Ministerit selkokieli -kurssille!
”Tämä laiva on saatava nyt myrskyssä satamaan!”
Tuo on viime viikkoinen uutisotsikko, varsinainen lööppi. Säätiedotus se ei ollut. Ei myöskään koskenut Viking Linen uusinta laivaa Viking Glorya, jonne voi tehdä risteilyvarauksia 1.3.2022 alkaen.
Tuo lause tuli ministerin suusta. Ministeri Krista Kiurun. Jatkoakin hän tuohon tuuppasi. Näin: ”Millään alueella ei kannata jäädä odottamaan luotsia, joka tulee venettä saattamaan.”
Aika moni taitaa jo muistaa, mistä oli kysymys. Oli yksi monista, todella monista hallituksen koronainformaatio -tilaisuuksista.
Saa sitä informoida ja niin pitääkin, mutta!
Toivoisin ja varmaan moni muu, että ministeri, edes ministeri tässä maassa käyttäisi selkokieltä.
Ketä tuollainen esitystyyli palvelee?
Minun mielestäni ei ketään!
Eiväthän nuo lauseet sitä kerro, mistä ihan oikeasti viime viikolla oli kyse. Vai kertovatko Sinun mielestäsi?
Ja kyllä tuota, minun mielestäni ”vähä sinpäi” -lööpitystä harrastavat myös lehdet. Viimeisin esimerkki paikallislehdestämme. Salon Seudun Sanomat tänään: Koronatartuntojen määrä ampuu kohti korkeuksia! Linkkiä en tähän saa, mutta lehden sivulta neljä tuo otsake löytyy. Toimittaja on vissiin just tullut hirvimetsästä!
Ei minulla muuta motkottamista tänään!
Jos olet ulkomaalainen ja opettelet suomen kieltä, niin voi voi sentäs, kyllä tulee olemaan hankalaa kielen oppiminen, kun asioista kerrotaan ihan kummallisin sanakääntein!
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvään puhetaitoon kuuluu, että ajattelee ennen kuin puhuu. Paavo Liponen ja mm. Fafael Pasio olivat siinä mestareita ja Lipponen varmaan vieläkin. Puhe oli hidasta, siitä Mooses-nimitys, mutta myös harkittua selvää suomea. Ei tarvinnut arvailla, mitä hän kulloinkin tarkoitti.
Ilmoita asiaton viesti
Paasio oli varsinainen mestaripuhuja. Hyvin muistan hänen vakiovastauksensa pääministerinä. Toki olen sen tänne (johonkin) sanonut jo ennenkin.
”Olemme tästä asiasta paljon keskustelleet hallituksen piirissä, lopulliseen ratkaisuun emme ole vielä päässeet, mutta joka tapauksessa … hallitus … tutkii … asiaa.”
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Ministeri yritti käytää kielikuvaa elävöittääkseen sanomaansa, mutta syyllistyi latteuden esittelyyn. Kielikuvaa eli metaforaa voi käyttää myös fiksusti. Seuraavassa Wikipediasta kopioitu teksti, joka kertoo, mistä on kysymys. Teksti on valitettavan pitkä…
Metafora (m.kreik. μεταφορά ’siirto’) on kielikuva eli trooppi, jossa kahta toisiinsa liittymätöntä sanaa samaistetaan ilman kuin-sanaa. Metaforasta esimerkkejä ovat lausahdus ”Hän on aurinkoni”[1] (kirjaimellisesti: maata valaiseva ja lämmittävä taivaankappale) tai ”tuolin jalka” (kirj: eläimen alaraaja).[2] Metaforassa tapahtuu merkityssiirtymä, jonka johdosta se eroaa kirjaimellisesta kielestä. Metaforia ja muita kielenkäytön muotoja tutkivat ja pyrkivät selittämään kielitiede, retoriikka ja kielifilosofia. Myös neuropsykologiassa on tutkittu, kuinka metaforien ymmärtäminen eroaa aivotasolla kirjaimellisen kielen ymmärtämisestä. Viime vuosikymmeninä metaforat ovat nousseet humanististen tieteiden lisäksi tutkimuksen kohteeksi myös muissa tieteissä kuten yhteiskuntatieteissä ja kasvatustieteissä sekä ympäristöpolitiikassa ja journalismin tutkimuksessa.[3]
Sana metafora tulee kreikankielisestä sanasta metapherein, jossa ”meta” tarkoittaa ylittämistä ja ”pherein” kantamista. Eli kyse on nimen ja merkityksen siirtämisestä asialta toiselle. Metafora on vertaukseen perustuva kielikuva, vertauskuva. [4] Metaforia on kaikkialla arkikielessä ja kirjallisuudessa. Varsinkin runoudessa metaforat ja symbolit ovat yhtenään esillä.[5] Metaforan luonteeseen kuitenkin kuuluu, että se voi synnyttää useammanlaisia assosiaatioita. Tämän takia samalla metaforalla voidaan määritellä useampia näkökantoja. Metafora siis määritelmänsä mukaisesti tekee tuntematonta tutuksi, mutta samalla se usein paljastaa jostain ennestään tutusta ilmiöstä uusia piirteitä ja tässä mielessä tekee tuttua tuntemattomaksi.[6]
Metaforaan kiinnitti huomiota jo Aristoteles, joka piti sitä sopivana runoudelle mutta ei tieteellisen kielen käyttöön. 1900-luvun lopulla metaforasta käydyssä keskustelussaselvennä kiinnitettiin huomiota siihen, että se on myös tieteiden käyttämä heuristinen apuneuvo. Kaikki kieli ei ole tieteissäkään täsmällistä ja yksiselitteistä.
