illan varjoon himmeään..

Tiedän monta mummoa, monta vaaria, jotka hoitavat lapsenlapsiaan.
Hoitavat iltaisin ja viikonloppuisin.

Miksvarten?
Siks, että lasten vanhemmat tulevat, menevät ja harrastavat. Heillä on iltaisin ja viikonloppuisin kiire.

Päivisin heidän lapsensa ovat joko koulussa tai päiväkodissa. Itse he ovat töissä.

Kotona käydään vain kääntymässä tai kirjoittamassa nimiä eropapereihin, jonka jälkeen mummoilla ja vaareilla on entistä kiiruumpi.

Ei siinä mummo eikä vaari kerkee dementoitua eikä kuolla, mutta sit, sitten kun se ”vanhuus” siihen mummoon, vaariin iskee, kun se iskee kunnolla ja kertaheitolla nilkkaan tai päähän, silloin on vitsit vähissä.

Siinä tilanteessa lapset ja lapsenlapset kyllä tietävät mitä mummolleen ja vaarilleen haluavat, tietävät tasan tarkkaan mitä tarttee tehdä.

Toivon, että tietävät.

Toivon, että he haluavat, tahtovat, vaativat hyvän hoidon.

Toivon, että he tahtovat hyvän hoitopaikan.

Ei mitään heitteillejättöä palvelutalon yksiön nurkassa. Ei mitään semmosta mitä tällä hetkellä kotipalveluksi kutsutaan!

Tuliko pahasti?
Ei tullut!
Tuskin tähänkään kovin moni reagoi!