hölmölästä karannut ja kirkkotieltä eksynyt
Kuntakarttaehdotukset, selvitykset ja perustelut muutoksille on
kuntiin lähetetty.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/120004-tallaiset-jattikunnat-suomeen-%E2…
Nyt
me tavalliset kuntalaiset ihmettelemme mitä kuntaministeri Henna
Virkkunen ihan oikeasti tarkoittaa, kun hän mm. näin
informoi:”Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien
välisille
yhteistoimintarakenteille vähenee, mikä selkeyttää ja yksinkertaistaa
hallintoa ja vahvistaa paikallista demokratiaa”
http://www.hennavirkkunen.fi/tiedotteet/214-142-hallinto-ja-kuntaministe…
Minä kyl olen pudonnut ”kirkkoteitä kiitäneiltä hevosenrattailta” ajat sitten ja nyt olen hukannut jo navigointilaitteenikin.
Osaiskohan
joku valistaa miksvarten näin päin edetään? Ensin piirretään
Suomikarttaa uusiksi, sitten kysytään ”kuis tykkäät, haluaks tämän vai
tämän naapurin kans naimisiin vai etkö halua lainkaan”. Ai niin, eihän
kyselylomakkeessa kuulemma ole mitään kieltäytymiskohtaa
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/120150-valiton-palaute-kuntien-lomakkees…
Minä
ja kai joku muukin ihmettelee sitä, että jos ja kun tiedetään, että
jossain mättää niin miksei sitä edetä sen mukaan, miksei kysytä, että
missä sitä vikaa on. Miksvarten ei esim. sosiaali- ja terveydenhuollon
osalta kysytä missä on uudistamisen tarvetta ja siihen mukaan
ehdotuksia, vinkkejä miten hommat kuntien mielestä parhaimmin
hoituisivat. Siis kuntien mielestä! Kunnathan palvelujen ja toimintojen
live -elämää pyörittävät.
Mitä tällä nyt käynnistetyllä
kuntakuulemisella saavutetaan? On kait kunnilla nyt just muutakin
tekemistä, jessus siunakko: tähän aikaan vuodesta! On tilinpäätösten
aika ja edellisen vuoden toimintojen yhteenkokoamista.
Voisi melkein kysyä, jotta onko tämä jonkunsortin kiusaamista! Meillä on kiusaamista kouluissa. Onko meillä nyt kuntakiusaamistakin? Miksvarten kuntia hilataan seuraaviksi kuukausiksi kuin löyhään hirteen?
Hölmölän kirkkotieltä kaapattu esimerkki:
Minulla on hevonen ja rattaat.
Sitten minulle sanotaan, jotta kuules Mamma, nyt Sinun pitää ostaa linja-auto. Muuten et pärjää.
Henkilöauto
ei käy. Ei ei. Se on liian pieni. Linja-autoon mahtuu enemmän, siihen
voi ottaa kyytiin muitakin. Tulee edullisemmaks! Joka tavalla.
Minä
kysyn, jotta mitä minä sillä linjabiilillä teen, kun minulla ei
hevoseni kanssa ole mitään hätää, minulla ei ole linja-auton
ajokorttiakaan eikä tarjottavan auton alla näy olevan kunnollisia, joka
kelin kestäviä renkaita.
Nii!
Että kuka palkkaa kuskin ja kuka ostaa pyörät!
” Kyl mää sit kyyris istu, jos noi homma hoireta! Voin mää siit jottain maksakki ( veroja)” !
..
Kuka tekee? Mitä tekee? Mitä pitää tehdä? Mitä se maksaa? Kuka maksaa ( kunta vai valtio)? Mistä palvelusta? Missä vaiheessa!
Eiks noista olisi voinut aloittaa? Sen jälkeen olisi voinut miettiä niitten rajojen siirtoa. Jos enää olisivat olleet edes tarpeen!
..
Ja muuten: kuka meistäkin ( kuntaliitosSalo 1.1.2009-) olis kiinnostunut?
