkanlaskija. Jos naapurikunnissa halutaan järjestää sama toiminto kimpassa, siellä tehdään niin.
Aivan päätöntä on pakkoliittää myös positiivista tulosta tekeviä pieniä kuntia 20.000 asukkaan maantieteellisiksi suurkunniksi. Niissähän julkiset palvelut keskitetään jollakin aikavälillä väistämättä yhteen taajamaan ja niin terveyskeskukset kuin koulut lakkautetaan muista suurkunnan osista. Ainakin taksiliikenne täytyy silloin vapauttaa kilpailulle tai moninkertaistaa lupien määrä.
Kiitos vaan! Tuskin on ainut, joka näin ajattelee! Jotain helpotusta minunkin känkkäränkkääni..
Se on kyllä juuri noin, eli miksi korjata ehjää. Hyvin hoidetut pikkukunnat jatkakoon, kuten ennenkin. Mutta sitten sellaiset kunnat, joista ex-kuntaministeri Korhonen puhuu (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/229955…), ovat oma lukunsa. Jos veroprosentti tyritään huonolla taloudenpidolla piankin 25:een, eikö sellaisen voisi vaikka ihan kuntalaisten parhaaksi pakkoliittää oli se kunta minkä kokoinen tahansa?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvänen aika, onko nyt, tai siis eilen oli, 13. päivä ja perjantai.
Minulle kävi tänään, tai siis pe, niin että loppui autosta pensa kauppareissulla. Koskaan aiemmin ei ole niin käynyt. Ajattelin, että kyllä se vielä riittää…vaan kun tulin pirkka-kermajäätelön ym. kera autooni, ei se pru käynnistynyt. Piti soittaa ystävä apuun: ensin ne kauppatavarat kotiin ja sitten tankkausasemalle ostamaan kanisteri ja täyttämään se. Onneksi se käynnistyi kumminkin niillä pensoilla.
Nyt mie ymmärän, mitä tarkoittaa pe ja 13. päivä. Olen luullut ennen, että se on pelkkää taikauskoa ja humpuukia. Minulla on ollut auto jo 20 vuotta ja eka kertaa kävi noin.
Ilmoita asiaton viesti
Se kun on vaan kaikenlisäksi kokonaan unohdettu ihan tavallinen ihminen koko rumbassa…
Jos ihmisiä ajateltaisiin, kuntaliitokset jäisivät suurimmaksi osaksi tekemättä.
Ilmoita asiaton viesti
Se nyt vaan on niin, että kun joku ”fiksu” sanoo, että tää on hyvä, niin menepäs sanoon siihen, et ei oo, se on paha. Petri voi sanoo – se sopii, mut jos joku muu… niin site… hei haloo!
Ilmoita asiaton viesti
Mikä lauantai?
No ei ihan PARAS, mutta sinnepäin.
Tietsikan äärellä en tänään pahemmin istuskele enkä kyttää ilmestyykö tänne kommentteja. Ei niitä muutoinkaan pilvin pimein tule. Niitä kommentteja. Mutta en minä siitä hernettä nokkaani vedä. Aiheeni ovat pääsääntöisesti sellaiset, että eihän niitä ymmärrä sellainen, joka ei itse ole kunta-alan kanssa tekemisissä.
Mutta kiitos nyt tämän blogin tähänastisista.
Kiitos kaikille yhdessä ja yhteisesti.
..
Markku Huuskolle: Miks korjata ehjää?
Nyt tulee mieleen yks taloyhtiö. Siellä hallituksen Ladyt olivat päättäneet, että talon ikkunat uusitaan. Kaikki. Ulkopuolelta väri on ruskea ja sisältä valkoinen. Ei sitä niin kauhiasti paljon oltu valmisteltu. Se vaan oli tuotu yhtiökokoukseen ja vanhempi, talon alusta saakka talossa asunut omistajasakki jäi äänestyksessä häviölle. Olivat tietty surullisia. Kun sitten tuli se lopullinen yhtiökokous, jossa piti päättää asentajafirma ym. yksityiskohdat, niin kävikin niinpäin, että Ladyt jäivät toiseks. Vanhempi väki oli valpastunut ja saanut sopivan määrän valtakirjoja ja asiasta jotain ymmärtäviä avustajia mukaan kokoukseen. Onneksi näin. Eihän sitä todellakaan meinannut ymmärtää, että miksvarten kaikki olis pitänyt uusia. Osa ikkunoista oli lasitettujen parvekkeiden suojassa + ovet. Ihan olivat kuin uudet. Miksvarten olis pitänyt repiä käyttökelpoinen, ehjä, hyvä pois? Siksvarten, että piti olla sisältä valkoinen! Ulkoa ruskea, sisältä valkoinen. Vähän niinkuin PARAS -hanke. Värit vaan ovat erit.
