Monoliitille ja salonseutulaisille

Kiitos Monoliitti kommentista 9.10.2008 blogiini Salon seudun omaishoidosta. Kommenttisi oli niin monikysymyksinen, että vastaan ihan uudella blogilla.

Aloitan vastaamisen kommenttisi loppuosasta:

En ainakaan omasta mielestäni ole tyyppi, joka antaa kauniita lupauksia. Kun ilmoitan, että sydäntäni lähellä ovat vanhainkotielämä, työhyvinvointi ja omaishoitajan arki niin uskon, että niistä jotain tiedänkin. Ajattelen, että työvuosistasi ja -kokemuksestani    ( 41 v) olisi nimenomaan näissä asioissa jotain hyötyä uudelle Salolle. Kaikkea Uuden Salon asioita en yritäkään hallita tai tietää. Tiukkaa ja tarkkaa rahankäyttöä kylläkin peräänkuulutan. Kautta linjan.

Politiikasta. En osaa mieltää itseäni politiikoksi. Enhän ole koskaan edes ollut jäsen missään puolueessa. Arvostan ihmisiä heidän ajatustensa pohjalta ja perusteella ja sellaisten ajatusten, jotka ovat myös omaa sydäntäni lähellä. En siinä tilanteessa ajattele, että pitäisi jotenkin politikoida.

Oma työpaikkani on ollut ei- politikoinnista hyvä esimerkki. Kolmen kunnan luottamushenkilöt ovat tulleet valtuutetuiksi poliittisin perustein, mutta sen jälkeen kun ovat tehtävänsä aloittaneet ovat kiitettävällä tarmolla keskittyneet yhdessä ja yhteisesti henkilöstön kanssa siihen, että kolme kuntaa on saanut mahdollisimman hyvää vanhusten vanhainkotihoitoa. Edullista, eikä laatuakaan ole lööpeissä moitittu.

Yritän aina ajatella asioita kokonaisuuksina ja mitä tahansa tehdäänkin, ensin haluan hahmottaa kuka tekee, mitä tekee ja mitä se maksaa ja vielä: jos menee, menisi pieleen mikä on se taho, joka voi asiaan puuttua, ts. kuka kontrolloi. Kaikkeen sellaiseen mitä halutaan, mitä tarvitaan, sellaiseen täytyy olla selkeät perusteet, olivat ne asiat sitten upouusia tai sellaisia, jotka pitäisi muuttaa. Siis aina sekä sanalliset että rahalliset perusteet ja kustannustietoutta, suoritehintoja esiin. Niitä olen itse harrastanut ja niitä olen nyt uuden Salon rakentamisessa kaivannut.

Minulla on lapsia ja lapsenlapsiakin. Koulumaailma tai päiväkotielämä ovat jollain lailla vielä muistissa. Mikään asiantuntija niissä en kuitenkaan kuvittele olevani. Jos jotain pitäisi sanoa koulujen luokka- tai päiväkotilaisten ryhmäkoosta, niitähän Sinä mm. kysyit, niin niihin vastaisin seuraavaa: Kuvittelisin, että koulussa yhdellä opettajalla 20 oppilasta olisi vielä ok tilanne, mutta siitä suurempaan ryhmään ottaisin mukaan yhden koulunkäyntiavustajan. Sitten nämä ihanat pikkuipanat: 15-20 pienelle lapselle toivoisin, että ainakin 2 lastentarhaopettajaa ja 1 lastenhoitaja olisi paikalla. Voi olla, että ajatukseni ovat ihan pielessä. Eikö tähän ole mitään valtakunnan tason minimi-maksimi -määräyksiä?

Veroprosentti. No siihen tiukkaa ja tarkkaa rahankäyttöä. Ei ilman perusteita mitä tahansa kotkotuksia. Uuden Salon taloushallinto hommiin vaan. Jakamaan kustannustietoutta niin usein ja niin paljon kuin uudet valtuutetut sitä pyytävät, välillä vähän pyytämättäkin.

Tarvitaanko kaupungintaloa? Tässä kohdin on pakko sanoa, että 100 prosenttisesti en tätä projektia ole seurannut. Lukenut olen ja päivitellyt kustannuksia. Taisi olla 15 miljoonaa. Eikä mitään mummon markkoja. Kaupungintalon rakentamista on jahkailtu ja kuhkailtu kyllästyttävän kauan. Kyllä joku pytinki uudelle Salolle tarvitaan, mutta prameutta en kaipaa. Olisipa jotain Salon kirjaston ja nykyisen kaupungintalon näköistä. Nyt voi tulla jollekin sellainen olo, että seuraavaksi alan mussuttaa siitä vaakunasta. No siitä en sano enempää mitä olen vaalikoneisiin vastannut. Piste kaupungintalollekin. Kustannusten kyl olisi syytä pysyä kasassa.

Salon niinkuin muidenkin kuntien, kaupunkien eri lautakunnat tekevät esityön siihen mitä valtuustot lopullisesti päättävät. Eri lautakuntiin valittanee ne, jotka asioista jotain tietävätkin. Tällaista vanhustyöhön liittyvää paikkaa minä itselleni ajattelin ja ajattelen. Kyllä minä jotain työhyvinvoinnista, työyhteisön toimivuudesta ja johtajuudestakin tiedän. 

Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea, mutta yksi asia ylitse muiden on pakko muistaa: Lopulliset päätökset pöytään nuijii aina valtuusto. Jos joku päätös on huono, peilin eteen marssii valtuusto. Uuden Salon kohdalla kun nyt mielettömän nopealla tahdilla halutaan uusi valtuusto päättämään järjestelytoimikunnan pitkin vuotta esivalmistelemat ja hyväksymät toimialajohtajaehdokkaiden laatikkoleikit, Salo -strategiat ja -visiot, on suuri vaara, että valtuusto joutuu hyväksymään asioita, joita sen ei pitäisi hyväksyä. Aikataulu on aivan liian piukka. Jälkeenpäin, kun erilaisia mokia aletaan korjata on turha syyttää lautakuntia tai järjestelytoimikuntalaisia tai toimialajohtajaehdokkaita. Kyllä siinä tilanteessa vastuun kantaa vain ja ainoastaan valtuusto. Valitettavasti. Eli jos pääsisin, joutuisin valtuustoon, olen tasan tarkkaan tietoinen siitä, että ” pyyhkeitäkin” saa, että ikäviäkin asioita joutuu ”päättämään”.

Omaishoidon blogiini oli ilmestynyt toinenkin kommentti: Jos todellista muutosta haluat, äänestä kirkkovene valtuustoon.

Missähän se tämmönen vene seilailee?