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/120173-nokian-salon-tehtaalla-alkoi-tapa…
http://www.sss.fi/uutiset/311210.html
http://www.marjattahalkilahti.fi/albumi/kuvia/lehtijuttuja/826032
Tässä on ensiksi HT Inga Nyholmin ajattelua kirjoituksesta ”Kunta-valtio-suhteen muodonmuutos – linjakkaasta liitosta monimuotoisten mekanismien määrittämäksi kokonaisuudeksi” (s. 138, 139):
”Kunta-valtio-suhteen osapuolen keskinäisen kumppanuuden ja luottamuksen
vahvistaminen edellyttäisi myös uudenlaista vuorovaikutusta valtiovarainministeriön, sektoriministeriöiden ja Kuntaliiton välillä (Korpela & Mäkitalo 2008, 159–160). Tämä tarkoittaisi valtion ja kuntien välisen neuvottelujärjestelmän uusia tapoja, joita
on etsitty 1970-luvulta alkaen (Ryynänen 2009, 124). Kunta-valtio-suhde perustuu edelleen monin osin epävirallisiin käytäntöihin, mitä ei kummankaan osapuolen osalta voi pitää kestävänä ratkaisuna (Turkkila 2002, 54). Neuvottelujärjestelmän keskeisen osan muodostaa nykyään lakisääteistetty peruspalveluohjelmamenettely. Sitä voidaan
pitää merkittävänä askeleena kuntien näkökohtien huomioon ottamiseksi lainsäädännön ja valtion toimenpiteiden valmistelussa. Sen ongelmaksi on kuitenkin nähty kuntatason suoran yhteyden puuttuminen sekä sen oikeudellisen ja myös poliittisen sitovuuden puute: toiminta on enemmän reagointia ei ennakointia. (Ks. Ryynänen 2009, 126; Kuntapolitiikan…2010.) Peruspalveluohjelmamenettelyn ongelmat on myös valtion näkökulmasta tunnistettu ja pyrkimyksenä on sen edelleen kehittäminen
vuonna 2011 alkavalla hallituskaudella (Kuntapolitikan…2010).
Edellyttäisikö vuorovaikutuksen ja kumppanuuden vahvistaminen neuvottelujärjestelmän rinnalla myös kuntien suorien vaikuttamismahdollisuuksien lisäämistä? Tätä koskeva keskustelu on Suomessa toistaiseksi ollut vähäistä huolimatta vuorovaikutteisista
yhteistyömalleista saaduista hyvistä kokemuksista. Tällaisissa malleissa
valtion ohjaus ei toteutuisi ylhäältä annettuna, vaan pikemminkin valtion ja kuntien yhteistoimintana. Nämä uudet ohjaussuhteen mekanismit vastaisivat niin sanottua myötävaikuttamisfederalismin perusperiaatetta eli sitä, että alemmalla hallinnontasolla
tulee olla mahdollisuus vaikuttaa ylemmän tason tahdonmuodostukseen erityisesti asioissa, jotka koskevat alempaa tasoa itseään. (Ryynänen 2009, 6–8; 70–72; Lehto 2005, 78–79.) Tarvetta tälle saattaa osaltaan lisätä meneillään oleva ja edellä mainittu kuntien eriytymiskehitys.
Edellä kuvatut vuorovaikutuksen uudenlaiset tavat ja vahvempi kumppanuus
voisivat tuoda kunta-valtio-suhteeseen hyödyllisen ulottuvuuden ja tehdä vaikuttamisesta legitiimimpää. Ne voisivat osaltaan vahvistaa kunnallista itsehallintoa ajassa, jossa erilaistuneilla kunnilla on – suhteessa valtioon – erilaisia intressejä, ja jossa toimintaympäristön jatkuva muutos ja haasteet edellyttävät toimijoiden välistä uudenlaista yhteistyötä. Ne eivät väistämättä johtaisi noin kolmeensataan erilaiseen
toimintapolitiikkaan, vaan julkisen sektorin parempaan yhteiseen ymmärrykseen vastuista, velvollisuuksista ja haasteista. Tämä merkitsisi jaetumpaa näkemystä tarvittavista ratkaisukeinoista ja johtaisi siten kunta-valtio-suhteen molempien osapuolten toimintakyvyn vahvistumiseen.”
http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutiskirjeet/…
Ja tässä on omaa ajatteluani samasta asiasta vähän suoremmin sanottuna:
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/9…
Terv. KK
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos!