..
M Heikalle: Noinko kävi? No, ens kerralla kun tulee perjantai ja 13 päivä, niin ota varakanisteri autos takakonttiin. Ihan vaan varoiks!
..
Annelle: Aamulla vilkaisin meikäläiselle tulevaa Nykypäivä -lehteä. Meinas mennä kaffee väärään kurkkuun, kun siinä oli Elinkeinoelämän keskusliiton uuden toimitusjohtajan Mikko Pukkisen haastattelu ja otsake juttuun: Kuntien taistossa keskuskaupunki jää usein mopen osille. Mies on sitä mieltä, että sata kuntaa olis tänne SuomiLandiaan sopiva määrä! ”Katsotaan sen jälkeen, kuinka paljon siinä on liikaa. Mennään nyt ensin siihen sataan!” Voi kauhistus, sanon minä!
..
Nurmiselle: No Paras -hankkeelle ei ainakaan saa vastaan päristä!
..
Nyt pitää lähteä kauppareissulle. Huomenna on Marjatan -päivät. Pitää saada PARASta pöytään!
Ilmoita asiaton viesti
#1 Huusko: En usko, että hyödyllisin tapa korjata huonosti hoidettujen kuntien talous olisi niiden liittäminen naapurikuntiin.
Varsinkin niillä seuduilla, joissa kuntatalouden hoitaminen on erityisen hankalaa väestörakenteesta ja/tai työttömyydestä johtuen, liitos tarkoittaisi monen köyhän kunnan yhdistämistä yhdeksi suuremmaksi, mutta edelleen köyhäksi kunnaksi. Aivan sama kuin jos kolme yli varojensa elävää avioparia perustaa yhteisen kommuunin: silloinhan tuloksena on vain kommuuni, jossa tulot ovat edelleen pienemmät kuin menot.
Paljon pakkoliitoksia paremmalta vaihtoehdolta tuntuu huonosti pärjäävän kunnan talouden tervehdyttäminen vaikka valtion painostuksella.
90-luvullahan Karkkilan kaupunki tuli kuuluisaksi taloutensa rapakunnosta. Silloin säädettiin laki, jonka nojalla valtio saattoi tukea määräaikaisesti kriisikuntaa sekä pankkilainan korkotuella että valtion matalakorkoisella lainalla. Niitä myönnettiin vain sillä ehdolla, että kunnassa tehtiin talouden vakauttamissuunnitelma, valtuusto hyväksyi sen ja sitä myös noudatettiin. Melko pitkälti vastaava systeemi pienessä mittakaavassa kuin tämän vuoden Kreikan tukijärjestely.
Valtio ei kuitenkaan menettänyt maksamaansa korkotukea, vaan kunnan oli maksettava tuki takaisin valtiolle yhtenä eränä vuoden kuluttua lainan viimeisen erän takaisinmaksusta. Järjestely ei siis rasittanut valtiontaloutta pitkällä aikavälillä.
Määräaikaisen lain voimassaolo umpeutui vuoden 2001 lopussa, mutta mikään ei estä vastaavan ja ehkä paremmankin säätämistä uudelleen. Laissa kuvaillaan 11 §:stä lähtien kuntaselvitys, joka ei tekisi pahaa huonosti hoidetuille kunnille nytkään:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940658
P.S. Karkkilan veroprosentti on tänä vuonna 20,25 % – ei hyvä, mutta ei myöskään korkeimmasta päästä. Asukasluku on ”vain” 9.227.
Ilmoita asiaton viesti
Erittäin hyvä pointti tuo Karkkila. Todellakin, kriisikaupunki on kannustettu panemaan itsensä kuntoon. Siellähän on nykyisin alempi vero-% kuin meillä Siuntiossa, puhumattakaan kuntaliitoskukkasesta Raaseporista.
http://yle.fi/alueet/helsinki/uusimaa/2009/11/vero…
Tuo ”Karkkilan mallihan” voikin toimia paremmin kuin Paras-hanke.
