kuntauudistuksen uusimmat vaipat ja vaihtoväli
Kuntalehti no 15/2011 ja sen jutut!
Tänään postiluukkuun tipahtaneesta lehdestä ei tartte montaa sivua käännellä, kun jo tekee mieli pistää koko lehti syrjäään.
Ihan ensimmäiseksi pysähdyttää pääkirjoitus. Otsake on ”Mikä on vaippojen oikea vaihtoväli?”. Siis ei-hyvää! Yritin löytää kirjoitusta netin kautta, mutta en löytänyt. Sensijaan löytyi tämä, suhtkoht samaa asiaa kuin pääkirjoituksen kirjoittajaltakin: ”Kuntien talousongelmat syvenevät.”
Kukas niitä pohtii?
Niitä pohtii Arto Koski, tämä kuntauudistuksen projektipäällikkö.
Ja mitä tulee esiin?
Tulee mm. tätä:
” Miten käy hyvinvointijärjestelmämme? Paine on huolestuttavan kova. Miten käy kuntaperusteisen palvelujärjestelmän. Se on myös vaakalaudalla. Kolmas kysymys on, kuinka paljon meillä on halua siirtää talouden taakkaa tuleville sukupolville. Meidän pitää miettiä tehtäviä, rahoitusta, kuntarakennetta, palvelurakennetta ja yhteistyön tehostamista. Kysymys on, riittävätkö nekään..”
Valtiovarainministeriön tiedotustilaisuudessa tuo on julkistettu.
Mitähän ”lääkkehiä”, vastauksia valtionvarainministeriössä Koskelle annettiin?
http://www.kuntalehti.fi/Ajankohtaista/Kuntauutise…
Ilmoita asiaton viesti
Ja viel pitäis muita maailman maita auttaa!
Ilmoita asiaton viesti
Niin, siinäpä se. Kuka tai ketkä rahojamme rahtaavat maailman tuuliin? Tuohon jos jolta kulta saisi rehellisen vastauksen?
Ilmoita asiaton viesti
uusia suunnitelmia
uusia suunitelmia
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/118091-uusi-suunn…
Ilmoita asiaton viesti
Kuntien taloustilanne tosiaan on kiristymään päin, mutta merkittävin tähän suuntaan vaikuttava tekijä näyttäisi olevan se, että hallitus tarkoutuksella kiristää kuntien rahoitustilannetta uhkaillakseen kunnat liitoksiin. Tuo ei siis kelpaa perusteluksi kuntaliitoksille. Kuntaliitokset eivät taida mitään säästöjä tuoda, sillä peruspalveluiden tuottaminen on tilastijen mukaan yhtä kallista pienissä ja suurssa kunnissa.
Tuossa listassa kohta ”yhteistyön tehostamista” kiinnittää huomioni. Tähän asti hallitus on melko kategorisesti kieltänyt kuntien yhteistyön mahdollisuuden liitoksia korvaavana mahdollisuutena. Olisiko tuon maininnan myötä hallituksen linja jo pehmenemäsää ja murenemassa. Ei yhteistyötäkään säästösyistä tarvitse lisätä, koska se on toiminut jo ennenkin hyvin. Vähän tarvittujen palveluiden toteuttaminen yhdessä on ihan kiva tapa tehdä pikkusäästöjä.
Toivotaan siis, että hallituksen linja järkeistyy, ja kuntaliitosten perustelu säästöillä unohdetaan. Tuon lainauksenkin kuvaama paine kuntaliitoksiin on vain poliittista, ei taloudellista (jos ei lasketa taloudellista kiristystä poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi). Hyvinvointijärjestelmämme jatkuvuuden ja korkean tason takaamiseksi kuntaliitospolitiikka tulisi pikaisesti unohtaa. Kuntien kehittämisresurssit tulisi ohjata tämän hankkeen sijaan joihinkin tuloksia tuottaviin hankkeisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Viimeisin Kuntalehti on niin täynnä kuntaliitosjuttuja, ettei niitä yhtenä iltana ehdi lukea ja jos ehtiikin niin ei kyl pysty sulattelemaan.
