hoitajat ja mitoitus
Alkaa tulla olo, että pitää ummistaa silmät hoitajapula ja -mitoitus -uutisten kohdalla.
Miksikö?
Siksi, että minun mielestäni ministerimme ovat vallan unohtaneet maalaisjärjen käytön?
Heidän kannattaisi sote -uudistuksessaan edes hetkeksi pysähtyä ja miettiä, miten ennen vanhaan pärjättiin?
Esimerkiksi nostan vanhustenhoidon ja hoitolaitokset.
Ei tässä kaikkeen vanhaan tarvitse palata, mutta maalaisjärjellä olisi minun mielestäni nyt tarvetta.
Kansanterveyslaki (1972) oli olevinaan jotain. Olikin, mutta ei kaikessa. Isoset päättäjät suuressa asiantuntija -viisaudessaan lopettivat mm. kunnanlääkärijärjestelmän. Terveyskeskusten vuodeosastot olivat jotain hienoa (hoito parantavaa ja kuntoutus tehokasta), mutta kun homma ei ihan siten hoitunutkaan (mm. paikat eivät riittäneet), niin kaapattiin kuntien rakentamat vanhainkotien sairasosastot terveyskeskusten alaisuuteen.
Ulko-ovelle vaihdettiin nimikyltti ja se oli sit siinä!
Vaikka ei ollutkaan!
Kuntien vanhainkodeissa ei yleisillä osastoilla eikä sairasosastoilla tuijotettu hoitaja- tai muitakaan mitoituksia. Hoitajan apuna toimi hoitoapulainen (hoitajan apulaisena työnsä oppinut), eikä ihmeemmin taisteltu siitäkään kuka syötti, juotti, pesi, ja että oliko koulutus just tähän tai tähän tehtävään sopiva.
Kun vanhainkodin ulko-ovella sairasosaston nimikyltti vaihtui vuodeosastoksi, niin kyllä alkoi tapahtua. Hoitajia tarvittiin lisää (vaikka asukkaat olivat ihan samat vielä eilen) ja hoitajien apulaisina toimineet (ihan hyvin toimineet) saivat pian ymmärtää, että he eivät enää kelpaisi hoitotyöhön. Piti olla koulutettu.
Tässä välissä voin kysyä, mikä koulutus esim. OmaisHoitajalla on? Vastaus: Ei välttämättä yhtään mitään, mutta hyvin hän osaa hommansa hoitaa, osaa syöttää, juottaa, pestä, jakaa lääkkeet ym.
Vanhustenhoidon laitoksissa vanhukset ovat iäkkäitä, mutta eivät he kaikki välttämättä mitään sairaita ole. Raihnaisia toki, huonosti liikkuvia, vuodepotilaita, jokapäiväiseen olemiseen apua tarvitsevia jne., mutta ei siihen sellaiseen auttamiseen mitään ”terveydenhuollon maistereita” tarvita! Sellainen olo tässä nyt viime aikoina tullut on. Että koulutus pitää olla ja hoitaja, sillä vain hoitaja hoitaa. Siis vain hän osaa hoitaa. Ja jotta kaikki olisi hyvin, niin siihen pitää määritellä mitoitus suhteessa hoidettavamäärään!
En usko moiseen. En.
Miksei vanhustenhoitolaitoksessa työvuoron työpari voi olla hoitaja ja hoitoapulainen?
Itse toimin yli 40 vuotta kolmen kunnan yhteisen vanhustenhoitolaitoksen johtajana. Minun työpaikassani hoitaja ja hoitoapulainen olivat loistava työpari. Nyt olen eläkkeellä, mutta eivät hoidettavat kymmenen viimeisen vuoden aikana nyt niin kovin paljon ole muuttuneet. Vanhainkodit kylläkin. Kohta niitä ei enää saa edes nimeltä mainita.
Mitä toivoisin?
Toivoisin, että arvon ministerit ja muut isoset päättäjät menisitte viikoksi johonkin vanhustenhoitolaitokseen hoitajan työpariksi. Näkisitte omin silmin ja kokisitte, onko tämä hoitajamitoitus nyt ihan viimeisen päälle mietitty.
Ja minä puhun nyt vanhustenhoidosta.
Vain vanhustenhoidosta!