Ilmoita asiaton viesti
Millaisia mahtavat olla pienkuntien asukasmäärät ja ikäjakaumat noin 10 – 15 vuoden päästä??? Miten ja kenen tekeminä ja maksamina ko. palvelut tuotetaan?
Ilmoita asiaton viesti
PARAS saattaa olla parempi kuin huonoin, mutta sekin on suhteellista ja usein arvottajasta kiinni. Suuri ei ole kaunista, mutta pieni useasti on. Demokratian nimissä, viimeistään nyt vaalien lähestyessä tulisi keskustella aiheista, joilla on merkitystä.
Lähidemokratia ja sen toteutuminen ei yksinomaan valtio/kunta työnjaon näkökulmasta olkoon yksi aiheista. Vaalilaki ja sen uusiminen niin, että orastavat uudetkin näkökulmat, puolueet tai niihin rinnastettavat yhteisöt voisivat osallistua ja haastaa nykyiset vallanjaon ja poliittistaloudellisen tuen sementoineet puolueet uusiutumaan lähtökohtaisesti samalta viivalta.
Kaikki puhuvat hyvinvointiyhteiskunnasta, kukaan ei ole sitä määritellyt. Siis olkoon toisena vaaliaiheena hyvinvointiyhteiskunnan määrittely rinnastettuna nykymenoon. Siis mikä pelaa, älköön sitä alas ammuta, mutta mikä ei vastaa tavoitteita niin puhuttakoon tavoitteista, mutta vastuullisesti huomioiden myös rahoitus.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kommenteista.
Kyllä olis maalaisjärjellä ja taskulaskimella käyttöä.
Käyttäjät = meidän päättäjämme ovat vissiin hukanneet nuo molemmat.
Tämä seuraava linkitys ei ole mikään Paras -hankkeeseen liittyvä
”Talotehdas narahti – myi taloja vaikka tiesi homeesta”
http://www.uusisuomi.fi/raha/99253-al-talotehdas-narahti-%E2%80%93-myi-taloja-vaikka-tiesi-homeesta
mutta voisis vaik olla. Vaihtaa vaan sanoja. Paras -hanke narahti, mutta sama sen on väliä. Jatketaan vaan. Vaikka tiedetään ongelmista!
On tämä kummallinen maa. Tämä SuomiLandia.
Ilmoita asiaton viesti
Kunta ei ole tuotantolaitos. Se ei tee tulosta. Se kerää veroja peittääkseen kulunsa. Jos rahaa jää yli, asukkaita on yliverotettu. Ei siis ole kysymys hyvin hoidetusta kunnasta. Kuntakokoja arvioitaessa tulee katsoa riittävän suuri ja homogeeninen populaatio, jolle palvelujen kustantaminen ei muodostu ylivoimaiseksi rasitteeksi. Sopiva populaation määrä on 150000 – 200000. Haja-asutusalueilla suurempi, koska väestö on paikoitellen ikääntynyttä ja/tai sairasta. Kunnallinen itsehallinto on kallis ja typerä jäänne demokratiaa edeltävältä ajalta.
Ilmoita asiaton viesti
Kuntaliitoksia ei velvoitettu tekemään yli 20 tuhannen rajan ylittäneiden puolueiden. Pienistä kunnista pyrittiin saamaan tuon 20 tuhannen henkilön yhtymiä, joilla saattaisi olla mahdollisuus selviytyä tulevista haasteista. Kaikkialla ihmiset vanhentuvat, sotien seurauksena syntyneet suuret ikäluokat juoksevat vapaalle so. eläkkeelle. Useimmilla on työeläke ja omistuskodit. He maksavat veroja kotikunnalleen ja tuovat rahaa palvelujen käyttäjinä. He eivät ole mikään pelättävä mörkö. Maan hallitusvallan julkistaman periaatteen vastaisena on esim. Lahden halu saada 25 tuhannen asukkaan Heinola maksamaan velkojaan. Heinolassa velkaa asukasta kohden 250€ ja Lahdessa yli 700€. Heinolalla on suuri sähköyhtiön myynnin rahasalkku, jonka yhdysmies Soininvaara, mitään päätäntävaltaa omaamatta, lupasi Lahdelle. Heinolassa on nousemassa kansanliike vastustamaan liitosta. Pohjoisessa on rikottu samaa periaatetta tekemällä kuntaliitoksin pakollisia kasvukeskuksia Oulusta ja Kajaanista. Viimemainittu on ns. Kainuun mallin veturi, propakoimalla kustannusten säästöjä, työpaikkoja -etc. Nyt on käynyt ilmi, että kaikilla hallinnon aloilla on tullut viime vuonna 5 % menojen kohoaminen. Siellä mietitään, mihin oksaan nyt hirttäydytään. Eikun veroja korottamaan. Muuan kunta ei lähtenyt mukaan, vaikka sille on tulossa koulukeskuksen homevaurioiden vuoksi koulukeskuksen rakentaminen ja 5 tuhannen € /kuntalainen velka. He aikovat pystyttää Oulun ja Kainuun väliin omaleimaisen kuntaliitoksen, jossa on vetovoimaa ja talous kohoaa montusta kuusen latvaan.