..
Yhteistyön tehostaminen minunkin silmiini osui. Ja nyt menee ”muistikkuni” koetukselle, kun muistelen, puhuiko Arto Koski siitä jo tarkastuslautakuntalaisten koulutuspäivänä 16.9.2011.
Mies oli silloin ollut 10 päivää ministeri Virkkusen hommissa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä tieto on Kuntalehdestä:
”Jopa 30 kuntaa puuhaa kuntaliitosta
Kuntalehden keräämien tietojen mukaan noin 30 kuntaa neuvottelee tällä hetkellä kuntaliitoksesta tai tekee liitosselvitystä.”
http://www.kuntalehti.fi/Ajankohtaista/Kuntauutise…
Aktiivisinta liitoskeskustelu on Itä-Suomessa.
Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomen kaupunkiseuduilla neuvotteluinto on ollut laimeaa.
Ilmoita asiaton viesti
Edelleen Kuntalehdestä:
http://www.kuntalehti.fi/Ajankohtaista/Kuntauutise…
Urpilainen toivoo kuntakeskusteluun uusia näkokulmia
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) toivoo ajankohtaiseen kuntakeskusteluun analyyttisyyttä ja uusia näkökulmia.
– Kuntauudistus on julkisen talouden pidemmän ajan kestävyyden kärkihanke tällä vaalikaudella. Opposition lietsoman pelottelu- ja kapinaretoriikan sijaan tarvitsemme ketteryyttä ja valmiutta muutoksiin.
Urpilainen puhui keskiviikkona Salon kaupungintalon avajaisissa. Urpilaisen mukaan juuri Salo onkin edelläkävijä rakenteellisessa uudistustyössä, jonka koko Suomi viimeistään tällä vaalikaudella on kohtaamassa.
– Kuntauudistuksen tarve on koko Suomen ja suomalaisten hyvinvointipalvelujen turvaamisen kannalta kiistaton. Me tarvitsemme taloudellisesti kestäviä ja muutenkin vahvoja peruskuntia, jotka pystyvät kantamaan järjestämisvastuun palveluista. Tässä työssä olemme jo nyt myöhässä. Parempi on kuitenkin toimia myöhään kuin ei milloinkaan.
Urpilainen haluaa arvioida kuntaliitosten hyötyjä ajan kanssa. Niiden kustannushyödyt eivät aina ole välittömiä, mikä on tyypillistä rakenteellisille uudistuksille.
– Olen kuitenkin vakuuttunut, että pidemmällä aikavälillä kuntaliitokset ovat välineitä, joiden avulla kunnat voivat kestävällä tavalla sopeutua muutokseen.
(KL)
..
Samaa tekstiä oli paikallislehdessämme, mutta se kyllä sit jo poiki keskustelupalstalle kaupunkilaisten näkemyksiä ja ajatuksia:
Laitan linkin, mutta ilmoitan, että ei se joka hetki aukene ( en tiedä mikä on syy)
http://www.sss.fi/keskustelut/index.html?forumid=7…
Nämä näkemykset tällä hetkellä esillä:
Jutta ja kuntaliitos
Vastaus viestiin Salon Seudun Sanomat eilen klo. 19:56 [näytä]
Jutta Urpilainen kiitteli Saloa kuntaliitoksen edelläkävijäValtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) toivoo ajankohtaiseen kuntakeskusteluun uutta otetta ja analyyttisuutta.
