Lähtisinkö kuntavaaliehdokkaaksi?
Kuntaliitto on kysynyt luottamushenkilöiden ajankäyttöä, sitä, paljonko kunnan tehtävien hoitoon kuluu aikaa.
Ajankäyttö on jonkin verran laskenut vuodesta 2015, ei kuitenkaan yli 100 000 asukkaan kunnissa. Niissä luottamushenkilötyöhön käytetty työmäärä per viikko on kasvanut n. seitsemällä tunnilla ja on nyt n. 22 viikkotuntia.
Pienemmissä kunnissa pääsee vähemmällä. Alle 5 000 asukkaan kunnissa valtuutettu käyttää luottamustehtäviensä hoitoon n. 3,5 viikkotuntia.
Kuntaliitto on kysynyt myös tulevasta.
Mikä on halukkuus asettua vielä ehdolle kevään 2021 kuntavaaleissa? Mikä sitä vähentää tai mikä lisää?
Mielenkiintoista luettavaa löytyy tämän linkin takaa.
Paikallislehtemme ( Salon Seudun Sanomat) tekstaripalstalla joku aika sitten nimimerkki Omatunto kertoi omat ajatuksensa siitä, lähteekö kuntavaaleihin ehdokkaaksi vai ei. Tälläisia ajatuksia Kuntaliitto ei tainnut eteensä saada: ” Mielellään lähtisin ehdokkaaksi, mutta ei voi, kun en ole käynyt sitä kurssia, missä poistetaan omatunto kuin hammas.”
Ehdolle lähtevällä pitäisi mielestäni olla:
1) tietopohjaa
2) kykyä ottaa selvää
3) rohkeutta olla eri mieltä
Huom! Kukaan ei ole kaikkien alojen asiantuntija (nyt en puhu itsestäni).
– pitää siis myös olla kykyä höpöttämisen lisäksi a) kuunnella b) ajatella.
Yli 85-vuotiaiden ei pitäisi!
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä!
1) tietopohjaa
2) kykyä ottaa selvää
3) rohkeutta olla eri mieltä
Ja juu: ihan kaiken asiantuntija ei tartte olla!
Ilmoita asiaton viesti
Mutkutan…
Vanhukset pyrkivät lähtökohtaisesti siihen, että heidän jälkeläisensä voivat hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Minä tuo nimimerkki Omatunto en ole. Mut voisin kyl ollakin. Tämä nyt ainakin pitää paikkaansa: https://www.marjattahalkilahti.fi/albumi/kuvia/lehtijuttuja/2354807
Olen luottamushenkilönä ollut pitkän, pitkän tinkin.
Kevään 2021 kuntavaaleihin minua on vieläkin eri tahoilta kysytty, kiitos vaan, mutta kyllä se juna on minun kohdallani jo pääteasemallaan!
https://www.marjattahalkilahti.fi/
Ilmoita asiaton viesti
Älä koskaan sano: ei koskaan/en koskaan.
-totean noin, vaikka itsekin olen niin todennut!
Ilmoita asiaton viesti
Ihmisen jolla on mielipide ja halu vaikuttaa pitäisi ilman muuta lähteä ehdolle. Marjatta on näitä ihmisiä. Kumileimasimia on luottamustehtävissä aivan liikaa.
Oudoksun vähän tuota ajankäyttöä. Ainakin täällä Kemiönsaarella 2/3 valtuutetuista ja lautakuntien jäsenistä tekee kuten ryhmän johto käskee eikä se voi viedä tuollaisia viikkotunteja. Sitten taas on ne muutama jotka oikeasti haluavat perehtyä asioihin, ja siinä ei viikon tunnit riitä jos asiat haluaa tehdä perinpohjaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Olen muutaman kerran tainnut jo ihan julkisestikin purnata sitä, että lautakuntapaikkoihin ( tosi, tosi tärkeisiinkin) valitaan henkilöitä, joilla vaalitulos/äänimäärä on olematon. Parempi olisi, kun lautakuntapaikkoihin valittaisiin vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja ja sitten vasta heidän varajäsenikseen näitä vähemmän ääniä saaneita.
Ilmoita asiaton viesti
Kemiönsaarella on esimerkki tuosta miten oman listansa RKP:n kahdennakseksi varavaltuutetuksi reilu 20:llä äänellä jäänyt henkiö on ainakin:
– Kunnanhalituksen jäsen
– Istuu yleensä valtuustossa
– On keskeisen sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja
-On rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsen
– On jäsenenä talouden tervehdyttämistä suunnittelevan Balance 2020 -työryhmässä.
– On jäsenenä rekrytointiryhmässä joka suosittaa uutta kunnanjohtajaa
Koska on paikallisen RKP:n puheenjohtaja. Mitään mandaattia äänestäjiltä ei ole.