KylläKyllä!
Luin puheenvuorosi jo aikaisemmin.
Rohkee otsake!
Tai no, kyl minäkin täs hiljan Kataisesta mussutin: http://marjattahalkilahtiblogituusisuomifi.puheenv…
”Hää o vähä nuor viel ymmärtämä IkäIhmissi!”
Ilmoita asiaton viesti
Päättäjillä tuntuu olevan sellainen käänteinen tittelit pois -periaate: ministeriksi kun pääsee, kaikki viisaus on hallussa.
Terv. KK
Ilmoita asiaton viesti
Hallinnon ote ja tyyli rahvaanomaistuu vuosi vuodelta. Politikon oon saatava sormenjälkensä historiaan hinnalla millä hyvänsä. Tämä on nähty tässä saattohoitometodissa.
Ensin hutkitaan ja sitten tutkitaan.
Kaikki hienot osallistuvat suunnittelujärjestelmät on vedetty pöntöstä alas aikoja sitten. Kuulemiset ovat lähinnä viileä muodollisuus, jonka jälkeen kirkkain silmin sanotaan; olemme ottaneet huomioon.
Suuruuden tehokkuus näkyy mm. käräjäoikeusuudistuksen jäljiltä. Mökin ukko ja akka ei kyllä apua saa. Hälytystehtävien etäisyydet ovat mielettömiä. Perusturvasta voi vain haaveilla enää. Tanskassa on mm. lait, jotka määrittelevät tarkoin ajat joiden sisällä esim. ambulanssin tulee olla paikalla, taisi olla 20 min tai jotain sellaista.
Siitä on oltava tyytyväinen, että keskustelu lopultakin heräsi. Se vaikuttaa taatusti vaaliasetelmiin ja siksi se on erityisen tervetullutta. Toivoa sopii, että tähän Marjatan listaan;
Kuka tekee? Mitä tekee? Mitä pitää tehdä? Mitä se maksaa? Kuka maksaa ( kunta vai valtio)? Mistä palvelusta? Missä vaiheessa!
saadaan vastauksia ennen vaaleja. Se olisi vähimmäiskriteeri. Pitää olla mistä valita. Puolueiden nykyisten argumenttien valossa on huono uurnille lähteä.
Yhdestä asiasta olemme varmasti yhtämieltä kaikki. Nuorgamista Hankoon jokainen kuntalainen saakoon vastinetta elämänaikaisesta työstään oman kuntansa hyväksi takautuvasti. Suuret kunnat yrittävät nyt samalla nimittäin ahmaista myös nämäkin pääomat ja osaamisen.
Härskeimmät yksityiset terveyspuolen yrittäjät ovatkin jo aiemmin vaatineet, että heidän tulee saada käyttää kuntien tiloja ja laitteita veloituksetta. Tosta vaan. Ne sivutoimiluvat ??? Ei muillakaan virkamiehillä ole !
Aivan erityisen suivaantunut olin toissa kesänä kun kunnassa ei ollut ainuttakaan suomea kunnolla ymmärtävää lääkäriä paikalla. Mielessäni tietysti ajattelin; tätäkö palvelua varten olen verojani maksanut. Enkä ole ainoa asiaa manannut.
Todettakoon lopuksi vielä sekin, että aiemmista kuntaliitoksista liikkuu aikamoisia kauhutarinoita, joiden todenperäisyys pitäsi jonkun ahkeran listata esimerkiksi.
Kiitos Marjatta
Ilmoita asiaton viesti
JES!
Olipas selkeä, sujuvasti kerrottu mielipide!
Kiitos!
Ilmoita asiaton viesti
Tuolla on tarinaa kirjastojen kohtalosta Kouvolassa.
http://veksi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97490-tervet…
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Tyylillä virkamiehet esittelevät, luottamushenkilöt luottavat, jotta hyvä tulee ja siunaavat yhdellä nuijan kopautuksella.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän Arkadianmäelläkin on (tunnettuja) kahdella pallilla istujia, jotka sanovat, että luottamusmies voi vain luottaa. Jos näin on, mihinkähän niitä luottajia oikeastaan tarvitaan?