Tämä tuli kirjoitettua kiukkuvaihde vitosella. Kiukuttaa ja harmittaa kaikki vanhustenhoidon hoitajapula- ja -hoitajamitoitus -uutiset. Ja kun tähän vielä tarttis hyväksyen niiata yhden ministerimme halun saada isovanhemmille isovanhempainvapaata, niin en tiedä mitä sanoisin.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3267c295-e185-4360-b549-3b989bae761e
Korjatkaa vanhustenhoito sekä koti- että laitoshoidon osalta ensin maalaisjärkisesti ja puhukaa sitten vasta tuollaisestakin vapaasta.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Marjatta on oikeassa!
Koulutuksen lisäksi tai siitä huolimatta kaikki henkilöt eivät sovellu yhtä hyvin hoitotyöhön. Hoitotyön voi oppia hyvin vanhemman hoitajan työparina. Tosin kaikkia asiakkaita ei enää hoideta pareittain, vaan työpari hoitaa rutiinit erikseen ja auttavat toisiaan tarvittaessa esim nostamisessa ja pesupuuhissa.
Muistisairaan hoitaminen vaatii jo enemmän osaamista ja hoitajalle karttuneita taitoja rauhoittaa pelästynyt asiakas, joka lyö, potkii ja puree.
Salon kaupunki ei palkkaa hoitajia vakituiseen työsuhteeseen, vaan määräaikaisiin tai lyhyisiin keikkoihin paikkaamaan sairaslomalaisia tai muita poissaoloja.
Tällainen ei edistä asiakkaiden luottamusta ja turvallisuuden tunnetta.
Isoissakin valtakunnissa aasiassa ei ole käytössä vanhusten hoivakoteja, vaan vanhukset hoidetaan pääsääntöisesti kotona lasten ja naapureiden toimesta.
Indonesiassa on yli 275 milj. asukasta ja elintaso on noussut nopeasti. Tänä vuonna BKT on noussut jo 5,7 %.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä, että nostit tuon soveltuvuudenkin esille. Kaikista ei hoitajiksi ole. Eikä osastojen johtaviksikaan. Jos vetäjä on väärä, niin se on täys katastrofi. Vanhusten hoidossa hoitajalla pitää olla ihan omanlaisensa luonne.
Ilmoita asiaton viesti
Marjatta!
Olet todella oikeassa. Kaikista ihmisistä ei ole hoitotyöhön eikä johtamaan hoivakotia.
Opiskelu ei takaa hoivaamis kykyä, eikä johtamistaitoa.
Ilmoita asiaton viesti
”… vanhukset ovat iäkkäitä, mutta eivät he kaikki välttämättä mitään sairaita ole. Raihnaisia toki, ..”
Stalingradin taistelun loppumisesta oli kulunut vasta 54 päivää, kun rääkäisin ensimmäisen kerran eli ensi talvena siitä on jo 80 vuotta. Kiirettä pitää: ensi viikolla pitäisi mennä parturiin ja sitä ennen saatava valmiiksi takapihan terassin laatoitus. Sepelikasalta on matkaa vähän yli 50 m ja nousua 12 m, toistakymmentä kottikärryllistä sepeliä olen jo kärrännyt, muutama on vielä jäljellä. Terassikivet (á 6 kg) ja kivituhka ovat jo kasoina paikalla. Apu ei olisi tässä pahitteeksi eikä koulutuksella ole niin väliä, toinen diplomi-insinöörikin välttäisi, tohtorinhattu saattaisi vain kiristää.
Savolainen projekti tuossa näyttää odottavan lumia. Kallion reunassa iso kuusi on näemmä kuivunut pystyyn. Pitää tarkkailla postia, jospa löytäisin tarjouksista halvalla viilan, jotta voisin teroittaa moottorisahan ketjun. Klapikoneen raahaaminen työmaan lähistölle on sitten oma savottansa, kun viime talven lumitöistä olkapään rasitusvamma ei ole oikein parantunut.
Jotta kyllä meillä vanhuksilla kaikenlaista raihnaisuutta ja avuntarvetta on, ei meinaa ehtiä päivätansseihinkaan kuin pari kolme kertaa viikossa.
Ilmoita asiaton viesti
Olet onnellisessa asemassa, kun voit vielä tehdä ja touhuta. Liike on lääke. Niin ne sanoo. Tanssiminen yks parhaista! En minäkään ihan ”kanttuvei” vielä tunne olevani, mutta ulkohommiin pihalle olen hommannut kaksi robottia ruohoa kurissa pitämään. Sisällä on sisärobotti, joka imuroi. Sahat (puukkosaha erityisesti) ovat käytössä, aitaleikkuri ja trimmeri, maalaankin (ulkoseiniä), mutta kovin korkealle ei enää huvita kiivetä!