Kunnanhallitus ja lautakunnat pitäisi koostua ensisijaisesti valtuutetuista ja jos jokainen, ryhmästä riippumatta, on läpikäyty eikä paikkaa saada täytettyä vasta sitten joku muu.
–
Ilmoita asiaton viesti
Miksi?
Ilmoita asiaton viesti
Miksi? Mun mielestä mm. siks, että kunnan taloudellinen tilanne/talousarvioon luvatut asiat ovat valtuutetuilla paremmin tiedossa, ajan tasalla, hallinnassa (mitä sanaa tuohon nyt käyttäisikin) kuin mitä se on lautakuntaan vähillä äänillä valitulla.
Tämän olen kirjoittanut tänne myös:
.. etukäteistyössä=lautakunnissa mm. pitäisi olla ihmisiä, jotka ovat kuntalaisten valitsemia. Ei siis heitä, jotka siellä muutamalla äänellä istuvat. He voivat toki olla asiansa osaaviakin, ottavat asioista selvää ym., mutta kyllä siellä sellaisiakin istuu, jotka paikan ovat saaneet (lue: on luvattu, että jonkun luottamustehtävän vaalien jälkeen saat). Lautakuntansa tehtäviä kaikki eivät hallitse, eivät ota niistä selvääkään, eivätkä edes ääninäytettä luottamuskautenaan anna.
—
Viimeisen lauseen tiedän kokemuksesta vuosien varrelta. Minä en Rva Hiljainen ole ollut, mutta muita on. Silloin se erityisesti harmittaa, kun vaalien aikaan tällaiset hiljaiset tyypit mainostavat olevansa vaikka minkämoisia asiantuntijoita ja kertovat istuvansa siinä ja siinä ryhmässä, lautakunnassa tm. Käytännössä eivät muuta ole tehneet kuin nostaneet kokouspalkkion.
Ilmoita asiaton viesti
Kyky kuunnella oikeita tahoja on se tärkein osaamisala. Toiseksi tärkein on ymmärtää asioiden kustannukset.
Voit kuunnella vaikka kymmentä eri mielipidettä eri perusteluin, ratkaisevaa on se että ymmärtää missä on vaikuttamisen mahdollisuus. On aikas turhaa käyttää aikaa asiaan johon ei voi vaikuttaa.
On turha käyttää loputtomiin aikaa perehtymällä eri toimien seurauksiin jos jokin toimi on pakko tehdä. On tehokkaampaa käyttää päättäjänä aika ko asian kohdalla sen tutkimiseen onko muita realistisia vaihtoehtoja ja miten tilanteeseen on tultu.
Olen toiminut kuntapäättäjänä pitkään ja kylmä tosiasia on aina se että kaikessa on kysymys rahasta.
Kyläkoulu, onko varaa.
Palvelun lisäys, lisääkö se
kuluja lyhyellä tähtäyksellä mutta säästää pitkässä juoksussa. Tuplasimme koulukuraattorin palvelut. Maksaa lyhyellä tähtäimellä siis vuosien ajan paljon enemmän mutta, toivottavasti tuo säästöä pitkällä ajalla. Siis loppupeleissä, rahasta on kysymys. Onko varaa maksaa, onko säöstötavoite vai palvelu tärkeämpi tulos.
Ihmisten hyvinvointia voi parantaa rahalla liki loputtomasti mutta koska rahaa ei ole loputtomasti niin tärkeää on se kuinka ne rahat käytetään mahdollisimman tehokkaasti.
Onko edullisempaa, inhimillisempää käyttää työttömyyden hoitoon menevät rahat esim työllistymistä edistäviin toimiin vaikkapa työttömien työpajatoimintaan vai maksaa sama raha työttömälle kotiin.
Omassa kunnassani päädyimme työpajatoimintaan. Iso osa työttömistä pajalla on vaikeasti tai jopa mahdoton työllistää mutta inhimillinen plussa on valtava. Ihminen löytää edes yhden paikan minne mennä ja missä olla haluttuna. Rahaa säästyy mielenterveys ja toimeentulomenoissa eli siis myös mahdollisesti taloudellisesti perusteltua.
Kaikki asiat voidaan perustella mutta tärkeintä kuntapäättäjän on valita kenen juttuja kuuntelee.
Ilmoita asiaton viesti
Olisi toki hyvä, että sinne hakeutuisi vain ihmisiä, jotka voivat uhrata vapaa-aikaa parin työpäivän verran viikossa. Esimerkiksi minä en kykene.
Pitäisin silti kumileimasimia suotta aliarvostettuna. Tuota työmäärää kasvattavat kohtuuttomasti kaikkea muutosta vastustavat ja itseään joka aiheen tiimoilta korostavat. Hyvin toimiva kumileimasin kuittaa nopeasti hyvin valmistellut päätökset ja puuttuu vain kun siihen on aidosti syytä. Harvoin noissa valtuustojen maratonkokouksissa asiat valtavasti edistyvät tai paranevat. Pikemminkin hidastuvat ja huononevat.