Terv. KK
Ilmoita asiaton viesti
Mielipiteitä muillakin:
http://samilehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97679…
http://janerikfinskas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/976…
http://willerydman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97660-…
http://nuattamias.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97638-t…
http://ollimakkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97681…
http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97723…
Ilmoita asiaton viesti
Tässä on tunnelmia Lappeenrannan kuulemistilaisuudesta ynnä lisätietoa Karjalaisesta:
http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2012/02/kuntaka…
http://www.karjalainen.fi/fi/uutiset/uutis-alueet/…
Terv. KK
Ilmoita asiaton viesti
Oli mielenkiintoinen juttu.
Mutta tämä: ”Guzenina-Richardsonin mukaan palvelut pitäisi järjestää vahvojen peruskuntien pohjalta. Jos sellaisia ei synny, poikkeuksena voivat olla sosiaali- ja terveysalueet.”
Kuka kertoisi, selittäisi millainen on ”vahva” peruskunta?
Tuleeko, syntyykö se muka ihan tuosta vaan kun muutama kunta isketään yhteen?
Kuinka ne jaksavatkin tuota yht ja samaa koko ajan jankuttaa!
Jos kaksi tyhjätaskua patistetaan naimisiin, niin mitä vahvuutta siitä tulee? Nyt on jo riittävästi nähty, kuultu ja koettu millaista arkea on paukahtanut Salon ja Kouvolan kuntaliitosnaimisten jälkeen kaupunkilaisten arkeen. Kulissit on kasassa, omasta mielestään ”isä ja äitee” = kaupunkien johto, voivat suhtkoht hyvin, mutta perheen ”kakarat” = kaupunkilaiset voivat huonosti.
Ilmoita asiaton viesti
> Kuka kertoisi, selittäisi millainen on ”vahva” peruskunta?
Minusta tuon käsitteen käyttö on pelkkää bluffia. Annetaan vain ymmärtää, että hallituksen ehdotus parantaa kuntien toimivuutta jotenkin yleisesti. Ja erityisesti vihjataan piilotetusti, että suuri koko olisi ainoa ratkaisu.
Meillä päin tunnettuja vahvoja peruskuntia ovat Karvia ja Kihniö. Molemmat 2000+ asukkaan kuntia, joissa talous on kunnossa, palvelut toimivat ja kuntalaiset kokevat kunnan omakseen. En näe perusteita liittää niitä muihin alueen kuntiin ”muka vahvoiksi suuriksi peruskunniksi”.
Ilmoita asiaton viesti
Bluffia!
No sitähän se.
Kuntaliitosuudistus on kuin joku mainostuote.
Niin kauan sitä jankutetaan, että se alkaa kuulostamaan hyvältä ja tarpeelliselta.
Tuosta saankin seuraavan puheenvuoro -aiheen!
Ilmoita asiaton viesti
> ”Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee, mikä selkeyttää ja yksinkertaistaa hallintoa ja vahvistaa paikallista demokratiaa”
Tässä yksi tulkinta. Lauseessa sanottiin, että suurkunnissa jotkut palvelut voidaan toteuttaa kunnan sisäisinä, mikä yksinkertaistaa hallintoa. En tosin ymmärrä miksi palvelun tilaaminen vaikkapa kuntayhtymän terveyskeskuksesta on oleellisesti vaikeampaa ja epädemokraattisempaa kuin saman palvelun tilaaminen omalta terveyskeskukselta. Lauseen demokratiaosuus on siis vain hämäävä mainos, joka perustuu mielikuvaan siitä, että yhteinen terveyskeskus olisi jotenkin hankala tapaus, jota kunta ei voisi ohjata. Se että yhdellä kunnalla on vain yksi osuus terveyskeskuksen ohjaamisessa ei tee ohjaamisesta vielä epädemokraattista eikä tehotonta. Koska demokratian piti olla lauseen ydin, koko lause menettää merkityksensä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin ja suuressa kunnassa demokratian voi kai olettaa karkaavan pieneen kuntaan verrattuna vähän kauemmas kansalaisista, joten tältä kannalta demokratia heikkenee liitoksissa. Tarvittaisiin jokin merkittävä vastapaino korjaamaan tilanne demokratian lisääntymiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Hain sellaista linkkiä, jossa kuntaministerin puoliso, Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen kertoi näkemystään kuntauudistuksesta. Uutisen pätkä tuli telkkarista, kanavaa enkä päivää muista ( eilen tai edellispäivänä??). No, sitä ei löytynyt, mutta tämmönen kylläkin.Tässä haastattelussa ministerin mies ei vielä tiedä tulevasta myllerryksestä yhtään mitään. Tämä juttu on opetusministeri -nimitystilanteesta v. 2008.