Ilmoita asiaton viesti
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä on peräänkuulutettu niin kauan kun minä muistan. Kuitenkin live-elämässä edetään terveydenhuollon ehdoin ja vaatimuksin. Vanhustenhoito on yks esimerkki. Jonkun täytyy hoidosta vastata, tottakai, sekä koti- että laitoshoidossa, ja se olkoot koulutetun hoitajan tehtävä, mutta ei monia vuosia hoitajan työparina töissä ollut, tällainen ei hoitajakouluksen saanut työntekijä mikään tumpelo ole. Päinvastoin. Vastavalmistunut hoitaja voi ensimmäisessä työpaikassa, ensimmäisessä työvuorossaan olla jännittynyt ja peloissaankin, miten työpäivästään selviää, mutta jos työparina on jo kaikkea nähnyt ja kaikkea kokenut apulainen, niin hoitajakin oppii. Oppii taitoja, joita ei hoitajakoulussa opeteta.
Ilmoita asiaton viesti
Oma arvioni on, että jo ensi keväänä hoitajamitoitukseen lasketaan mukaan myös talonmies ja omaiset.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä, hauska kommentti, vaikka tuskin ihan tuohon päästään. Mutta luulis, siis luulis, että isoset päättäjät pikkusen miettivät, mitä jatkossa pitäisi tehdä. Kun hoitajamitoitusta ei pystytä toteuttamaan, niin kunnat joutuvat vähentämään hoitopaikkoja. Ovat vähentäneet jo. Sekö tässä oli sote -uudistajien tarkoitus? Mihin ne hoidettavat sijoitetaan?
Vanhustenhoidon suunnitelmissa mennään, on menty jo pitkän pitkän aikaa ”perse erel puuhu”. Sitten kun on ylös päästy, niin joudutaan miettimään, miten päästään alas.
Menisivät nyt vaan päättäjät hoitolaitoksiin katsomaan sitä vanhusten live -elämää. Ja hoitamista! Ja kotihoitoon myös.
Ilmoita asiaton viesti
Totuus on tarua ihmeellisempää.
Itse asiassa muutama vuosi sitten löytyi juuri näitä yksityisiä vanhusten hoivakoteja, joiden hoitajamiehitykseen oli vastoin määräyksiä laskettu mukaan mm. talonmies.
Nyt tästä käytännöstä joudutaan tekemään enemmän tai vähemmän laillista kun talonmiestä aletaan kutsua hoiva-apulaisiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Työssä olevia hoitajia Suomessa ehkä maailman eniten per capita, mutta järjestelmä ei vain toimi. Kunnallinen terveydenhoito on nyt soten mukana suistumassa yhä syvemmälle suohon.
Lääkäritkin joutuvat nykyisin määräämään vanhusten vuodepotilaiden vaippatarpeita, kun hoitajat yrittävät samaan aikaan rynniä lääkäreiden tonteille Rytkösen aivoituksin.
Hoitajat hoitavat lääkärln ohjeistuksen mukaisesti ja pysyköönsä tässä lestissään yrittämättä yliopistotasoiselle koulutusvaatimuksille ja ammattitaidolle.
Ilmoita asiaton viesti
Järjestelmä ei toimi. Vanhustenhoidossa se ei toimi, sillä päättäjät kuvittelevat, että hyvää ja laadukasta hoitoa saadaan aikaseks vain sairaalamaisella toiminnalla!
Työhyvinvoinnin kanssakin on muutamissa paikoissa sellainen kiikun kaakun tunnelma. Ja palkkaus. ISO huah. Melkoista pallottelua on sekin ollut. Myös omaishoitajan kohdalla!
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa maksetaan julkisella sektorilla ylivoimaisesti Euroopan eniten palkkoja verraten kokonaispalkkasummaan. Julkisen sektorin koko on siis eurooppalaisittain kaikkein suurin.
EKP: n ja Komission tilastoinnin mukaan joka kolmas palkkaeuro maksetaan Suomessa julkisella sektorilla, EU: ssa keskimäärin 23 % ja Saksassa 17 %.
Suomen julkisen sektorin verovaroin maksettu palkkasumma on kasvanut viime vuosina site, että se on nyt yli 10 miljardia euroa suurempi auempaan nähden ja tämä palkkasumma on noussut täysin ilman mitään pienintäkään tuottavuuden tai taloudenkasvua v. 2008 jälkeen.
Suomi ei ole enää se tuottava rikas maa, mihin julkisella puolella näytetään sokeasti uskottavan yhä edelleen. Varsinkaan nyt covidpandemian ja energiakriisin lisätessä ikävyyttä ennestään.