Ilmoita asiaton viesti
Yleensä asiat on sovittu ennen kuin ne menevät valtuustoon. Piilossa. Mikä on surullista koska valtuusto on se julkinen tila jonka kuntalaisetkin näkevät.
Kumileimasin on henkilö joka tekee miten se pieni ryhmän johto käskee riippumatta kumileimasimen omasta mielipiteestä. Kumileimasin itsesensuroi omat mielipiteensä joko todellisen tai kuvittelemansa syrjäyttämisen uhkan vuoksi. Mikä johtaa siihen että kumileimasin ei edes yritä itse ottaa selvää asioista koska asiat on päätetty ilman kumileimasimen vaikutusta siihen.
Se miksi joku hakeutuu kumileimasimeksi vaaleihin on minulle täysin epäselvää.
Ilmoita asiaton viesti
Ajatus kumileimasimena olosta on outo itse kunnallisessa on politiikassa kauan toimineena.
Valtuustohan on pitkän tien viimeinen etappi ennen päätöksen toimeenpanoa.
Asia on saattanut pyöriä vuoden, parikin, kymmeniä kokouksia, palavereita ja höyläämisiä ja säätämisiä kautakunnissa, toimikunnissa, iltakouluissa ennen kuin se tulee valtuustoon.
Se että asiat tulee valmiina ja käsiteltyinä valtuustoon on hyvä koska useamman kymmenen hengen valtuustossa asiaa ei voi enää muokata. Edes pilkun paikkaa ei enää saa sellaisella väellä muutettua oikein.
Työ tehdään ennen valtuustoa, valtuustolla on vain kaksi tehtävää, hyväksyä tai hylätä esitys annetussa muodossa.
Kaikki muu valtuustossa tapahtuva on showta ja teatteria.
Ilmoita asiaton viesti
”Työ tehdään ennen valtuustoa”
Sitä suuremmalla syyllä etukäteistyössä=lautakunnissa mm. pitäisi olla ihmisiä, jotka ovat kuntalaisten valitsemia. Ei siis heitä, jotka siellä muutamalla äänellä istuvat. He voivat toki olla asiansa osaaviakin, ottavat asioista selvää ym., mutta kyllä siellä sellaisiakin istuu, jotka paikan ovat saaneet (lue: on luvattu, että jonkun luottamustehtävän vaalien jälkeen saat). Lautakuntansa tehtäviä kaikki eivät hallitse, eivät ota niistä selvääkään, eivätkä edes ääninäytettä luottamuskautenaan anna.
—
Itselläni on kokemusta 41,5 vuotta kolmen kunnan kuntayhtymän johtamisesta (olin asioitten valmistelija hallituksessa ja valtuustossa). Sen jälkeen vuodet 2009-2019 olin kuntaliitoskunnan (10 kuntaa yhteen v. 2009) luottamustehtävissä.
Valtuustossa esiteltävät asiat hyväksytään tai hyljätään, mutta kyllä siellä vaikutetaankin. Voi se kuntalaisille joskus olla show, jos ja kun netin kautta kokouksia seuraavat, mutta teatteria valtuusto ei minun mielestäni ole!
Ilmoita asiaton viesti
Juuri noin.
On se kummallista, kun ennen vaaleja yhdellä sun toisella on mielipiteitä, miten hän, juuri hän, asioita hoitaa, jos vaan paikan saa.
Jos ja kun sen paikan on sitten saanut, niin kuis käy!
Niitä on tässä vuosien varrella nähty. Valtuustokauden aikana voi joiltakin jopa ääninäyte jäädä antamatta. Siis valittu ei ole kertaakaan julki tuonut lupaamiaan juttuja!
Ei saisi luvata, ellei lupauksiaan edes yritä pitää!
Ilmoita asiaton viesti
Kävipä kerran niin, että kaikki lautakunnan (itsenäiset) jäsenet olivat toistuvasti samaa mieltä kuin asian esittelijä.
Saivat sitten sakot virkarikoksesta ja tuumasivat, luottamushommat loppuivat tähän (PORI/rantasaunan rakennuslupa).
Ilmoita asiaton viesti
Porilaisesta rantasaunasta en tiedä, mutta salolaisista kyllä, siis että lautakunta hyväksyy esittelijän ehdotuksen. Jos hallituksessa istuu tarkkasilmäisiä, niin päätökset voidaan otto-oikeudella ottaa uudelleen valmisteluun. Myös hallituksen pj ja kunnanjohtaja voivat niin tehdä.
Esimerkit Salosta:
https://salo.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20204481-14
https://salo.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20204486-8
https://salo.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20204480-26
https://salo.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20204418-7
Ilmoita asiaton viesti
Suosittelen lähtemään.
Ilmoita asiaton viesti