Niinpä ! Tätä ajatusten valoa sitten kaikki demarit kuuliaisesti seuraavat. Eipä sillä ole suurtakaan väliä mitä liitoskunnissa tapahtuu, pääasia on, että tehdään niinkuin sanotaan. Vuonna 2008 tehdyistä kuntaliitoksista ei yhtäkään voida pitää onnistuneena. Jokainen liitos on korottanut asianomaisten kuntien veroprosenttia prosenttiyksikön verran ja jokaisen liitoskunnan velkataakka on noin kaksin -kolminkertaistunut näinkin lyhyessä ajassa. Ainakaan palvelujen parantamisesta reuna-alueilla ei kustannusten nousua voi syyttää,pikemminkin kaikki ” säästöt ” kohdistetaan näille alueille ( vrt Särkisalo-koti ) On se niin kivaa kun on aate ja punainen tupa
eilen klo. 19:56
Tiesikö
Urpilainen mitä syrjäkylillä on tapahtunut kuntaliitoksen jälkeen.Mitä mieltä ovat asukkaat laitakaupungilla?Kaikkea ei voi mitata rahassa.
eilen klo. 20:05
juu hyvä Jutta!
kyllä on hienosti onnistunut salo edelläkävijänä:
nokia lähtee salosta, kaikki kyläkoulut ja isommatkin suljettu, vanhustenhuolto kärsii, toimintatalot nuorille ja vanhoille kiinni, kaikki myyty ja varallisuus rankasti miinuksella ja kaikkia ”ketuttaa”.
juuri näin hyvä Jutta!
eilen klo. 21:30
todellinen edelläkävijä
Eivät ole taitanut Urpilaisen avustajat paljon taustatyötä tehdä kun ministeri noin kiittelee kuntaliitosta. Tai sitten myös demarienkin tavoitteena on maaseudun autioittaminen.
Salon kuntaliitoksen myötä kun kaikki palvelut ovat valuneet keskustan suuntaan. Nyt me pienet liitoskunnat maksamme Salon vastuutonta taloudenpitoa, yhteisövero ei ole muuttunut liitoskunnissa mihinkään vain ”vanhan” Salon yhteisövero on laskenut.
Hyvinä vuosina Salo sai mittavat yhteisöverotuotot ja kaikki rahat oli tuhlattava. olisi pitänyt ottaa mallia Norjan valtiosta joka säätiöi kaiken ylimääräisen, eikä vain tuhlaa tuhlaamisen ilosta.
Tietysti on helpompi saada itsensä uudesti valittua kaupunginvaltuustoon kun jakaa rahaa holtittomasti ympäriinsä. Nyt me entiset pienet kunnat maksamme tätä touhua korotettuina veroina ja lopetettavien palveluiden muodossa.
kirjoitti 24.11.2011 09:47
..
Huom. kirjoittajien nimet tai nimimerkit olen ”sensuroinut”
– näkyvät kyl linkissä
Ilmoita asiaton viesti
”julkisen talouden pidemmän ajan kestävyyden kärkihanke tällä vaalikaudella”
Huhhuh. Kuntaliitoksetko kestävyyden kärkihanke?
Muuten, aika varomatonta puhetta Salossa, missä tlanne ei ole kovin helppo. Ehkä poliitikot luottavat siihen, että kun tarpeeksi vakavana puhuu asiansa, niin ihmiset uskovat.
Ilmoita asiaton viesti
näinnäin juu:
”julkisen talouden pidemmän ajan kestävyyden kärkihanke tällä vaalikaudella”
ja kaik uskota! Totta kai!
..
Aina löytyy sanoja ja aina löytyy sanojia!
Kuka kulloinkin hallituksessa, kuka kulloinkin oppositiossa.
Sen mukaan mennään ja sen mukaan räksytetään.
Tämä puheenvuoro oli esillä Uudessa Suomessa 21.11.2011
Hallituksen kuntaremontti-innostus on vertaansa vailla
21.11.2011 16:55
Mirja Vehkaperä
Kotimaa
3 kommenttia .
Pääministeri Katainen hehkutti viikonloppuna kuntauudistushankkeen tarpeellisuutta ikääntyvässä Suomessa. Huoltosuhde, eli lasten ja vanhusten määrä verrattuna työikäisten määrään heikkenee tulevina vuosikymmeninä merkittävästi. Kokoomuksen mukaan lisääntyvä palveluiden tarve ja pienentyvät verotulot pakottavat hallituksen piirtämään kuntarajat uusiksi. Kuntaremontti näyttää olevan kokoomukselle pitkään odotettu hanke, sen verran hurmoksessa Katainen hankkeesta luennoi.