Ilmoita asiaton viesti
Lopultakin alan ammatti-ihmiset uskaltavat nostaa kissan pöydälle. Poliitikot ovat takertuneet hoitajamitoitukseen tajuamatta, mitä se oikeastaan tarkoittaa. Se tarkoittaa mm. sitä, että kaikkien hoitoalalla olevien pitää olla muodollisesti koulutettuja hoitajia. Se johtaa siihen, että se hoitaja on ylikoulutettu siihen jokapäiväiseen työhön, hän turhautuu ja vaihtaa alaa.
Pitää vääntää ratasta ajassa taaksepäin. Ennen hoitolaitoksissa oli sairaanhoitajia, apuhoitajia, sairaala-apulaisia, pesijöitä, osastosihteereitä. Kukin teki sitä työtä, johon hänellä oli koulutus. Pitää luoda uudestaan nimike sairaala-apulainen, jolla on hyvin lyhyt muodollinen koulutus.
Olen vakuuttunut, että nykymenolla tulee seinä vastaan, ja päättäjät eivät ymmärrä tilannetta. Hoitolaitokset ovat pakotettuja teettämään ylikoulutetuilla henkilöillä hoitotyötä, johon kelpaa tervejärkinen ihminen. Se on sama juttu, kuin koneapajassa laitettaisiin insinööri sorvin ääreen.
Toinen erittäin kalliiksi käynyt ismi oli, että ”koti on vanhuksen paras paikka”. Nyt korjaamme satoa siitä. Muistinsa menettäneitä ja huonosti liikkuvia vanhuksia pidetään kodeissaan, joissa heille sattuu kalliita onnettomuuksia. Vasta kun ihminen on telonut itsensä pari kertaa, niin todetaan, että ei se koti ollutkaan paras paikka. Omaiset ovat nähneet tämän hulluuden jo vuosia, mutta poliitikot eivät.
Ilmoita asiaton viesti
Allekirjoitan sanomasi. Yhden kohdan muuttaisin. Tai muutan! Ei sairaala-apulaisia vaan hoitosellaisia. Olen allerginen sanalle, joka viuhahtaakin sairaalalle. Vanhusten hoidossa se tarkoittaa hyvin helposti ja nopeastikin sen, että hoitokin on sairaalamaista. Jos vanhukselle hoitolaitoksessa halutaan kodinomaista elämää, niin hänet puetaan päivittäin. Niin kauan kun se on inhimillistä. Terveyskeskuksissa näin en ole nähnyt tehtävän. Sitä voi hoidettavan yllä olla eripariset sukat jollain lailla rutussa nilkoissa, yöpaidan yläosa on eri paria alaosan kanssa ym. Kaik on vähä sinpäi, siten, miten hoitajat vaan helpommalla ovat auttamisessaan päässeet.
Ilmoita asiaton viesti
Tästä ei pidä hoitajien vetää hernettä nenäänsä. Hoito voi olla hyvää, mutta kun yläpään pomot ohjeistavat, että työt tehdään kuin sairaalassa, niin ei siinä silloin hoidettavan vaatetuksen perään ihmeemmin katsota. Ja jos joku hoitaja yrittäisikin, niin kyllä hänet ruotuun palautetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa, että sellainen sana kuin apuhoitaja ei käy tämän päivän maailmassa ollenkaan. Hieman liioitellen firmassa ei ole enää lähettiä vaan lähettitoiminnan päällikkö. Nimityksen pitää tietysti olla korrekti ja antaa positiivisen mielikuvan. Äkkiseltään tässä yksi ehdotus: hoitoassistentti (vrt. sihteerit ovat nykyisin johdon assistentteja, jos niitä ylipäänsä enää on; toimarilla yleensä on).
Kyseinen virka olisi yleisnimitys ja sen osaamisalue voitaisiin rajata hyvin yksinkertaisista toimista kuten syöttäminen, henkilökohtainen hygienia jne. koostuvaksi henkilön saaman koulutuksen ja pätevyyden mukaan. Lisää liksaa sen mukaan, kun pätevyys ja kokeilla tehty osaaminen on varmistettu.
Ilmoita asiaton viesti
Ennen sairaanhoito oli kutsumusammatti, silti palkalla tuli toimeen, nykyään molemmat toisin, sekä vanhukset elää (liian) pitkään, on todella vaikeasti hoidettavia, psyykkiset, fyysiset ja muistisairaudet vaivaa. En minä ainakaan lähtisi hoitajaksi tuolla arvostus-palkkatasolla.
Ilmoita asiaton viesti