Omaiset auttavat vanhuksia enemmän kuin kotipalvelu
Oman paikallislehtemme nettisivustolla näyttää olevan juttu vanhusten kotipalvelutilanteesta Tampereella. Kerrotaan, että noin joka kuudes kotona asuva 75 vuotta täyttänyt tarvitsisi enemmän apua arjesta selviämiseensä. Apua on kaivattu lähinnä siivoukseen ja kodin ulkopuolella liikkumiseen. Melkein puolet ikäihmisistä saa säännöllisesti apua omaisiltaan. Tampere -kysely kertoo, että kaupungin järjestämää kotipalvelun apua saa alle neljäsosa.
Omaiset auttavat vanhuksia enemmän kuin kotipalvelu
Pahalta tuntuu! Millainen mahtaa olla tilanne niiden vanhusten kohdalla, joilla ei ole omaisia lähellään? Millainen mahtaa olla tilanne, jos on yksin asuva ja muistamaton tai huonosti päivittäisistä toiminnoistaan selviävä ” rollalla sänkyyn ja just ja just pystyyn itse pääsevä” tapaus?
Toivottavasti omaiset hoksaavat sen, että ensi vuoden alusta lähtien he voivat oman omaisensa hilata esim. omaan kotikuntaansa.
Ja mites sitten suu pannaan?
Miten homma hoidetaan?
Miten se hoidetaan sekä lähettävässä kunnassa, joka maksaa mahdollisen hoidon että vastaanottavassa kunnassa, jonka pitää löytää ja järjestää omista rahkeistaan se vastaava hoito!
http://www.sss.fi/uutiset/162342.html
Ilmoita asiaton viesti
Muutamankin kerran olen törmännyt tapauksiin, jolloin ihminen ei kertakaikkisesti tule omin avuin kaikissa asioissa toimeen, eikä kukaan edes tiedä tilannetta. Asioiden ollessa oikeasti huonosti, moni ei itse osaa tai pysty hakemaan mitään apua. Kun sitten alkaa jelppimään, urakka on melkoinen.
Ilmoita asiaton viesti
20.9.2010 tv kakkosessa esitetty vanhusohjelma, päähenkilöinä Helmi ja Raili olivat aikamoiset arjen esimerkit, esimerkit siitä miten siellä kotona pärjätään. ”Aivot pitää olla!” Se oli Helmin viesti ja sanoma kotona pärjäämiseen. Ja vaikka olis ”aivojakin” niin kyllä se hankalaa ja rankkaa olemista on, jos olet just ja just jaloilles omin voimin pääsevä.
Ilmoita asiaton viesti