Huoltosuhteen heikkeneminen on tosiasia, sitä ei käy kiistäminen. Hallituksen ja keskustan erot tulevat esille siinä, mitkä ovat ne keinot, joilla huoltosuhteen heikkenemisen seurauksiin puututaan. Kuntaministeri Virkkusen mukaan virkamiestyöryhmältä valmistuu joulun välipäivinä pohjaesitys uudeksi kuntarakenteeksi. Hallitus on todennut vievänsä kuntauudistuksen läpi vaikka väkisin. Rakenteita siirtelemällä ei palveluja kuitenkaan pelasteta.
Keskustan mielestä palvelut turvataan parhaiten kuntien tiiviimmällä yhteistyöllä sekä uusilla keinoilla tuottaa palveluita ikääntyvässä Suomessa. Kuntarajoilla ei ole juurikaan tekemistä sen kanssa, miten kalliilla tai halvalla kunta palvelunsa tuottaa. Tutkitusti suuri kunta ei suoriudu palveluistaan pieniä kuntia tehokkaammin. Tämä tieto kuitenkin kaikuu kuuroille korville, niin tohinalla hallitus pinoaa kuntia yhteen.
http://mirjavehkapera.puheenvuoro.uusisuomi.fi/891…
..
HarmiHarmi ja noloa kansanedustaja Vehkaperälle.
Minä jätin tuohon kommentin ja olisin sen nyt tänne tuonut, mutta rouva kansanedustaja on sen poistanut.
Mitä siinä oli?
Jotain tämmöstä?
Milloin tämä kuntaliitostouhu alkoi?
Vastaus: Vanhasen hallituksen aikana.
Kuka oli kuntaministeri?
Vastaus Hannes Manninen.
Mikä puolue?
Vastaus: keskusta.
Ei se nyt sanasta sanaan noin ollut ( harmi etten ottanut talteen), mutta ideani oli muistuttaa, että ei tästä kuntaliitoskoheltamisesta nyt tätä hallitusta yksin tartte syyttää.
Nii! Että terveisiä vaan Haukiputaalle!!
..
Ilmoita asiaton viesti
Minunkin kommenttini karahti sensuuriin Mirja Vehkaperän blogissa. Se oli vastaus Reijo Tossavaisen kommenttiin. Laitan tuon kommentin tähän, kun Reijo Tossavaisen blogissa ei näyttänyt olevan sopivaa tähän asiaan liittyvää blogiartikkelia.
– – –
Kommenttini viestiin http://mirjavehkapera.puheenvuoro.uusisuomi.fi/891… :
– – –
Jos perussuomalaiset ja keskusta molemmat kannattavat kuntien yhteistyötä liitosten sijaan, niin ehkä voitte laittaa viestä paikallisille edustajillenne tänne Parkanoon / Kankaanpäähän / jämijärvelle päin, että herkeäisivät ajamasta tuota hallituksen kuntaliitosohjelmaa täällä.
Kannatettava ajatus sinänsä ottaa kuntien tuhoamissuunnitelman vastustaminen oppositiopuolueiden vaaliteemaksi. Valitettavasti monet teidänkin puolueidenne paikallispoliitikot ovat jo ottaneet hallituksen ajattelutavan omakseen.
– – –
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Juho!
Pannaan korvan taa!
Meinaan nämä kommenttisensuroijat!
Ei tuo Vehkaperä ainut ole!
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavasti vain meillä päin Pirkanmaalla/Satakunnassa kunnanisät ovat kovasti innoissaan kuntaliitoksen mahdollisuudesta (Jämjärvi, Kankaanpää, Parkano).
Ilmoita asiaton viesti
No toivottavasti laativat kunnon sopimukset, ettei tartte jälkeenpäin parkua.