http://www.ksml.fi/uutiset/video-kuva/videot/henna…
Ilmoita asiaton viesti
Selkokielellle kääntäjälle riittäis töitä tässä maassa. Yhden kerran olen kuunnellut valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikosta. Samanlaista tekstiä se rouva päästeli kuin ministeri Virkkunenkin plus, että lopettaa lauseet kesken! Kyllä rouvat sujuvia puhujia on, liiankin sujuvia! Kunhan vaan tämmönen tavallinen kansalainen ymmärtäis. Ymmärtäis edes puolet!
http://streaming.fi/kunta.tv/kunta.tv/kuntajohtaji…
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavasti ”hyvän” poliitikon ja virkamiehen ominaisuuksiin kuuluu kyky puhua toiset pyörryksiin. Sitä parempi mitä kapulakielisemmin ja mitä hämärämmin vastaa kysymyksiin (tai jättää vastaamatta). Kysyjien ja vasta-argumentoijien ajatusmaailmaan ei pidä mennä mukaan, vaan yleensä kannattaa toistaa oma saarna, aina hieman eri näkökulmista. Tämä antaa vaikutelman siitä, että henkilö osaa asiansa ja on ajatuksissaan vankkumaton.
Tästä syystä selkokieltä todella tarvittaisiin. Valitettavasti poliitikkojen vaihtoehto kapulakielelle ja ylipuhumiselle on usein yksinkertaistava populismi. Mutta kyllä helmiäkin aina joskus löytyy. Ehkä nykytilanteessa laittaisin enemmän vastuuta toimittajille. Heidän tulisi ymmärtää milloin puhutaan asiaa ja milloin ei. Kansalaiset kyllä ymmärtävät sen verran, että huomaavat milloin tilanteen selkokielinen (sekä kapulakielen, puhevyörytyksen, että populistiset yksinkertaistukset välttävä) selitys on pätevä ja milloin ei.
Ilmoita asiaton viesti
Joskus jotain selkokielistäkin:
”Oma näkemykseni kuntaliitoskeskustelun hyöty- ja haittakeskusteluun on yksinkertainen – ehkä liiankin – kun väitän, että kuntien yhdistymisen tulokset riippuvat olennaisesti siitä, kuinka taitavasti, tarmokkaasti ja strategisesti viisaasti kuntien yhdistyminen kyetään toteuttamaan. Sen lisäksi yhdistymisen lopputulokseen vaikuttaa myös se, millaiset ovat näiden kyseisten kuntien yhdistymisen perusedellytykset.”
Löytyy täältä:
http://www.stat.fi/tup/kuntapuntari/kuntap_2_2005_…
Selkokielistä varmaan siks, että se on vuodelta 2005!
Ilmoita asiaton viesti
Mitäs mää yks päivä ennustin?
http://www.sss.fi/uutiset/311652.html
Jos Somero suunnistaa ( pakon edessä) Forssaan päin, niin joku päivä, kun olen tarpeeks vanha ja apua tarvitseva, niin voin vaik toteuttaa tämän:
”Jos ei tule kuntaliitosta näihin maisemiin niin meikämimmi voi hankkia ”rollakämpän” Somerolta, siirtää sinne kirjansa ja pitää tätä synnyinkotia ”kesämökkinä”! Ei toi pääkaupunkiseutukaan enää niin kaukaiselta tunnu. Helsinkiin on mun tuvasta alle 110 km. Lapissa tommonen matka ei ol yhtikä mittä!”
”Ol siel jottain muutki”! Löytyy täältä:
http://marjattahalkilahtiblogituusisuomifi.puheenv…
Ilmoita asiaton viesti