Filosofiassa metaforateoriasta käyty keskustelu käynnistyi Max Blackin kirjasta Models and Metaphors. Huomiota on kiinnitetty tapaan, jolla metaforat ohjaavat ajatteluamme. Esimerkiksi ”elämä on olemassaolon taistelua” johtaa erilaisiin elämäntulkintoihin kuin metafora ”elämä on seikkailu”. Suomalaisista filosofeista erityisesti Jaakko Hintikka on tutkinut metaforaa.
Kirjallisuustieteessä metaforaa pidetään tunnusomaisena erityisesti lyriikalle. Runoudessa esitetään usein uusia metaforia ja niiden kautta uutta maailmankuvaa, tai uusia tapoja nähdä asioita[7].
Metaforalla käsitellään siis abstraktia tai uutta ja outoa asiaa tai toimintaa konkreettisen ja tutun asian tai toiminnan kautta. Konkretisoinnin lisäksi metaforat rajaavat näkökulmaa käsiteltäviin asioihin. Korostamalla tiettyä puolta ne sulkevat pois vaihtoehtoisia tapoja käsitellä asioita. Metaforilla pyritään usein rakentamaan tai pönkittämään tietynlaista kuvaa asioista.[8]
Tieteellisessä ajattelussa metaforalla on ainakin kaksi keskeistä tehtävää. Ensiksi metaforien avulla luodaan uutta tieteellistä käsitteistöä, joiden avulla tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä voidaan ylipäänsä puhua. Toinen metaforan tehtävä on uusien tutkimuskohteiden luominen. Tuolloin lähdealuetta koskeva väite muunnetaan kohdealuetta koskevaksi hypoteesiksi. Esimerkiksi, kun väitetään, että ”ihmismieli on tietokone”, voidaan kääntää tietokoneen toimintaa koskevat väitteet ihmismielen toimintaa koskeviksi hypoteeseiksi.[9] Tietoa ja tiedettä voidaan siis pyrkiä hahmottamaan hyvinkin erilaisten metaforien avulla. Erityyppiset metaforat tuottavat erilaisia näkemyksiä siitä, millainen asia tieto on. Tieto ja tiede ovat hyvin laajoja ja moniulotteisia käsitteitä, jolloin tarvitaan erityyppisiä metaforia, joiden avulla pystymme saamaan tarpeeksi rikkaan käsityksen siitä, mitä tieto ja tiede lopulta ovat.[10]
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin: ”Ministeri yritti käyttää kielikuvaa elävöittääkseen sanomaansa, mutta syyllistyi latteuden esittelyyn.”
Emme me kansalaiset mitään pikkulapsia ole. Ei meille tarvitse asioita kielikuvin kertoa, eikä värittää. Asiat asiana. Suomen kieltä kaipaan, sitä, jota koulussa opetettiin.
Ilmoita asiaton viesti
”Fafael Pasio” oli varmaan mies paikallaan, mutta hänen poikansa Pertti Paasio oli todellinen sanataituri ja selkokielinen ajattelija. Paha vain, että hänen sanomistensa sisällöt jäivät niin usein puhevian alle – eikä äkkinäinen kuulija aina kiinnittänyt sisältöihin niiden ansaitsemaa huomiota.
Yhtäkaikki, Pertti Paasio oli SDP:n älykkäin puheenjohtaja sitten Väinö Tannerin, eikä parempaa – tai edes yhtä hyvää – ole tullut myöhemminkään.
Ilmoita asiaton viesti
Ministeri Kiurulla on entisestään ollut sitäkautta pitkiä virkkeitä, niinettä usein niistä koen tippuvani kärryiltä. Siihen verrattuna tuo laivavertaus on mielestäni ytimekäs, joskaan ei sisällä täsmällisiä yksityiskohtia, mutta kertoo tavoitteesta.
Ilmoita asiaton viesti
No jaa. Mitäs luulet, mitä ulkomaalainen, joka suomea opettelee, tuosta irti saa? Ymmärtääkö heti, että kyseessä on koronainformaatio vai miettiikö, missä mahdollisesti myrskyää tai uppoaako jossain laiva? Ministereiden pitäisi ymmärtää, että asiat on esitettävä selkeästi. Kielikuvilla kikkailusta en tykkää, en myöskään siitä, jos ja kun ministerit kiertävät ja kaartavat, eivätkä vastaa kunnolla, kun heiltä jotain kysytään. Jos ei osaa vastata, niin eikö voisi sanoa esim. ”nyt en tiedä, otan asiasta selvää, kerron myöhemmin tm.”
Ilmoita asiaton viesti
Sehän on totta, etteivät sanonnat ja kielikuvat aukea toisen kulttuurin edustajille niinkään helposti. Tässä ei välttämättä tarvitse kuin mennä maan laidalta toiselle.
Minusta esimerkiksi selkokieliset uutiset kuulostavat kuitenkin tylsiltä. Ehkä se kuitenkin on niin, että juuri ne selkokieliset uutiset ovat tässä se ratkaisu niille, jotka eivät saa Kiurusta muuten selvää.
Ilmoita asiaton viesti
No Marjatta jos sallit hieman vitsin tynkää, niin voisiko sanomasi ”vai miettiikö, missä mahdollisesti myrskyää tai uppoaako jossain laiva? ” tarkoittaa vaikkapa eu:n laivan ajamista myrskyisellä merellä ja olevan uppoamassa. Satamaan pääsy epävarmaa. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Vitsin tynkäsi on ihan hyvä.
Ilmoita asiaton viesti