Ilmoita asiaton viesti
muistissa on
” Muistin virkistämiseksi palautettakoon mieliin 70-luvulla keskustan johdolla aloitettu kuntaliitosasia joka kuivui heti kokoon kenttäväen vastustukseen ja valtionapujärjestelmän muuttamiseen kuntia suosivaksi”
Oman työpaikkani ( vanhainkoti) rakennushankekin tyssättiin ensimmäisen kerran vuonna 1968 ja perusteena oli mm. odotettavissa oleva kuntaliitos. Ja tulihan se: 1.1.2009-
Ilmoita asiaton viesti
Päivitys edellä mainitun kuntaliitoshankkeen tilanteesta. Mielipidekyselyn tulokset julkistettiin. Pitkä versio tuloksista pdf:änä linkin takana (http://www.kuntaliitos.fi/), lyhyt versio alla.
– Parkano: 80,0% liitosta vastaan, 20,0% puolesta. Asukkaita 6969. Kupongin palautti 38%
– Kankaanpää: 76,6% vastaan, 23,4% puolesta. Asukkaita 12130. Kupongin palautti 31%
– Jämijärvi: 41,4% vastaan, 58,6% puolesta. Asukkaita 2027. Kupongin palautti 23%
Kupongin keskeiseen, ehdotetua kuntaliitosta koskeavaan kysymykseen vastanneiden jakaumat olivat seuraavat. (Samat tulos kuin edellä, mutta tässä on jaa- ja ei-vastausten lisäksi mukana myös neutraali vastaus.)
– Parkano: 66,9% vastaan, 16,4% eos, 16,7% puolesta.
– Kankaanpää: 65,2% vastaan, 14,8% eos, 19,9% puolesta.
– Jämijärvi: 33,4% vastaan, 19,3% eos, 47,3% puolesta.
Kuten jo arvannette, kuntaliitoksesta kiinnostuneet poliitikot puhuvat jo siitä, että kyse oli vain mielipidetiedustelusta, pieni äänestysprosentti jättää päätöksenteon valtuutetuille, ja vain pieni osa kuntalaisista vastusti. Helmikuun kuudentena valtuustojen pitäisi päättää asiasta. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan valtiitettujen kommentteja tuloksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Pitääpä linkittää:
http://kalleisotalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/89502…
Ilmoita asiaton viesti
Näin mennään Somerolla, tällä nk. kapinakunnalla, joka ei vielä ole halunnut kuntaliitosnaimakauppoihin:
http://www.sss.fi/uutiset/281458.html
Somero rakentaa ensi
vuonna lähes Salon tahtiin
Salon Seudun Sanomat 25.11.2011 07:25:35
Somero laittaa ensi vuonna rahaa rakentamiseen lähes yhtä paljon kuin kuusi kertaa suurempi Salo. Vajaan 9 300 asukkaan Somero käyttää ensi vuonna investointeihin omaa rahaa 12,7 miljoonaa euroa, kun 56 000 asukkaan Salossa vastaava luku on 14,1 miljoonaa.
Someron investoinnit ovat ensi vuonna suuremmat kuin koskaan aiemmin. Kaupunki rakentaa valmiiksi yhdentoista miljoonan euron uimahallin ja aloittaa kymmenen miljoonaa euroa maksavan vanhusten palvelutalon laajennuksen. Lisäksi käynnistetään yläkoulun ja lukion tilojen saneerauksen suunnittelu. Kaksi vuotta kestävä kouluremontti on tarkoitus aloittaa vuonna 2013.
Someron kaupunginjohtaja Leo Haltsonen sanoo Somerolla olevan varaa suuriin investointeihin, koska kaupungilla on velkaa hyvin vähän. Lisäksi Somerolle on kertynyt viime vuosina ylijäämiä noin 20 miljoonaa euroa.
Rakentaminen ei kiristä somerolaisten verotusta. Kaupungin tuloveroprosentti on myös ensi vuonna 18,5, joka on Salon seudun alhaisin.
Ilmoita asiaton viesti