Ilmoita asiaton viesti
#11 (IKD): Olen samaa mieltä siitä, että kunta ei tosiaan ole voittoa tavoitteleva yritys, mutta kyllä sitä voi ajatella suurena palveluiden tuotantolaitoksena.
Kunta ei tuota jakokelpoista voittoa kuten yritykset, mutta kunnan on tuotettava useimpina vuosina ylijäämää, kun vähennetään vuosituloista vuoden käyttömenot. Ylijäämää tarvitaan ajoittaisten suurten investointien omarahoitusosuuteen investoinnin toteutusvuosina.
Olen eri mieltä käsityksestäsi, että kunnan ihanteellinen koko olisi 150.000 – 200.000 asukasta. Erilaisten palvelujen tuottamisessa tarvitaan erilaisia väestöpohjia: alakoulu voi toimia joissakin oloissa taloudeltaan järkevästi jopa alueella, jonka asukasmäärä on alle tuhat, mutta sydän- tai aivoleikkauksia tekevä sairaala tarvitsee rahoittajiksi muutamia satoja tuhansia asukkaita. Siksi juuri sairaaloiden toiminta on vuosikymmenien ajan toteutettu niin, että suurehkon alueen kunnat ovat ostaneet sairaalapalvelut saman sairaalan ylläpitäjältä omien tarpeidensa mukaan. Sairaalan ympärille ei tietenkään tarvitse perustaa sen käyttäjistä muodostuvaa kuntaa, koska sairaala ei tuota muita kuin sairaalapalveluja.
Peruskunnan koko on muissa Euroopan maissa yleensä pienempi kuin Suomessa. Esimerkiksi Saksassa, jonka pinta-ala on melko tarkalleen sama kuin Suomen, mutta väestömäärä 81,9 miljoonaa, oli tämän vuoden huhtikuussa 11.512 kuntaa ja kunnan keskimääräinen asukasluku vähän yli 7.000, kun se Suomessa on noin 15.500. Väkilukuun suhteuttaen Suomessa pitäisi siis olla 745 kuntaa, kun niitä oli vuoden alussa vain 342, jos haluttaisiin päästä yhtä käytännölliseen kuntakokoon. Ruotsissa keskimääräinen kuntakoko on selvästi suurempi kuin Suomessa, mutta siellä onkin jo vuosia sitten aloitettu kuntien pilkkominen pienemmiksi, jotta niiden toiminta tehostuisi ja lähidemokratia parantuisi.
MH: Iltani meni teatterin merkeissä ( West Side Story Turussa), joten tämä blogiosastolle vilkuilu oli katkolla.
..
Jos Ruotsissa kelataan takaisinpäin: kuntia taas pienemmiksi, niin kuinka kauan se oikein kestää, että tämä tieto ja pienennösperusteet kiirivät meikäläisten päättäjien korviin?
Miten ihmeessä tämä Suomen touhu on näin takkuista?
Ilmoita asiaton viesti
Maissa missä kuntakoot ovat pienempiä, myös kuntien rooli palvelutuottajana ja perusturvan takaajana on erilainen. On olemassa maita missä kunnan muodostaa kylä tai kortteli (10 – 200 asukasta). Näissä kunnalla ei ole veronkanto-oikeutta eikä mitään vastuuta palveluiden ja turvallisuuden takaajana. Niillä on ”pormestarit” ja ne toimivat edustuksellisesti ja yhdistyksenomaisesti.
Kuten kaikki tietävät, pinen kunnan talous romahtaa kun tulee enemmän kuin yksi erityishoitoa vaativa sairaustapaus. Vaativa hoito voi viedä jopa miljoona euroa vuodessa! Vain riittävän suuri väestöpohja (yhteiskunta) jakaa kollektiivisen vastuun oikeudenmukaisesti.
Ilmoita asiaton viesti